Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Kangashapero

Kangashapero (Russula decolorans) on keskikokoinen oranssinpunertava sieni. Reunoiltaan hivenen uurteinen lakki on aluksi puolipallomainen tai kupera, myöhemmin laakea. Hieman tahmean pintakelmun väri vaihtelee kellanpunaisesta tiilenpunaiseen, mutta haalistuu vanhemmiten. Pintakelmun voi nylkeä helposti.

Heltat ovat kangashaperossa valkoiset, myöhemmin kermankeltaiset ja ruskeatäpläiset. Tasapaksu jalka on valkoinen ja sisältä hohkainen. Malto on haurasta ja valkoista, vanhemmiten ja leikkauskohdista harmaantuvaa.

Maku on mieto, nuorten sienten hivenen kirpeä, ja tuoksu on heikko.

Kangashapero on koko maassa yleinen ja satoisa sieni, jonka satokausi alkaa jo heinäkuun lopulla. Se kasvaa karuissa, mäntyvaltaisissa havumetsissä, kalliomänniköissä ja rämeillä.

Kangashaperon tapaan harmaantuvia lajeja ovat kirkkaankeltainen keltahapero (Russula claroflava) ja viininpunainen viinihapero (Russula vinosa), mutta lakin pintakelmun väri on hyvä tuntomerkki. Näköislajina pidetään myös rotevaa isohaperoa (Russula paludosa), jolla on kirkkaanpunainen pintakelmu lakissaan.

Kangashapero on satoisimpia ruokasieniämme. Sen paras säilöntätapa on kuivaaminen; kuivausta varten lakki ja jalka leikataan 5 millimetrin paksuisiksi viipaleiksi. Kuivattaessa malto harmaantuu. Kangashapero voidaan myös pakastaa omassa liemessään haudutettuna.

Sivu on viimeksi päivitetty 12.9.2023