Tietomme sienten myrkyllisyydestä päivittyvät koko ajan, mutta monen sienen syötävyysarvio perustuu edelleen perimätietoon. Suurinta osaa metsiemme sienilajeista ei ole edes kokeiltu laittaa ruuaksi, joten niiden herkullisuudesta tai myrkyllisyydestäkään ei ole tietoa.
Perimätiedossa kulkee sukupolvelta toiselle monenlaisia virheellisiä keinoja selvittää sienten myrkyllisyys. Myrkyllisten sienten on uskottu esimerkiksi juoksettavan maidon tai tummentavan hopean. Tällaisiin poppakonsteihin ei pidä uskoa. Myrkkysienille on yhteistä vain myrkyllisyys.
Tuoreena syöty korvasieni, pulkkosieni ja suippumyrkkyseitikki ovat vaatineet Suomessa uhreja. Vakava myrkytys ei aina johda kuolemaan, mutta voi aiheuttaa esimerkiksi pysyvän munuaisvaurion.
Koko maailman vaarallisimmaksi myrkkysieneksi on osoittautunut kavalakärpässieni, joka on onneksi maassamme harvinainen ja kasvaa vain lounaisimmassa osassa Suomea.
Punainen kärpässieni on jokaiselle tuttu. Kärpässienten sukuun kuuluu muitakin yleisiä myrkkysieniä, kuten keltakärpässieni, ruskokärpässieni, pantterikärpässieni ja kangaskärpässieni.
Isorusokas, risakkaat, harmaamustesieni, kitkerälahokka, pisamavalmuska ja myrkkynääpikkä on syytä tunnistaa ja jättää paikoilleen myrkyllisyytensä vuoksi.
On syytä muistaa, että sienet pilaantuvat herkästi. Pilaantuneista sienistä voi saada ruokamyrkytyksen.
Myrkytystietokeskus (puhelin 09 471 977) antaa toimintaohjeita epäiltäessä sienimyrkytystä.