Elintarviketurvallisuus Suomessa 2024 / Osa 1 Yhteenveto
Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet
Johdanto
Tässä raportissa kerrotaan elintarviketurvallisuuteen liittyvän viranomaisvalvonnan tuloksista vuodelta 2024 sekä arvioidaan niiden perusteella Suomen elintarviketurvallisuustilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Raportti syventää elintarviketurvallisuuden osalta EU:n valvonta-asetuksen (EU) No 2017/625 edellyttämää vuosiraporttia, jossa kuvataan valvonnan tulokset koko elintarvikeketjun eri sektoreilla. Aikaisempien vuosien tulokset on julkaistu vastaavissa Elintarviketurvallisuus Suomessa -raporteissa, jotka löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.
Elintarvikelainsäädännön mukaan elintarvikealan yritykset vastaavat omavalvonnallaan siitä, että niiden tuotteet ovat turvallisia, että tuotteista annetaan riittävät ja oikeat tiedot ja että toiminta on vaatimustenmukaista. Viranomaisten tekemällä elintarvikevalvonnalla todennetaan sitä, että yritysten omavalvonta toimii tarkoitetulla tavalla. Omavalvonnan tulokset eivät sisälly tähän raporttiin.
Ruokavirasto vastaa valtakunnallisesta elintarvikevalvonnan suunnittelusta ja ohjauksesta sekä toteuttaa joitakin valvontatehtäviä itse. Aluehallintovirastot vastaavat alueillaan valvonnan ohjauksesta, ja kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset (valvontayksiköt) vastaavat elintarvikealan toimijoiden käytännön valvonnasta alueillaan. Valvonnan tuloksia hyödynnetään seuraavan valvontakauden suunnittelussa ja ohjauksessa. Valvonta on riskiperusteista, ja elintarvikealan toimijoiden toiminnan luonne ja laajuus vaikuttavat valvonnan määrään ja sisältöön.
Tässä raportissa olevat valvontatietojen luvut kuvastavat lähtökohtaisesti raportin laadintahetken tilannetta. Rekistereissä olevat tiedot eivät ole muuttumattomia, minkä vuoksi samat tiedot voivat vaihdella eri osioissa sekä trendiseurannassa eri vuosina. Raportissa tuodaan esiin havaintoja, joita on tehty valvontatuloksista toimijoiden velvoitteiden noudattamisen osalta sekä siitä, miten valvontaa on toteutettu ohjeisiin nähden.
Yhteenveto
Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2024 kertovat, että elintarvikevalvonta toimii ja että elintarviketurvallisuus on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla.
Elintarvikevalvontaa toteutettiin vuonna 2024 pääosin vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti, ja elintarvikehuoneistojen valvonnan tulokset olivat pääosin hyviä. Valvontamäärien suhteen ei kuitenkaan kaikilta osin päästy tavoitteisiin, eikä valvonnan kattavuus ollut kaikilta osin riittävää. Alkutuotannon tarkastusmäärät jäivät suositelluista, mutta joidenkin toimintatyyppien tarkastusmäärissä oli nousua. Elintarvikehuoneistojen valvonnassa elintarvikehygieniaan liittyviä asioita tarkastettiin hyvin, mutta joidenkin tuoteturvallisuuden osa-alueiden valvontamäärät eivät edelleen olleet riittävällä tasolla. Kontaktimateriaalitoiminnan valvontamäärissä nähtiin nousua. Valvonnan painopisteistä saatiin päätökseen painopisteet ”Kohteet valvonnan piiriin” ja ”Valvojan työkalupakki”.
Elintarvike- ja kontaktimateriaaliyritysten määrä kasvoi kokonaisuutena vuoteen 2023 verrattuna, joskin kala-alalla, liha-alalla ja muna-alalla oli pientä laskua yritysten määrissä.
Elintarvikehuoneistojen tarkastuksilla arvioidaan kattavasti elintarvikealan toiminnan kannalta olennaisia asioita, mm. hygieniaan ja tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita. Elintarvikehuoneistojen valvonnan tuloksia arvioidaan neliportaisella asteikolla Oiva-järjestelmän mukaisesti, ja tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raporteilla (ks. lisätietoja oivahymy.fi -sivuilta). Elintarvikealan yrityksiin tehtiin vuonna 2024 seurantatarkastukset mukaan lukien yhteensä 23720 Oivan mukaista valvontatarkastusta. Tarkastusten määrä on n. 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna, ja määrä kasvoi myös vuonna 2023. Oiva-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot, eli A- ja B-tulokset, saavuttaneiden valvontakohteiden osuus oli 83,8 % tavoitearvon ollessa 85 %. Tämän valtakunnallisen tunnusluvun tulos on ollut laskusuunnassa joitakin vuosia, ja koronapandemian aiheuttama valvontatarve on ollut laskuun yhtenä syynä. Alan kustannuskriisin arvellaan vaikuttaneen tähän myös. Valtakunnallisesti Oiva-tuloksista seurataan myös toimintaansa parantaneiden elintarvikealan toimijoiden osuutta. Tämä tulos oli vuonna 2024 69,9 % ollen siten parempi kuin edeltävänä vuonna. Tulos on parantunut jo usean vuoden ajan, eli elintarvikealan toimijat korjaavat toimintansa epäkohtia aktiivisesti ja enenevässä määrin.
Vuonna 2024 elintarvikevälitteisiä epidemioita oli 58 kpl (tavoite alle 45) määrän ollessa hieman suurempi kuin vuonna 2023. Elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastui yhteensä 993 henkilöä (tavoite alle 1000), ja sairastuneiden määrä oli pienempi kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 norovirus oli aiempien vuosien tapaan yleisin tunnistettu yksittäinen taudinaiheuttaja elintarvikevälitteisissä epidemioissa. Sekä raportoitujen epidemioiden että niissä sairastuneiden henkilöiden määrät vaihtelevat tyypillisesti eri vuosien välillä. Elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä kääntyi kahden vuoden laskun jälkeen selkeään nousuun. Syitä kehitykseen arvellaan olevan parantuneessa viranomais- ja omavalvonnassa sekä aiempaa avoimemmassa tiedonkulussa. Hygieniapasseja myönnettiin ja hygieniapassitestejä järjestettiin vuonna 2024 lähes saman verran kuin vuonna 2023. Hygieniapasseja on myönnetty vuoden 2024 loppuun mennessä yhteensä 1 546 818 kpl.
Elintarvikkeiden valvonta- ja seurantaohjelmia toteutettiin hyvin, ja suunnitelmien mukaisiin valvontamääriin päästiin pääosin. Salmonellatilanne on säilynyt hyvänä, ja salmonellan keskimääräinen esiintyvyys alitti selvästi 0,5 % tavoitteen. Valvontaohjelmien muut tulokset osoittivat, että elintarvikkeiden vierasainepitoisuudet ovat hyvin hallinnassa ja eläinten lääkityssäädöksiä noudatetaan hyvin. Lisäksi kotimaiset ja EU-maista peräisin olevat tuotteet sisältävät harvoin torjunta-ainejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien, mutta EU:n ulkopuolelta saapuvissa tuotteissa havaitaan jonkin verran ylityksiä.
Elintarvikeviennin arvo kasvoi vuoden 2024 aikana viisi prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna ja oli kokonaisuudessaan 2,2 miljardia euroa. Ruokavirasto jatkoi Kiinan, Euraasian talousliiton ja Yhdysvaltojen edellyttämien vientivalvontajärjestelmien ylläpitoa. Kaikkien järjestelmien piiriin kuuluvien vientilaitosten todettiin täyttävän niille asetetut vaatimukset. Kiina hyväksyi syksyllä 2024 suomalaisen siipikarjanlihan tuonnin, ja Kiinan erityisvaatimusten valvonta aloitettiin siipikarjanlihan vientilaitoksissa. Virallisia vientitodistuksia myönnettiin elintarvikeketjun tuotteille vuonna 2024 vähemmän (2123 kpl) kuin edeltävänä vuonna (2421 kpl). Tähän on voinut vaikuttaa mm. erilaisiin todistusmalleihin ja -käytäntöihin siirtyminen. Elintarvikeviennin ylläpitoa ja markkinoillepääsyn edistämistä jatkettiin aktiivisesti myös muihin EU:n ulkopuolisiin maihin.