Ruokavirasto hyväksyi Savolainen talkkuna -nimisuojahakemuksen

24. tammikuuta 2023

Ruokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemuksen, joka koskee Savolainen talkkuna ja Savolainen talakkuna -nimitysten rekisteröintiä. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on ProAgria Itä-Suomi ry. Lopullisen päätöksen nimen rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio.

Julkinen kuulutus sekä päätökseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä Ruokaviraston verkkosivuilla 2.3.2023 saakka. Päätökseen on mahdollista hakea oikaisua.

Nimisuojaus perustuu Savolaisen talkkunan maineeseen

Savolainen talkkuna/Savolainen talakkuna –nimisuojahakemus perustuu Savolaisen talkkunan maineeseen perinteisenä savolaisena viljatuotteena, jonka erityispiirteinä on sen tumma väri ja karkea rakenne.

Savolainen talkkuna tai Savolainen talakkuna on keitetyistä ja uunissa paahdetuista jyvistä karkeahkoksi jauhettu jauhoseos, jonka pääasiallinen raaka-aine on ohra tai ohra ja kaura sekoitettuna. Talkkunalle on ominaista karkeahko rakenne, paahdetun viljan tuoksu, maku ja ruskea väri. Savolainen talkkuna poikkeaa muista talkkunoista siten, että se on väriltään tummempaa ja karkeaksi jauhettua. Tuotteelle on ominaista hyvä säilyvyys monivaiheisen valmistusprosessin ansiosta.

Savolainen talkkuna tai Savolainen talakkuna periytyy alkeellisista jauhoruuista, joita satoja vuosia sitten valmistettiin kuivamuonaksi mukaan erä- ja sotaretkille. Savossa talkkunaa on perinteisesti tehty Mikon päivän jälkeen lokakuussa. Talkkuna kuivataan uunissa, mikä on tyypillistä erityisesti Suomen itäiselle ruokaperinteelle.

Tyypillisin talkkunasta tehtävä ruoka Savossa on puuro. Puuron lisukkeena on perinteisesti ollut tirripaistia, sillä kuuma vilja ja sianliha ovat hyvä makuyhdistelmä. Puuroa nautitaan myös voisilmän kanssa. Savolainen talkkuna soveltuu hyvin myös jälkiruokiin esimerkiksi marjojen kanssa.

Suojattuja nimityksiä on jo noin 3500

Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3500 nimitystä. Järjestelmässä on 13 suomalaista rekisteröityä nimitystä, joista yksitoista kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sekä kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin.

Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi se lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.

Lisätietoa Ruokavirastosta

 

Lisätietoa:

Piritta Sokura, erityisasiantuntija

Puh. 040 570 7024

etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi