Ohje: 242/04.02.00.01/2023
1 Johdanto
Tässä ohjeessa annetaan suosituksia elintarvikkeiden alkutuotannon riskien arvioimiseen ja tarkastustiheyksien määrittämiseen. Alkutuotannon valvontatietoja ei julkisteta.
Ohje korvaa aiemman ohjeen 10507/1.
Ohjeen sitovuus
Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.
2 Määritelmät
Alkutuotanto: Alkutuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 3 artikla). Alkutuotannoksi katsotaan myös alkutuotannon tuotteiden pienten määrien toimittaminen tuottajan toimesta suoraan lopulliselle kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan lopulliselle kuluttajalle (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 1 artiklan 2 c ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 1 artiklan 3 c). Alkutuotantoon sisältyvä toiminta on määritelty tuotantosuunnittain tämän ohjeen taulukossa 1.
Alkutuotantopaikka: maatila, puutarha ja muu paikka, jossa harjoitetaan elintarvikkeiden alkutuotantoa;
Kuluttaja: lopullinen kuluttaja; elintarvikkeen viimeinen kuluttaja, joka syö elintarvikkeen tai käyttää sen ruuan valmistukseen, ei käytä elintarviketta mihinkään elintarvikealan liiketoimeen tai toimintaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 art. 3).
Suoraan kuluttajalle myynti / luovutus: tarkoittaa tässä ohjeessa alkutuotannon tuotteiden myyntiä tuottajalta suoraan lopulliselle kuluttajalle esimerkiksi alkutuotantopaikalla, torilla tai ovelta ovelle myynnissä. Poikkeuksena raakamaidon ja tuoreen ternimaidon myynti suoraan kuluttajalle, joka on mahdollista vain alkutuotantopaikalla.
Toimittaminen: tarkoittaa tässä ohjeessa alkutuotannon tuotteiden myyntiä / luovuttamista joko lopulliselle kuluttajalle tai elintarvikehuoneistoon. Toimittaminen ei tässä tarkoita todellista kuljetustapahtumaa. ”Toimittamista” on myös alkutuotannon tuotteen luovutus ostajalle alkutuotantopaikalla.
Tukkukauppa: Tukkukauppa toimii valmistajan tai tuottajan ja vähittäiskaupan välillä. Tukkukaupat myyvät tuotteita vähittäisliikkeille sekä muille toimijoille, eivät ensisijaisesti loppukuluttajille.
Paikallisiin vähittäisliikkeisiin toimittaminen: tarkoittaa alkutuotannon tuotteiden maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 318/2021 pykälien 8, 11, 14, 16 ja 21 mukaisia toimituksia vähittäisliikkeille koko Suomessa, kun vähittäisliikkeet toimittavat tuotteet suoraan kuluttajalle. Tuotteet luovutetaan vähittäisliikkeistä suoraan kuluttajalle joko sellaisenaan alkutuotannon tuotteina tai vähittäisliikkeessä edelleen käsiteltynä, esimerkiksi ruoaksi valmistettuna. Tässä tarkoitettu paikallisuus eroaa MMM:n asetuksen 318/2021 27 §:n mukaisesta paikallisesta toiminnasta, joka tarkoittaa toimituksia maakunnan tai sitä vastaavan alueen sisällä. Määritelmään ei sisälly tukkumyyntiin toimittaminen.
Pienimuotoinen toiminta: Suoraan kuluttajille myyntiä ja/tai paikallisiin vähittäisliikkeisiin toimittamista, joka ei ylitä määrärajoja, jotka eri tuotantosuunnille on säädetty MMM:n asetuksen 318/2021 pykälissä 8 (kasvit ja sienet), 11 (maito), 14 (munat), 16 (hunaja), 17 (kalastustuotteet) ja 21 (riista).
Sellaisenaan syötävät kasvilajit, jotka vaikuttavat valvontakohteen riskinarvioon: karpalot, puolukat, mustikat ja muut Vaccinium-suvun marjat, keräkaalit (valko-, puna- ja savoijin- eli kurttukaali), kevät-, varhais- ja ruohosipuli, kukkakaali, lehtiselleri (ruotiselleri), mansikat, muut kaalit (mm. kyssä-, lehti- ja ruusukaali sekä Brassica-sukuinen syötävä kaali), parsakaali, pinaatit (uudenseelanninpinaatti, tarhamaltsa ym.), puna-, musta- ja valkoherukat sekä karviainen, purjo, salaatit (Lactuca sativa) sekä keräsalaatit ja muut, salaattifenkoli, syötävät kukat ja versot, tuore timjami, basilika, sitruunamelissa, minttu, mäkimeirami (Origanum vulgare), rosmariini, salvia, tilli ja persilja ja muut yrtit, tyrni, vadelmat (karhunvatukat, ym.)
Lehtivihannekset (ks. luku 6.2): sellaisenaan syötävissä olevat salaattikasvit, pinaattikasvit, kaalikasvit, yrtit ja syötävät kukat ja versot.
Luonnonvaraiset (keräily-) tuotteet: luonnonvaraiset marjat, sienet, yrtit ja muut elintarvikkeeksi kerättävät luonnonvaraiset tuotteet. Itse kerättyjä tuttuja ja perinteisiä luonnonvaraisia tuotteita voi myydä ilman viranomaisille tehtävää ilmoitusta. Jos keräilytuotteella, esimerkiksi villiyrtillä, ei ole merkittävää käyttöhistoriaa elintarvikkeena ennen vuotta 1997, on toimijan haettava sille uuselintarvikelupa.
3 Mikä on elintarvikkeiden alkutuotantoa?
Taulukkoon 1 on koottu alkutuotantoon sisältyvä toiminta sekä alkutuotannon yhteydessä tapahtuva rekisteröity elintarviketoiminta tai hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon kuuluva toiminta. Taulukon tarkoituksena on selventää alkutuotannon ja muun elintarviketoiminnan välistä eroa.
Ruokaviraston ohjeessa Rekisteröitävää elintarviketoimintaa vai ei? (836/04.02.00.01/2022) määritellään lisäksi, millaista vähäisen riskin elintarviketoimintaa alkutuotannon toimija saa harjoittaa alkutuotannon yhteydessä ilman elintarviketoiminnan rekisteröintivelvollisuutta.
Taulukko 1. Alkutuotannon toiminnan ja muun elintarviketoiminnan välinen raja
| Tuotantosuunta | Alkutuotantoa | Ei alkutuotantoa, vaan rekisteröityä/hyväksyttyä elintarvikehuoneistotoimintaa |
| Maidontuotanto |
|
|
| Eläinten kasvatus lihantuotantoa varten |
|
|
| Metsästys |
|
|
| Kalastus ja vesiviljely (pl. luonnonvesiin istutettavien kalojen kasvatus) |
|
|
| Kananmunantuotanto |
|
|
| Muiden linnunmunien tuotanto |
|
|
| Hunajantuotanto |
|
|
| Kasvin- ja siententuotanto (pl. itujen tuotanto) |
|
|
| Itujen tuotanto |
|
|
| Luonnonvaraiset marjat, sienet ja yrtit |
|
|
1 Riistaeläimen loppuunteurastaminen siihen hyväksytyssä laitoksessa tai rekisteröidyssä elintarvikehuoneistossa (nk. lahtivajassa), kun eläin on tapettu ja mahdollisesti suolistettu muualla.
2 Merestä pyydetyn kalan osalta huomioitava lisäksi EU:n yhteinen kalastuspolitiikkalainsäädäntö (YKP): kaupallinen kalastaja voi myydä suoraan kuluttajalle enintään 30 kg/ostos. Virkistyskalastaja ei voi myydä merestä pyydettyä kalaa.
3 Munien kaupan pitämistä koskeva Komission asetus (EY) N:o 589/2008
4 Vähäinen kauppakunnostus, kuten naattien tai ulompien lehtien poistaminen, katsotaan kuuluvaksi alkutuotannon toimintaan. Suurikokoisten tuotteiden halkaiseminen myyntiä varten, kuten kaalin puolitus, luetaan myös alkutuotannon toiminnaksi. Halkaisun jälkeen kasvikset eivät enää ole ehjiä/kokonaisia eikä niitä näin ollen koske kasvisten kaupanpitämisen vaatimukset. Kuoriminen, raastaminen tai viipalointi eivät ole alkutuotannon toimintaa.
5 Alkutuottaja voi teettää kauppakunnostuksen rahtitoimintana toisella alkutuottajalla, kunhan tuotteet palaavat alkuperätilalle.
6 Määrärajat: suoraan kuluttajalle myynnille 5000 kg/v.; vähittäismyyntiin toimittamiselle 5000 kg/v.
4 Alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitus
Lähtökohtaisesti kaikki elintarvikkeiden alkutuotanto, josta saatavat alkutuotannon tuotteet eivät tule yksinomaan oman kotitalouden käyttöön, on elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvaa ja toimijan on tehtävä alkutuotannosta ilmoitus elintarvikevalvontaan. Elintarvikelain (297/2021) 8 §:ssä säädetään elintarvikealan toimijan velvollisuudesta ilmoittaa elintarvikkeiden alkutuotannosta joko toiminnan sijaintikunnan tai toimijan kotipaikkakunnan elintarvikevalvonnasta vastaavalle valvontaviranomaiselle toiminnan rekisteröintiä varten. Paliskunta voi tehdä ilmoituksen porotaloutta harjoittavan toimijan puolesta.
Metsästys ja luonnonvaraisten tuotteiden kerääminen ovat alkutuotantoa, mutta niiden osalta ei vaadita rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä. Lisää toiminnoista, joista ei vaadita alkutuotantopaikan rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä ohjeen kohdassa 4.3.
Ilmoitus uudesta toiminnasta on tehtävä valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista, kirjallisesti tai sähköisesti. Toimijan on myös ilmoitettava viivytyksettä toiminnan keskeyttämisestä sekä toiminnan lopettamisesta.
Toimijan on annettava ilmoituksessaan seuraavat tiedot (maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021, 2 §):
- toimijan nimi ja yhteystiedot;
- toimijan yritys- ja yhteisötunnus, tilatunnus tai asiakastunnus, taikka näiden puuttuessa henkilötunnus;
- alkutuotantopaikan nimi ja yhteystiedot;
- alkutuotantopaikan käyntiosoite ja kunta;
- tieto harjoitettavasta toiminnasta ja sen arvioidusta laajuudesta;
- toiminnan arvioitu aloittamisajankohta
Alkutuotantopaikan rekisteröinti-ilmoituksen vastaanottava valvontaviranomainen voi pyytää toimijalta muita tarpeellisia selvityksiä.
Toimijan tulee ilmoittaa elintarvikevalvontaan myös mahdollisesta alkutuotannon tuotteiden myynnistä suoraan kuluttajalle sekä antaa arvio siten myydystä määrästä. Tiedot voi sisällyttää joko alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitukseen tai tiedot voi ilmoittaa myöhemmin kirjallisesti kunnan elintarvikevalvontaan.
4.1 Alkutuotantopaikan tietojen siirtyminen muista rekistereistä elintarvikevalvonnalle
Paikallisen elintarvikevalvontaviranomaisen katsotaan saaneen tiedot alkutuotantopaikasta myös, kun toimija on tehnyt esimerkiksi eläintenpitäjä- ja pitopaikkailmoituksen tai tukihakuun liittyvän ilmoituksen kunnan viranomaiselle (katso myös luku 4.3).
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt saavat tällä hetkellä tietoja osasta alkutuottajia Alkutuotantosovelluksen kautta. Päivittyviä tietoja Alkutuotantosovellukseen tulee vain tukihakurekisteristä ja KAVERIsta (ks. taulukko 2). Muiden alkutuotantopaikkojen ajantasaisia tietoja voi tarvittaessa pyytää kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Tulevaisuudessa alkutuotannon rekisterien on tarkoitus olla yhteydessä suoraan ympäristöterveydenhuollon keskitettyyn toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmään Vatiin.
Elintarvikevalvontaviranomaisen on ilmoitettava toimijalle saaneensa tiedot alkutuotantopaikasta ja toimijan rekisteröinnistä Vatiin. Elintarvikevalvontaviranomaisen ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa toimijalle tietojen vastaanottamisesta silloin, kun tiedot kulkevat kunnan tai kuntien yhteistyöalueen sisäisesti, esimerkiksi kun elintarvikevalvonta pyytää tietoja maaseutuelinkeinoviranomaiselta (ks. taulukko 2).
Alkutuotantosovelluksesta ei voi perustaa kohteita suoraan Vatiin, mutta sovelluksesta löytyneitä tietoja voi käyttää, kun perustaa kohteita Vatiin. Alkutuotantosovelluksen linkki löytyy Pikantin sivulta ”Linkit sovelluksiin”. Sovelluksen käyttäjällä on oltava Pääsynhallinnasta haetut sovellusoikeudet.
Taulukko 2 Alkutuotantosovelluksesta saatavat tiedot
| Toimija tekee ilmoituksen ko. rekisteriin | Ovatko alkutuottajien tiedot saatavissa Alkutuotantosovelluksesta? | Ilmoittaako elintarvikevalvonta-viranomainen toimijalle saaneensa tiedot? |
| Tukihakurekisteri | Kyllä, kasvintuotantotilojen tiedot päivittyvät sovellukseen vuosittain kesäkuussa | Ei |
| Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri | Ei (tiedot kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisella) |
Ei |
| Kalatalouden velvoiterekisteri KAVERI | Kyllä, sovelluksessa on ajantasaiset tiedot kalanviljely / kalankasvatuslaitoksista sekä rapujen ja simpukoiden kasvatuspaikoista | Kyllä |
| Kaupallisten kalastajien ja kalastusalusten rekisteri | Ei (tiedot Varsinais-Suomen ELY-keskuksella) |
Kyllä |
4.2 Idättämöiden rekisteröinti ja hyväksyntä
Ituja tuottavat toimijat hakevat oman kuntansa elintarvikevalvontaviranomaiselta toiminnalleen tarvittaessa alkutuotannon hyväksyntää.
Toimijan on annettava hakemuksessaan seuraavat tiedot (maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021, 3 §):
- toimijan nimi ja yhteystiedot;
- toimijan yritys- ja yhteisötunnus, tilatunnus tai asiakastunnus, taikka näiden puuttuessa henkilötunnus;
- alkutuotantopaikan nimi ja yhteystiedot;
- alkutuotantopaikan käyntiosoite ja kunta;
- tieto harjoitettavasta toiminnasta ja sen arvioidusta laajuudesta;
- toiminnan arvioitu aloittamisajankohta
- kuvaus omavalvonnasta
Hakemukseen on liitettävä pohjapiirros, josta ilmenevät tilat ja niiden käyttötarkoitus sekä laitteiden ja kalusteiden sijoittelu.
Hyväksymisvaatimus ei koske pienimuotoista itujen tuotantoa, jossa ituja myydään suoraan kuluttajalle ja/tai toimitetaan paikallisille vähittäisliikkeille enintään 5 000 kg/v. Tällöin riittää, että toiminnasta tehdään alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitus. Itujen tuottaminen ravintolan keittiössä samassa ravintolassa tarjoiltavaksi on osa rekisteröityä elintarviketoimintaa eikä se vaadi alkutuotannon hyväksyntää tai erillistä alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitusta.
4.3 Milloin alkutuotannosta ei tarvitse tehdä rekisteröinti-ilmoitusta?
Toimijan ei tarvitse tehdä alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitusta elintarvikevalvontaan silloin kun:
1) kunta saa tiedon elintarvikkeiden alkutuotannosta toiselta viranomaiselta
- esimerkiksi kun toimija on tehnyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkailmoituksen tai tukihakuun liittyvän ilmoituksen tai ilmoituksen muuhun taulukossa 2 mainituista rekistereistä
2) on kyse luonnonvaraisten kasvien, sienten tai riistan alkutuotannosta
- esimerkiksi luonnonmarjojen, -sienten ja -yrttien kerääjät sekä metsästäjät
- itse kerättyjen luonnontuotteiden myynnistä suoraan kuluttajalle tai toimittamisesta vähittäisliikkeille tai jatkojalostukseen
3) on kyse kasvien tai sienten alkutuotannosta ja:
a) kyseessä on yksityinen henkilö;
-
- esimerkiksi kotitarveviljelijän sadon myynti
b) toimintaa ei voi pitää elinkeinon harjoittamisena; tai
-
- katso tämän ohjeen luku 4.4.
c) toiminta on osa saman toimijan 10 §:n mukaisesti rekisteröityä elintarviketoimintaa.
-
- esimerkiksi itujen tuotanto osana ravintolan toimintaa, kun idut tarjoillaan ravintolassa
Kohtien 2 ja 3 mukaista alkutuotannon toimintaa, josta toimijan ei tarvitse tehdä ilmoitusta, ei ole tarpeen valvoa suunnitelmallisesti.
4.4 Vähäinen ja satunnainen alkutuotannon tuotteiden luovutus
Ruokaviraston tulkinnan mukaan harrastemaisessa toiminnassa, jossa eläimistä saatavat alkutuotannon tuotteet on tarkoitettu kotitalouden omaan käyttöön, mutta niitä luovutetaan satunnaisesti vähäisiä määriä, voidaan alkutuotanto jättää elintarvikevalvonnan ulkopuolelle valvontayksikön harkinnan mukaan.
Jos alkutuotannon tuotteita luovutetaan satunnaisesti suljetuksi katsottavalle joukolle, esimerkiksi sukulaisille tai naapureille, eikä niitä markkinoida mitenkään, toiminnasta ei ole Ruokaviraston tulkinnan mukaan tarvetta vaatia alkutuotantoilmoitusta eikä ottaa sitä valvonnan piiriin. Esimerkiksi virkistyskalastaja voisi luovuttaa pyytämäänsä kalaa pieninä määrinä (esim. alle 100 kg/v.) tuttaville, kuten perheenjäsenille tai naapureille, yksityiseen käyttöön, ilman alkutuotannon rekisteröintiä.
Alkutuotannosta ilmoittamisesta vapautuminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi vaatimuksiin ilmoittaa eläintenpidosta tai kuulua salmonellavalvontaan.
Kasvien ja sienten osalta vähäinen ja satunnainen alkutuotannon tuotteiden luovutus on luvun 4.3 kohdan 3 a ja b alakohtien mukaista toimintaa. Oman kasvissadon luovutuksesta ja myynnistä on kerrottu lisää Ruokaviraston sivulla: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/elintarvikkeiden-alkutuotanto/kasveista-saatavat-elintarvikkeet/oman-kasvissadon-myynti/
5 Alkutuotannon tarkastukset
Virallista valvontaa on harjoitettava rehujen ja elintarvikkeiden sekä eläinten ja eläintuotteiden kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Valvontaa tulee suorittaa kaikkien toimijoiden osalta säännöllisesti, riskiperusteisesti ja sopivalla tiheydellä ((EU) 2017/625, artikla 9). Maito- ja ternimaitotiloihin sekä kalastustuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen kohdistuvasta virallisesta valvonnasta säädetään tarkemmin asetuksissa (EU) 2017/625 ja (EU) 2019/627.
Alkutuotannon elintarvikehygieniaa koskevia vaatimuksia annetaan asetuksilla:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, liite I,
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 sekä
- maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 318/2021
Näiden lisäksi alkutuotantoa koskee myös muu elintarvikealan yhteinen EU:n ja kansallinen lainsäädäntö, mm.:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002,
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille ja
- kansallinen elintarvikelaki 297/2021
Alkutuotannon elintarvikevalvonnan tarkastuksissa käytetään arviointiohjeita, jotka perustuvat elintarvikelainsäädäntöön. Ohjeet on julkaistu Ruokaviraston sivulla https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/alkutuotanto/.
Kun toimija tekee ilmoituksen alkutuotannosta (toiminnan aloittamisesta) tai alkutuotantopaikka tulee muun viranomaisen kautta elintarvikevalvonnan tietoon, alkutuotantopaikka rekisteröidään (Vati, katso myös luku 4). Jos alkutuotantopaikalla harjoitetaan toimintaa, jolle on määritelty tarkastustiheys taulukossa 3 tai 4, ensimmäinen tarkastuskäynti pyritään tekemään tarkastustiheyteen nähden kohtuullisen ajan sisällä. Alkutuotantopaikat, joissa toiminta on hyvin laajaa, esimerkiksi tuotanto on koko maan mittakaavassa merkittävää, pyritään tarkastamaan pian ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen. Jos toiminnalle on määritelty tehtäväksi tarkastus tarvittaessa, katso luku 6.1.
Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625 virallisesta valvonnasta, artikla 9). Joidenkin alkutuotantopaikkojen kohdalla saattaa olla tarpeen ilmoittaa tarkastuksesta etukäteen. Esimerkiksi, jos alkutuotantopaikka sijaitsee hyvin kaukana tai vaikeakulkuisen matkan päässä, tarkastuksesta voidaan perustellusti ilmoittaa kohteelle ennen tarkastukselle lähtöä.
Koska valvontakäyntejä alkutuotantopaikoissa tehdään harvoin, tarkastetaan jokaisella käynnillä kaikki kyseistä kohdetta koskevat elintarvikkeiden alkutuotannon vaatimukset. Tarkastukset pyritään ajoittamaan niin, että alkutuotantopaikalla on toimintaa.
Epäkohtia ja puutteita havaitessaan valvontaviranomainen antaa korjauskehotuksia ja määräaikoja niiden korjaamiseksi, ja valvoo korjaavien toimenpiteiden suorittamista uusintatarkastuksilla.
Alkutuotannon valvontaohjeet Ruokaviraston sivulla:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/alkutuotanto/
5.1 Alkutuotannon elintarvikevalvontaa tekevät viranhaltijat
Maidontuotantotiloja valvoo kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri ((EU) 627/2019 ja Valtioneuvoston asetus 312/2021, 5 §).
Lihantuotantoon, kasvin- ja siententuotantoon, kalastukseen ja vesiviljelyyn, munantuotantoon sekä hunajantuotantoon liittyviä elintarvikevalvonnan tehtäviä hoitavalla viranhaltijalla on oltava tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto (Elintarvikelaki 32 §). Kunta voi suurimmaksi osaksi itse päättää kuka elintarvikevalvontaa tekevä viranhaltija tekee tarkastuksen. Koska eläintuotannon valvonta sisältää myös eläinten lääkityksen valvonnan, valvonnassa tarvitaan eläinlääketieteellistä asiantuntemusta.
Maa- ja metsätalousministeriön zoonooseista antaman asetuksen 316/2021 mukaan kunnaneläinlääkäri tekee kananmunantuotantotilalla virallisen salmonellavalvonnan tarkastuskäynnin kerran vuodessa ja suorittaa samalla myös näytteenoton. Munantuotantotilojen alkutuotannon elintarvikevalvonta voidaan tehdä salmonellavalvonnan tarkastuskäynnin yhteydessä. Pienimuotoista toimintaa varten on zoonoosiasetuksessa säädetty helpotuksia alle 1000 kanan kanaloille:
- Jos alkutuottaja luovuttaa alkutuotantopaikallaan tuotettuja kananmunia vain tilalta, ovelta ovelle myyntinä tai torikaupassa suoraan kuluttajalle ja kanoja on vähintään 50, kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuksen ja näytteenoton joka toinen vuosi.
- Jos alkutuottaja luovuttaa alkutuotantopaikallaan tuotettuja kananmunia vain tilalta, ovelta ovelle myyntinä tai torikaupassa suoraan kuluttajalle ja kanoja on alle 50, kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuksen ja näytteenoton joka kolmas vuosi.
Muiden linnunmunien tuotanto ei kuulu kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin. Ruokavirasto suosittelee kuitenkin, että niiltä tiloilta, jotka toimittavat tuottamiaan muiden lintujen munia suoraan kuluttajille tai vähittäisliikkeeseen, tuottaja ottaa salmonellanäytteet tuotantotiloista vähintään kerran vuodessa.
5.2 Kasvitilojen elintarvikelain mukaisen valvonnan laajentuminen ehdollisuuteen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskusten (ELY) tarkastajat valvovat ehdollisuuden otantojen perusteella maataloustukia hakeneita kasvintuotantotiloja sekä laajentavat tarvittaessa kasvitiloilla havaitut EU:n elintarvikesäädösten laiminlyönnit ehdollisuuden valvontaan.
Kun alkutuotannon elintarvikevalvonnassa havaitaan elintarvikesäädösten laiminlyönti (C- tai D-arvio) vaatimuksessa, joka on myös ehdollisuuden vaatimus, tarkastuskertomus tulee lähettää alueen ELY-keskukseen. Ehdollisuuteen liittyvät vaatimukset on merkitty alkutuotannon elintarvikevalvonnan ohjeisiin merkinnällä ”TE” (valvontaohjeet 1.6, 1.7, 8.2, 8.3, 8.9 ja 8.10).
ELY-keskuksessa tarkastaja arvioi laajennustarpeen pääsääntöisesti elintarvikevalvonnan laatiman tarkastuskertomuksen perusteella. Tästä syystä valvonnan tehneen kunnan viranomaisen on kuvattava laiminlyönti tarkastuskertomuksessa erityisen tarkasti. ELY-keskuksen tarkastaja voi tarvittaessa pyytää elintarvikevalvonnasta lisätietoja laajennustarpeen arviointia varten.
Eläintilojen osalta vastaavat laajennukset tekee aluehallintovirasto Vatiin tallennettujen valvontahavaintojen perusteella.
6 Riskinarviointi ja tarkastustiheyden määräytyminen
Tämän ohjeen taulukoissa 3 ja 4 on kerrottu Ruokaviraston suosittelemat tarkastustiheydet, joiden määrittelyssä on jo otettu huomioon kunkin toimintatyypin sisältämät vaarat. Tämän lisäksi paikallisesti tulee arvioida toimijakohtaista riskiä ottamalla huomioon muun muassa kohteen valvontahistoria tai toiminnan laajuus.
6.1 Suositeltu tarkastustiheys, sen nostaminen tai harventaminen
Perustettaessa valvontakohdetta Vatiin, Vati ilmoittaa kohteelle suositellun tarkastustiheyden niiden ominaisuuksien perusteella, joita kohteelle on merkitty. Valvontayksikkö voi kuitenkin määrittää tietylle kohteelle muun tarkastustiheyden, jos se katsoo, ettei suositeltu tiheys ole sopiva. Muutettu tarkastustiheys ja sen perustelut kirjataan Vatiin. Koko toimintatyyppiä koskevaa tarkastustiheyden nostoa tai harventamista ei tule tehdä.
Tarkastustiheyttä voidaan yksittäisen alkutuotantopaikan kohdalla nostaa suositellusta esimerkiksi toiminnan huomattavan laajuuden vuoksi tai sen vuoksi, että ongelmat kerta toisensa jälkeen uusiutuvat kyseisellä alkutuotantopaikalla.
Valvontatiheyttä voidaan harkitusti ja perustellusti harventaa, jos toimija noudattaa säädöksiä, ottaa huomioon valvontaviranomaisen ohjeet ja osoittaa hallitsevansa toimintansa vaarat. On huomattava, että alkutuotannon suositellut tarkastustiheydet ovat kuitenkin jo lähtökohtaisesti harvoja.
6.2 Laatujärjestelmien vaikutus valvontaan
Jos alkutuotantopaikka kuuluu sertifioituun tai arvioituun laatujärjestelmään, kuten IP-Kasvikset, GlobalG.A.P (kasvikset) ja Laatutarha, voi valvoja ottaa auditoinnin tuloksen huomioon riskiarvioinnissaan ja jättää paikalla tehtävän valvontakäynnin tekemättä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain seuraavin edellytyksin:
- laatujärjestelmän sisältö vastaa valvonnan sisältöä,
- valvoja saa tiedoksi auditoinnin tuloksen ja
- auditoinnin tulos on ollut hyvä.
Valvojan on arvioitava auditoinnin kattavuutta ja sen tulosta alkutuotannon valvontaohjeita vasten eli otettava huomioon alkutuotannon vaatimukset ja arviointikriteerit. Laatujärjestelmiin kuuluminen selvitetään toimijalta. Laatujärjestelmän huomioiminen valvonnassa merkitään Vatiin.
6.3 Riskiltään erilaiset toiminnot tai rekisteröity elintarviketoiminta alkutuotantopaikalla
Jos alkutuotantopaikalla on riskiltään erilaisia toimintoja, tarkastustiheys valitaan pääsääntöisesti suuririskisimmän toiminnan perusteella ottaen huomioon erilaisten toimintojen laajuudet. Esimerkiksi perunoita ja mansikoita avomaalla tuottavan alkutuotantopaikan tarkastustiheys määräytyy mansikoiden (sellaisenaan syötävien kasvisten) tarkastustiheyden mukaan. Kuitenkin, jos suurempiriskinen toiminta on hyvin vähäistä verrattuna saman alkutuotantopaikan vähempiriskiseen toimintaan, valitaan tarkastustiheys laajuudeltaan suuremman toiminnan mukaan ja muutettu tarkastustiheys merkitään Vatiin.
Samalla alkutuotantopaikalla tehtävät eri toimintojen tarkastukset voidaan yhdistää. Tuottajia on kuitenkin kohdeltava tarkastustiheyksien mukaan yhdenvertaisesti. ”Tarvittaessa” tarkastettavaa toimintaa (kuten hunajantuotantoa tai juuresten viljelyä) ei pääsääntöisesti tarkasteta, vaikka kyseisellä alkutuotantopaikalla tehtäisiin tarkastus säännöllisesti tarkastettavan toiminnan (kuten maidontuotannon tai sellaisenaan syötävien kasvien viljelyn) osalta.
Jos valvontakohteessa on alkutuotannon lisäksi rekisteröityä elintarviketoimintaa, esimerkiksi elintarvikemyymälä, alkutuotantoon ja rekisteröityyn elintarviketoimintaan kohdistuvat valvonnat voi yhdistää yhdeksi käynniksi. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri tarkastusta ja niistä on tehtävä erilliset tarkastuskertomukset. Alkutuotantoa ei kuitenkaan tule tarkastaa tiheämmin vain sen vuoksi, että samassa kohteessa on tiheämmin tarkastettavaa rekisteröityä elintarviketoimintaa.
6.4 Sellaisenaan syötävien kasvisten tuotanto
Sellaisenaan syötävillä kasviksilla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteita, jotka syödäänpääsääntöisesti kuorimatta eikä niitä tavallisesti kypsennetä ennen syömistä. Joidenkin sellaisenaan syötävien kasvisten huolellinen peseminen on hankalaa. Tällaisia ovat muun muassa lehtivihannekset, kuten salaatit, yrtit ja pinaatti, sekä marjat (katso myös määritelmät luvussa 2). Erityisesti tällaisten kasvisten tuotantoon voi liittyä viljelymenetelmästä johtuvia elintarvikehygieenisiä riskejä. Esimerkiksi avomaaviljelyssä tuotteen pinnalle voi päätyä taudinaiheuttajia sade- ja kasteluvesiroiskeiden mukana, ja siksi sellaisenaan syötävien kasvisten tuotannolle avomaalla on määritelty korkeampi tarkastustiheys. Sellaisenaan syötävien kasvisten tuotantoa, johon ei liity erityisiä riskejä, on esimerkiksi salaattien ja yrttien kasvatus altakastelumenetelmällä kasvihuoneessa.
Sellaisenaan syötävät kasvilajit on huomioitu tarkastustiheydessä, jota Vati tarjoaa kohteelle. Lisäksi sellaisenaan syötäviksi on katsottava sellaiset kasvikset, jotka tuottaja itse on maininnut pakkausmerkinnöissä sellaisenaan syötäviksi, esimerkiksi varhaisporkkana, jonka kuluttaja voi syödä huuhtomatta. Tällöin valvojan on muutettava Vatin ehdottamaa riskiluokitusta vastaamaan sellaisenaan syötävän kasviksen riskiluokitusta.
6.5 Tarkastus tarvittaessa
Joillakin tuotantosuunnilla elintarviketurvallisuuteen vaikuttavat vaarat ovat niin pieniä tai vaaroihin kohdistuu muuta valvontaa, että niihin ei ole tarpeen kohdistaa säännöllistä suunnitelmallista elintarvikevalvontaa. Kun tällainen alkutuotantopaikka tekee ilmoituksen toiminnan aloittamisesta, paikka rekisteröidään Vatiin. Valvoja arvioi ilmoituksen perusteella ja mahdollisesti ottamalla yhteyttä uuteen toimijaan, onko toimijalle tarvetta antaa neuvontaa lainsäädännön vaatimuksista tai tehdä alkutuotantopaikalla tarkastuskäynti.
Valvoja voi arvioida toimijaa esimerkiksi haastattelemalla ja selvittämällä muun muassa seuraavat asiat:
- onko toimija sisäistänyt omavalvonnan tarkoituksen, ja mitä omavalvontaan kuuluu
- ovatko tarvittavat pakkausmerkinnät toimijalle selvät
- onko toimijalla alkutuotannon tuotteiden 7etämyyntiä, sekä
- onko kohteessa alkutuotannon lisäksi muuta elintarvikealan toimintaa, joka edellyttäisi elintarviketoiminnan rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä tai hyväksynnän hakemista elintarvikehuoneistolle
Jos neuvonnan tarve on suuri tai vaikuttaa, että toiminnassa on puutteita, tarkastuskäynti on tarpeellinen. Tämän jälkeen tarkastuksia alkutuotantopaikalla tehdään, jos siihen on erityinen syy, kuten ruokamyrkytysepäily, epäily lainsäädännön vastaisuudesta (esimerkiksi havainto epähygieenisestä toiminnasta) tai asiakasvalitukset. Tarkastukset tehdään alkutuotannon valvontaohjeiden mukaisesti. Jo olemassa olevia, tähän luokkaan kuuluvia alkutuotantopaikkoja ei tarvitse käydä tarkastamassa eikä tuottajia haastatella, ellei siihen ole erityistä tarvetta.
7Alkutuotannossa harjoitettavasta etämyynnistä lisää Ruokaviraston ohjeessa Rekisteröitävää elintarviketoimintaa vai ei?
6.6 Alkutuotannon tuotteiden myynnin valvonta
Alkutuotannon toimija voi myydä itse tuottamiaan alkutuotannon tuotteita esimerkiksi alkutuotantopaikalla tai torilla. Kun MMM:n asetuksessa 318/2021 mainitut suoraan kuluttajille myynnin enimmäiskilomäärät eivät ylity, myynti on alkutuotantoa ja myyntiä valvotaan mahdollisuuksien mukaan muun alkutuotannon valvonnan yhteydessä.
Sillä, että myyntipisteitä on useampia, ei ole merkitystä arvioitaessa onko toiminta rekisteröitävää alkutuotantoa vai rekisteröitävää elintarviketoimintaa. Katso myös Ruokaviraston ohje Rekisteröitävää elintarviketoimintaa vai ei?
Toimijan ei tarvitse tiedottaa torin sijaintikuntaa ulkomyynnistä, vaikka se olisikin toinen kuin alkutuotantopaikan sijaintikunta. Jos ulkomyyntiä valvottaessa huomataan puutteita alkutuotannon toimijan myyntitoiminnassa, myyntiä voidaan valvoa tarvittaessa.
6.7 Alkutuotannon tuotteiden kuljetus
Alkutuotannon tuotteita kuljettavaa toimijaa ei tarvitse valvoa säännöllisesti. Alkutuotannon tuotteiden kuljetusta valvotaan, jos kuljetustoiminta on mahdollista tarkastaa muun alkutuotannon valvonnan yhteydessä. Usein alkutuotannon tuotteita kuljetetaan kuljetuskalustolla, joka kuuluu elintarvikehuoneistotoimintaan ja kalustoa valvotaan jo Ruokaviraston ohjeen 1028/04.02.00.01/2022 Elintarvikehuoneiston ja kontaktimateriaalitoiminnan riskiluokitus ja elintarvikelainsäädännön mukaisen valvontatarpeen määrittäminen mukaisesti.
7 Suositellut tarkastustiheydet
7.1 Tavanomainen alkutuotanto
Tavanomaisena alkutuotantona pidetään alkutuotannon toimintaa, jossa tulee noudattaa kaikkia alkutuotannon vaatimuksia. Tällaista on alkutuotanto, jonka alkutuotannon tuotteet toimitetaan muun muassa pakkaamoihin, jatkojalostukseen ja tukkuun. Tavanomaisessa alkutuotannossa toimitusmäärille tai toiminnanlaajuudelle ei ole enimmäismäärärajaa.
Sen sijaan, kun alkutuotannon tuotteet toimitetaan paikallisiin vähittäisliikkeisiin, jotka myyvät tuotteet suoraan lopulliselle kuluttajalle, toimintaan sovellettavat vaatimukset määräytyvät sen perusteella, onko kyse pienimuotoisesta toiminnasta (katso määritelmä luvusta 2) vai ko. määrärajat ylittävästä toiminnasta. Tässä luvussa käsitellään paikalliseen vähittäisliikkeeseen toimittamisen osalta asetuksen määrärajat ylittävää toimintaa.
Poikkeuksena edellisestä ovat luonnonvarainen riista ja ternimaito. Luonnonvaraisen riistan kohdalla vähittäisliikkeisiin toimittamista koskevan määrärajan ylittävä toimittaminen ei ole mahdollista. Ternimaidon kohdalla määrärajan ylittyminen edellyttää maitoalan hyväksytyn elintarvikehuoneiston perustamista (ks. liitteen 1 taulukko).
Esimerkkejä tavanomaisesta alkutuotannosta ovat maidon tuotanto ja raakamaidon myynti meijeriin, kananmunien tuotanto ja kananmunien myynti munapakkaamoon, eläinten kasvatus ja eläinten myynti teurastamoon teurastettaviksi, kasvisten tuotanto ja kasvisten myynti vähittäismyyntiin tai tukkuun. Tuotettaessa ituja tavanomaisessa alkutuotannossa alkutuotantopaikalta vaaditaan hyväksyntä.
Taulukossa 3 on kerrottu Ruokaviraston suosittelemat tarkastustiheydet tavanomaiselle alkutuotannolle.
Pienimuotoisesta toiminnasta, jossa voidaan hyödyntää helpotuksia, kerrotaan luvussa 7.2.
Taulukko 3 Suositellut tarkastustiheydet: tavanomainen alkutuotanto
| Tuotantosuunta | Tarkastustiheys8 |
| Eläintuotanto | |
| - maidontuotanto | tarkastus viiden vuoden välein |
|
- maidontuotanto, kun raakamaito toimitetaan pakattavaksi lämpökäsittelemättömänä |
tarkastus joka vuosi |
|
- maidontuotanto, kun raakamaito toimitetaan alkutuotantopaikalla sijaitsevaan elintarvikehuoneistoon myytäväksi raakamaitona tai käytettäväksi raakamaitotuotteiden valmistukseen |
tarkastus joka vuosi |
| - eläinten kasvatus lihantuotantoa varten | tarvittaessa |
| - hyönteisten tuotanto elintarvikkeeksi | tarvittaessa |
|
- kalastus < 12 m alus
|
tarvittaessa / projekteina |
|
- kalastus ≥ 12 m alus |
tarkastus kolmen vuoden välein |
|
- vesiviljely |
tarkastus viiden vuoden välein |
| - kananmunantuotanto | tarkastus viiden vuoden välein9 |
| - muiden linnunmunien tuotanto | tarkastus viiden vuoden välein |
| - hunajantuotanto | tarvittaessa |
| Kasvin- ja siententuotanto | |
|
- sellaisenaan syötävien kasvisten tuotanto, johon liittyy erityisiä vaaroja (esim. avomaaviljely)
|
tarkastus kolmen vuoden välein |
|
- sellaisenaan syötävien kasvisten tuotanto (esim.kasvihuoneviljely ja tunneliviljely)
|
tarkastus viiden vuoden välein |
| - itujen tuotanto (vaatii hyväksynnän) | tarkastus joka vuosi |
|
- muu kasvin- ja siententuotanto (esim. ruokaperuna, vilja, hedelmät ja juurekset sekä muut kuin sellaisenaan syötävät vihannekset, kuten avomaankurkku ja pavut)
|
tarvittaessa |
8Tarkastukseen käytettävä aika 1 - 3 h.
Tarkastustiheys
0,17 = tarkastus kuuden vuoden välein
0,2 = tarkastus viiden vuoden välein
0,33 = tarkastus kolmen vuoden välein
0,5 = tarkastus joka toinen vuosi
1 = tarkastus joka vuosi
9 Tarkastuskäynti voidaan tehdä salmonellavalvonnan tarkastuskäynnin yhteydessä.
7.2 Pienimuotoinen toiminta
Alkutuotannon tuotteiden myynti suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäisliikkeeseen, joka myy tuotteet suoraan lopulliselle kuluttajalle, voi olla pienimuotoista toimintaa. Tällaisessa toiminnassa voidaan hyödyntää tiettyjä helpotuksia (katso luku 8), kunhan noudatetaan MMM:n asetuksessa 318/2021 mainittuja määrärajoja.
Taulukossa 4 on kerrottu Ruokaviraston suosittelemat tarkastustiheydet MMM:n asetuksen 318/2021 pykälien 8, 11, 14, 16 ja 17 mukaisia määrärajoja noudattavalle toiminnalle. Ohjeen luvussa 8 ja liitteessä 1 kerrotaan kyseiselle toiminnalle annetuista helpotuksista ja miten toimintaan kohdistuvat vaatimukset muuttuvat, kun toiminta ylittää MMM:n asetuksessa 318/2021 annetut määrärajat.
Taulukko 4 Suositellut tarkastustiheydet: pienimuotoinen toiminta
| Tuotantosuunta | Tarkastustiheys10 |
| Eläintuotanto | |
|
Ternimaidon 1) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 2500 kg/vuosi
|
tarkastus viiden vuoden välein (maidontuotannon tarkastuksen yhteydessä) |
|
Raakamaidon 2) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 2500 kg/vuosi
|
tarkastus joka toinen vuosi TAI jos myynti on hyvinvähäistä11, tarkastus viiden vuoden välein (maidontuotannon tarkastuksen yhteydessä) |
|
Jäädytetyn ternimaidon 3) toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ≤2500 kg/vuosi |
tarkastus viiden vuoden välein (maidontuotannon tarkastuksen yhteydessä)
|
| Hyönteisten tuotanto elintarvikkeeksi | tarkastus kolmen vuoden välein |
|
Kalastustuotteiden 4) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 5000 kg/vuosi |
tarkastus kolmen vuoden välein |
|
Kananmunien 5) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 20 000 kg/vuosi 6) toimittaminen vähittäismyyntiin poikkeusalueella12 ≤ 30 000 kg/vuosi |
tarkastus kuuden vuoden välein tarkastus viiden vuoden välein |
|
Muiden linnunmunien 7) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 5000 kg/vuosi 8) toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ≤5000 kg/vuosi
|
tarvittaessa tarvittaessa |
|
Hunajan 9) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 2500 kg/vuosi 10) toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ≤2500 kg/vuosi
|
tarvittaessa tarvittaessa |
|
Kasvin- ja siententuotanto |
|
|
Sellaisenaan syötävien lehtivihannesten13 11) avomaalla viljely: myynti suoraan kuluttajalle ≤ 50 000 kg/vuosi ja/tai toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ≤ 50 000 kg/vuosi 12) kasvihuoneessa viljely: myynti suoraan kuluttajalle ≤ 50 000 kg/vuosi ja/tai toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ≤ 50 000 kg/vuosi
|
tarkastus viiden vuoden välein tarvittaessa |
|
Itujen 13) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 5000 kg/vuosi 14) toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ≤ 5000 kg/vuosi
|
tarkastus joka toinen vuosi tarkastus joka toinen vuosi |
|
Muiden kasveista saatavien alkutuotannon 15) myynti suoraan kuluttajalle ≤ 100 000 kg/vuosi 16) toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin ≤
|
tarvittaessa tarvittaessa |
10 Tarkastukseen käytettävä aika 1 - 3 h
11 Kun raakamaidon ostajia on muutama vakioasiakas ja myyty määrä hyvin pieni
12 Poikkeusalueet on määritelty Ruokaviraston ohjeessa 6476/04.02.00.01/2021 Kananmunien ja muiden linnunmunien tuotanto ja myynti kohdassa 7
13 Sellaiseen syötävissä olevat salaattikasvit, pinaattikasvit, kaalikasvit, yrtit, syötävät kukat ja versot.
8 Vaatimukset pienimuotoiselle toiminnalle
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 318/2021 pykälien 8, 11, 14, 16, 17 ja 21 mukainen alkutuotannon tuotteiden luovutus suoraan kuluttajalle tai toimittaminen paikalliseen vähittäisliikkeeseen, joka myy tuotteet suoraan lopulliselle kuluttajalle.
Kun alkutuottaja myy pieniä määriä tuotteitaan suoraan kuluttajalle, hän voi noudattaa myynnissä elintarvikehuoneistovaatimusten sijasta alkutuotannon vaatimuksia. Lisäksi tällaiselle pienimuotoiselle alkutuotannon tuotteiden myymiselle suoraan kuluttajalle on annettu helpotuksia joistakin alkutuotannon vaatimuksista.
Helpotuksia on myös annettu toiminnalle, jossa alkutuotannon toimija toimittaa alkutuotannon tuotteita pieniä määriä paikalliseen vähittäisliikkeeseen, joka myy alkutuotannon tuotteet tai niistä valmistetut tuotteet suoraan lopulliselle kuluttajalle. Nämä helpotukset ovat käytettävissä, jos alkutuottaja ei toimita lainkaan tuotteitaan tukkuun, pakkaamoon tai jatkojalostukseen ja toiminta ei ylitä sille asetettuja määrärajoja (ks. taulukko 4).
Poikkeuksia edellä mainittuun ovat raakamaito, kananmunat ja luonnonvarainen riista. Raakamaitoa ei voi toimittaa lainkaan alkutuotannosta vähittäisliikkeisiin sellaisenaan myytäväksi. Kananmunien alkutuottaja voi ainoastaan kananmunien myynnin poikkeusalueella toimittaa tuottamiaan kananmunia poikkeusalueenvähittäisliikkeisiin enintään 30 000 kg vuodessa. Luonnonvaraisen riistan kohdalla vähittäisliikkeisiin toimittamista koskevan määrärajan ylittävä toimittaminen ei ole mahdollista.
Pienimuotoista toimintaa harjoittaessaan toimijan on pidettävä kirjaa myynti- ja toimitusmääristä ja noudatettava kyseiselle tuotantosuunnalle säädettyjä määrärajoja. Jos määrärajat ylittyvät, alkutuotannon pienimuotoisuuteen sidotut helpotukset poistuvat ja toiminnalle suositeltu tarkastustiheys voi muuttua. Määrärajan pysyvä ylittyminen voi tuotantosuunnasta riippuen myös tarkoittaa, että toiminta ei ole enää alkutuotantoa ja toimijan on tehtävä joko ilmoitus elintarviketoiminnan rekisteröinnistä tai haettava elintarvikehuoneiston hyväksyntää.
Alkutuotannon tuotteiden pienten määrien luovuttamiseen suoraan kuluttajalle tai toimittamiseen paikalliseen vähittäisliikkeeseen liittyvät helpotukset ja rajoitukset on esitetty liitteessä 1. Mainittuja helpotuksia lukuun ottamatta toimintaa koskevat muut alkutuotantoa koskevat vaatimukset sekä MMM:n asetuksen 318/2021 pykälissä 8, 11, 14, 16, 17 ja 21 luetellut pienimuotoista toimintaa koskevat vaatimukset. Liitteessä 1 luetelluista toiminnoista puuttuu kotieläinten ja luonnonvaraisen riistan lihan myynti, koska lihan myynti ei ole koskaan alkutuotannon toimintaa (ks. luku 1).
Paikallisella vähittäismyynnillä tarkoitetaan lyhyttä ketjua tuottajalta vähittäisliikkeen kautta kuluttajalle, ei niinkään kilometrietäisyyttä näiden välillä. Ruokavirasto tulkitsee MMM:n asetuksessa 318/2021 mainitun paikalliseen vähittäisliikkeeseen toimittamisen tarkoittavan siten toimittamista vähittäisliikkeisiin koko Suomen alueella.
Pienimuotoisen toiminnan helpotuksista ja rajoituksista kerrotaan tarkemmin ohjeen liitteessä 1.
9 Lainsäädäntö ja ohjeet
Lainsäädäntöä:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä
- Euroopan parlamentin ja neuvoston antama virallista valvontaa koskeva asetus (EU) 2017/625
- Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627 ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta
- Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista, muutoksineen
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (EU) N:o 1169/2011
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista (EY) N:o 1935/2004
- Komission asetus elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista muovisista materiaaleista ja tarvikkeista (EU) N:o 10/2011
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta
- Komission asetus (EY) N:o 589/2008 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta
- Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta
- Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelyistä 999/2012 (sisältäen 1194/2013 muutokset).
- Elintarvikelaki (297/2021)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta (318/2021)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista (316/2021)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (834/2014)
- Valtioneuvoston asetus eläinperäisten elintarvikkeiden viranomaisvalvontaa tekevien henkilöiden pätevyys- ja kielitaitovaatimuksista (312/2021)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus hunajasta (392/2015)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sallituista kauppanimistä (597/2008)
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus (264/2012) eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista
Ohjeita:
- Ruokaviraston ohje 5807/04.02.00.01/2020 Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja lihan toimittaminen myyntiin
- Ruokaviraston ohje 6476/04.02.00.01/2021 Kananmunien ja muiden linnunmunien tuotanto ja myynti
- Eviran ohje 16036 Kalastusalusten valvonta
- Eviran ohje 16040 Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonta
- Ruokaviraston ohje 10588 Hyönteiset elintarvikkeena
- Ruokaviraston ohje 17068 Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille
- Ruokaviraston ohje 17018 Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita koskeva valvontaohje
- Ruokaviraston ohje Vapaaehtoisen ”tuotettu ilman geenitekniikkaa”-merkinnän käyttö elintarvikkeissa ja rehuissa
- Ruokaviraston ohje 6531/04.02.00.01/2020 Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, Ohje hedelmä- ja vihannesalalle
- Ruokaviraston ohje 6320/04.02.00.01/2020 Tuorekasvisten merkinnät - Yksityiskohtaisia esimerkkejä eri kasvisten irtomyynti- ja pakkausmerkinnöistä
- Ruokaviraston opas Maataloustuotannon kirjaamisvaatimukset. Vuosittain julkaistava maatalousyrittäjille tarkoitettu yhteenveto maataloustuotannon kirjaamisvaatimuksista.
- Ruokaviraston ohje 836/04.02.00.01/2022 Rekisteröitävää elintarviketoimintaa vai ei?
- Komission ohjeet (myös suomeksi), eurooppalaisten toimialajärjestöjen ohjeet ja eri jäsenmaiden kansalliset hyvän käytännön ohjeet ja Komission ohjeet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 852/2004 ja (EY) N:o 853/2004 tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta: https://ec.europa.eu/food/safety/biosafety/food_hygiene/guidance_en
Lisäksi on muuta lainsäädäntöä ja ohjeistusta, jotka käyvät ilmi elintarvikkeiden alkutuotannon valvontaohjeista: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ohjeet/alkutuotanto/
Päivitykset tähän versioon edelliseen versioon (10507/1) nähden:
- Määritelmiin on lisätty Alkutuotanto, Alkutuotantopaikka, Paikallisiin vähittäisliikkeisiin toimittaminen, Pienimuotoinen toiminta, Sellaisenaan syötävät kasvilajit, Lehtivihannekset ja Luonnonvaraiset (keräily)tuotteet
- Ohjeessa käytettyjä termejä on muokattu voimassa olevien säädösten mukaisiksi
- Lisätty viittaukset Rekisteröitävää elintarviketoimintaa vai ei? -ohjeeseen
- Taulukkoon 1 on täsmennetty kalastuksen alkutuotantoa ja rekisteröityä/hyväksyttyä elintarvikehuoneistotoimintaa, lisätty lainsäädännön vaatimukset itujen alkutuotannon hyväksynnästä ja täsmennetty mitä tarkoitetaan kasvisten kauppakunnostamisella rahtitoimintana
- Lukuun 4 on tarkennettu Alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitus tekstiä metsästyksen ja luonnonvaraisten tuotteiden osalta sekä suoraan kuluttajalle myynnin ilmoittamisesta
- Lisätty uutena luku 4.1 Alkutuotantopaikan tietojen siirtyminen muista rekistereistä elintarvikevalvonnalle
- Lisätty uutena luku 4.2 Idättämöiden rekisteröinti ja hyväksyntä vaaditut hyväksymishakemuksen tiedot
- Luku 4.3 Milloin alkutuotannosta ei tarvitse tehdä rekisteröinti-ilmoitusta? on muokattu voimassa olevien säädösten mukaiseksi ja lisätty esimerkkejä
- Lisätty uutena luku 4.4 Vähäinen ja satunnainen alkutuotannon tuotteiden luovutus
- Lukuun 5 on lisätty maininta tarkastuksesta ennakkoon ilmoittamisen ehdoista ja alkutuotannon arviointiohjeista
- Lisätty uutena luku 5.2 Kasvitilojen elintarvikelain mukaisen valvonnan laajentuminen ehdollisuuteen
- Lisätty lukuun 6.1 maininta Vatin tarjoamista suositelluista tarkastustiheyksistä ja tarkennettu kohdekohtaisen tarkastustiheyden nostamisen ja harventamisen periaatteita
- Lukuun 6.2 lisätty maininta GlobaG.A.P-laatujärjestelmästä ja tarkennettu laatujärjestelmien huomioimisen edellytyksiä
- Lukuun 6.4 lisättiin maininta pakkausmerkinnöissä sellaisenaan syötäviksi mainituista kasviksista
- Lukuun 6.6 lisättiin esimerkki useiden myyntipisteiden vaikutuksesta myynnin alkutuotantostatukseen
- Lukuun 7.1 on lisätty maininta poikkeuksesta luonnonvaraista riistaa ja ternimaitoa koskien sekä esimerkkejä tavanomaisesta alkutuotannosta
- Taulukoihin 3 ja 4 on lisätty hyönteisten tuotanto elintarvikkeeksi ja sen tarkastustiheydet
- Luvussa 7.2 on selvennetty kuvausta pienimuotoisesta toiminnasta
- Lukuun 8 on lisätty maininta pienimuotoisessa alkutuotannossa pidettävästä myynti- ja toimitusmäärien kirjanpidosta
- Luvun 9 lainsäädäntö- ja ohjeet -luetteloihin on lisätty muuttunut kansallinen ja EU -lainsäädäntö, Ruokaviraston päivitetyt ohjeet sekä maininta komission ohjeesta koskien asetusta (EY) N:o 853/2004
- Taulukkoon 5 on lisätty uusina riveinä luonnonvaraiset (keräily-) tuotteet, luonnonvarainen riista, kalastus ja vesiviljely.
- Taulukon 5 neljänteen sarakkeeseen on lisätty maininta myyntitoiminnan rekisteröinnistä elintarvikehuoneistotoiminnaksi, itujen kohdalle maininta idättämön hyväksymisvaatimuksesta sekä tehty kananmunien kohdalle tarkennuksia sarakkeisiin neljä ja viisi.
Liite 1 Pienimuotoisen toiminnan helpotukset ja rajoitukset
Pienimuotoisen toiminnan helpotukset ja rajoitukset (PDF)