Kuva 1. Rikkakananhirssi
Jo aikaisemmin Suomeen vakiintuneet vieraslajit rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat yleistymässä ennätyksellisen lämpimän viime kesän vuoksi. Suomen vieraslajistrategiassa rikkakananhirssi ja viherpantaheinä on luokiteltu tarkkailtaviksi ja paikallisesti haitallisiksi vieraskasveiksi. Molemmat kasvit pystyvät hyödyntämään tehokkaasti hyvin lämpimiä olosuhteita.
Ruokaviraston syksyllä 2021 tekemän kyselyn perusteella rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat yleistyneet ja levinneet Suomen lisäksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan alueilla. Rikkakananhirssi on levinnyt maailmanlaajuisesti tropiikista lämpimänlauhkealle vyöhykkeelle. Satunnaistulokkaana sitä tavataan napapiirille saakka.
Kananhirssin (Echinochloa grus-galli, hönshirs) alle on luettu Suomessa kahta eri lajia: rikkakananhirssiä (E. grus galli) ja lännenkananhirssiä (E. muricata), osin käytännöllisistä syistä, sillä näiden lajien erottaminen on vaikeaa. Viherpantaheinä (Setaria viridis, kavelhirs) on selkeämmin muista lajeista erotettavissa. Viherpantaheinää muistuttava laji on sinipantaheinä (S. pumila).
Rikkakananhirssi on paha rikkakasvi
Rikkakananhirssillä on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erityisen tehokkaan rikkakasvin viljelyksille. Rikkakananhirssiyksilö voi tuottaa jopa 80 000 siementä. Laji ei tarvitse ristipölytystä, joten yksikin yksilö voi tuottaa runsaan määrän siementä.
Siemenet voivat säilyä maassa siemenpankissa itämiskykyisinä kymmenenkin vuotta. Rikkakananhirssi voi häiritä naapurikasveja kemiallisesti ja estää muiden kasvien kasvua. Lisäksi se pystyy käyttämään 4/5 osan maaperän typpivarannosta. On siis tärkeää estää rikkakananhirssiä muodostamasta vahvaa siemenpankkia.
Siemenseoksia kylvettäessä kannattaa seurata kasvustoa ja tarvittaessa kitkeä taikka muulla lailla torjua haitalliset lajit pois. Kitkentä juurineen on tehokas tapa poistaa kananhirssi. Mikäli kukintoja on näkyvissä, on tärkeää kerätä kitketyt kasvit tai niittojäte pois pellolta.
Jos rikkakananhirssi on jo päässyt leviämään, joudutaan turvautumaan kasvinsuojeluruiskutuksiin. Ruiskutushetkellä vihreisiin yksilöihin tehoavat hukkakaurantorjunta-aineet. Myös viljelykierrossa voidaan huomioida rikkakananhirssin torjunta. Syyskylvöiset viljelyskasvi- ja nurmikasvustot ovat rikkakananhirssin itäessä tiheitä, jolloin rikkakanahirssille jää vähemmän tilaa itää ja kasvaa. Traktorin ja koneiden puhtaanapito on tärkeää, ettei rikkakananhirssi pääse siirtymään uusille peltolohkoille.
Kuva 2. Rikkakananhirssi on päässyt leviämään tällä auringonkukkaviljelmällä.
Kuva 3. Mikäli rikkakananhirssillä on tilaa kasvaa, se voi kasvaa hyvin isoksi ja täyttää koko peltolohkon.
Rikkakananhirssin ja viherpantaheinän tunnistaminen
Sekä rikkakananhirssi että viherpantaheinä ovat eksoottisen näköisiä verrattuna luontaisesti Suomessa esiintyviin heiniin. Rikkakananhirssi on korkeudeltaan 20–170 cm. Kukinto on haarova kerrannaistähkä ja kukinnon haarat ovat särmeiset ja tukevat. Kukinto on aluksi vihertävä ja se alkaa muuttumaan ruskeaksi tuleentumisen edetessä. Tähkylöissä on vaihtelevasti vihneitä. Lehdet ovat reilun sentin levyisiä, kaljuja, karhealaitaisia ja kielekkeettömiä. Kielekkeettömyys on hyvä tuntomerkki, koska esimerkiksi kaikilla viljoillamme on kieleke. Lisäksi lehden keskellä on vaalea raita ja lehden alapuolella keskisuonen kohdalla on harjanne.
Viherpantaheinän englanninkielinen nimi green foxtail kuvaa hyvin sen kukintoa, jonka olemus on ketunhäntämainen. Viherpantaheinä on korkeudeltaan 20–50 cm. Kukinto on kerrannaistähkä. Lehdet ovat 4–25 mm leveitä ja kielekkeen paikalla on karvarivi.
Ruokaviraston siementarkastus antaa tarvittaessa tunnistusapua joko lähetetyistä kasvinäytteistä taikka kuvista.
Lisätietoja
- Asiantuntija Sami Markkanen, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi, Siementarkastus, Loimaa
Esite rikkakananhirssistä ja viherpantaheinästä (pdf).
Alapuolelta löydät kuvia rikkakananhirssistä ja viherpantaheinästä
Rikkakananhirssi
Kuva 4. Rikkakananhirssi
Kuva 5. Rikkakananhirssin kukinto
Kuva 6. Rikkakananhirssin kukinnon vihneellisyydessä on vaihtelua
Kuva 7. Kuva kukinnon haarasta, jossa on punertavan ruskea väri ja vihneitä. Rikkakananhirssin kukinto voi olla myös vihreä.
Kuva 8: Rikkakananhirssejä joiden kukinnot eivät ole vielä täysin esillä. Kehittyvät kukinnot ovat väriltään vihreitä, ruskean sävyttämiä.
Kuva 9. Rikkakananhirssin lehden keskellä kulkee vaalea raita
Kuva 10 . Rikkakananhirssillä ei ole lehdessä kielekettä (kieleke on kalvomainen rakennelma, joka löytyy lehden ja lehtitupen taitekohdasta useimmilla heinäkasveilla).
Kuva 11. Rikkakananhirssin kielekkeetön lehti
Kuva 12. Rikkakananhirssillä on lehden alapuolella keskisuonen kohdalla harjanne.
Kuva 13. Rikkakananhirssin varsien alaosa on litteähkö ja siinä on punertavuutta.
Kuva 14. Poikkileikkaus rikkakananhirssin varren alaosasta. Sillä on litteä varsi.
Kuva 15. Kun rikkakananhirssillä on tilaa kasvaa, se kasvattaa useita kukinnollisia varsia.
Kuva 16. Rikkakananhirssi voi muodostaa kukintoja myös hyvin lyhyenä. Se myös tekee uusia kukintoja niiton jälkeen, jotka voivat kasvaa maanmyötäisesti. Sen kasvupiste on hyvin lähellä maata, joten kasvia ei saa tuhottua niittämällä.
Kuva 17. Rikkakananhirssin kukintoja eri kehitysvaiheissa
Kuva 18. Rikkakananhirssin röyhy jonka haarat eivät ole vielä täysin auenneet. Kasvi on pölytysvaiheessa ja siemenet eivät ole vielä kehittyneet itäviksi.
Kuva 19. Rikkakananhirssi pölytysvaiheessa. Heteet ja emit ovat juuri auenneet.
Kuva 20. Pölytyksen jälkeen heteet ovat tumman ruskeita. Siemenet alkavat kehittyä.
Kuva 21. Rikkakananhirssin tuleentunut röyhy.
Kuva 22. Tuleentuneesta röyhystä tähkylät varisevat helposti.
Kuva 23. Rikkakananhirssin tuleentumaton, vihneellinen tähkylä.
Kuva 24. Rikkakananhirssin tuleentuneita tähkylöitä. Tähkylän pinnalla on karvoja ja sisällä on yksi siemen.
Kuva 25. Rikkakananhirssin siemeniä. Siemen on pisaran mallinen, kiiltäväpintainen ja toiselta puolelta tasainen.
Viherpantaheinä
Kuva 26: Viherpantaheinä
Kuva 27. Viherpantaheinän kukinto on kerrannaistähkä.
Kuva 28. Viherpantaheinän kieleke muodostuu karvarivistä.
Kuva 29. Viherpantaheinän taimia.
Kuva 30. Viherpantaheinän taimi.
Kuva 31. Viherpantaheinän lehti on pitkäsuippuinen.
Kuva 32. Tuleentuneita viherpantaheiniä alkusyksyllä.
Kuva 33. Viherpantaheinän siemeniä.