Elintarvikkeiden suojattujen nimien käytössä kehitettävää

2. joulukuuta 2019

Ruokaviraston valtakunnallisessa valvontahankkeessa vuonna 2018 selvitettiin karjalanpiirakan, kalakukon, fetan, parmesanin ja parmankinkun suojattujen nimien käyttöä tuotteiden valmistuksessa, myynnissä ja markkinoinnissa. Nimien käytössä ilmeni paljon puutteita, joiden vuoksi kuluttaja saattaa joutua harhaan johdetuksi. Esimerkiksi feta-nimeä käytetään virheellisesti pitserioissa yleisnimenä pitsoissa ja salaateissa. Nimisuojalla tarkoitetaan tuotteen valmistajien hakemaan suojausta tietyn nimen käyttöön.

Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset tarkastivat 55 pitseriaa, joista 43 pitseriassa käytettiin feta-nimeä virheellisesti. Myynnissä olleiden pitsojen, salaattien tai kebab-annosten nimessä tai ainesosana ilmoitettiin feta, mutta sen asemesta valmistuksessa oli käytetty muuta juustoa. Parmesan ja parmankinkku -nimiä käytettiin väärin muutamassa kohteessa. Esimerkiksi ravintolan ruokalistalla luki Parmesan-broileri, mutta itse annoksessa ei ollut käytetty parmesan-juustoa.

Karjalanpiirakat ja kalakukot valmistettava nimisuojan mukaisesti

Karjalanpiirakalla on Aito perinteinen tuote -nimisuoja, joka tarkoittaa, että tuote on valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän ja ainesosaluettelon mukaisesti. Yhteensä tarkastettiin 14 karjalanpiirakan valmistajan tuotteet.  Ainesosissa tai valmistustavassa oli poikkeamia 11 valmistajan tuotteissa. Piirakoiden valmistuksessa käytettiin esimerkiksi laktoositonta maitojuomaa, jota ei ole mainittu karjalanpiirakan hyväksytyssä tuote-eritelmässä eli reseptissä.  

Kalakukko-nimeä käytettiin tarkastetuissa yrityksissä yleisnimenä markkinoinnissa, vaikka käytännössä myytiin esimerkiksi muikkukukkoja. Valmistajia neuvottiin valmistamaan kalakukkoa hyväksytyn reseptin mukaisesti tai poistamaan pakkauksista ja markkinointimateriaaleista kalakukkomaininnat.

Pikaruokapaikoissa eniten korjattavaa

Pitserioissa, kebabravintoloissa ja grillikioskeissa oli eniten suojattuja nimiä koskevia epäkohtia. Vain 22 prosenttia tarkastuskohteista käytti suojattuja nimiä oikein. Pikaruokapaikoista 78 prosentissa havaittiin kuluttajaa harhaanjohtavaa nimisuojattujen nimien käyttöä. Laitos- ja keskuskeittiöitä tarkastettiin yhteensä 19 kappaletta. Näistä kymmenessä todettiin nimisuojavirheitä. Vähiten poikkeamia löytyi kahviloissa ja ruokaravintoloissa.

Usein syynä tietämättömyys tai väärinymmärrys

Näyttää siltä, että valvontahankkeessa havaitut poikkeamat johtuvat lähinnä puutteellisesta elintarvike- ja nimisuojalainsäädännön tuntemuksesta. Erityisesti ulkomaisten suojattujen nimien käytössä havaitut poikkeamat johtuvat yleensä tiedonpuutteesta.

Nimisuoja-valvontahankkeen tavoitteena oli parantaa tietoisuutta nimisuojatuotteista ja kehittää valvontaa, jotta kuluttajan oikeus saada alkuperältään ja laadultaan aitoja tuotteita turvataan. Samalla varmistetaan yritysten tasavertainen kilpailuasetelma nimisuojattujen elintarvikkeiden kaupassa.

Lisätietoa nimisuojasta ja Elintarvikkeiden nimisuojan valvontahanke 2018 -raportti: ruokavirasto.fi/nimisuoja  

Lisätietoja:
ylitarkastaja Mika Varjonen, p.  050 386 8416