Jo aikaisemmin Suomeen vakiintuneet vieraslajit rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat yleistymässä ennätyksellisen lämpimän viime kesän vuoksi. Suomen vieraslajistrategiassa rikkakananhirssi ja viherpantaheinä on luokiteltu tarkkailtaviksi ja paikallisesti haitallisiksi vieraskasveiksi. Molemmat kasvit pystyvät hyödyntämään tehokkaasti hyvin lämpimiä olosuhteita.
Ruokaviraston syksyllä 2021 tekemän kyselyn perusteella rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat yleistyneet ja levinneet Suomen lisäksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan alueilla. Rikkakananhirssi on levinnyt maailmanlaajuisesti tropiikista lämpimänlauhkealle vyöhykkeelle. Satunnaistulokkaana sitä tavataan napapiirille saakka.
Kananhirssin (Echinochloa grus-galli, hönshirs) alle on luettu Suomessa kahta eri lajia: rikkakananhirssiä (E. grus galli) ja lännenkananhirssiä (E. muricata), osin käytännöllisistä syistä, sillä näiden lajien erottaminen on vaikeaa. Viherpantaheinä (Setaria viridis, kavelhirs) on selkeämmin muista lajeista erotettavissa. Viherpantaheinää muistuttava laji on sinipantaheinä (S. pumila).
Rikkakananhirssi on paha rikkakasvi
Rikkakananhirssillä on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erityisen tehokkaan rikkakasvin viljelyksille. Rikkakananhirssiyksilö voi tuottaa jopa 80 000 siementä. Laji ei tarvitse ristipölytystä, joten yksikin yksilö voi tuottaa runsaan määrän siementä.
Siemenet voivat säilyä maassa siemenpankissa itämiskykyisinä kymmenenkin vuotta. Rikkakananhirssi voi häiritä naapurikasveja kemiallisesti ja estää muiden kasvien kasvua. Lisäksi se pystyy käyttämään 4/5 osan maaperän typpivarannosta. On siis tärkeää estää rikkakananhirssiä muodostamasta vahvaa siemenpankkia.
Siemenseoksia kylvettäessä kannattaa seurata kasvustoa ja tarvittaessa kitkeä taikka muulla lailla torjua haitalliset lajit pois. Kitkentä juurineen on tehokas tapa poistaa kananhirssi. Mikäli kukintoja on näkyvissä, on tärkeää kerätä kitketyt kasvit tai niittojäte pois pellolta.
Jos rikkakananhirssi on jo päässyt leviämään, joudutaan turvautumaan kasvinsuojeluruiskutuksiin. Ruiskutushetkellä vihreisiin yksilöihin tehoavat hukkakaurantorjunta-aineet. Myös viljelykierrossa voidaan huomioida rikkakananhirssin torjunta. Syyskylvöiset viljelyskasvi- ja nurmikasvustot ovat rikkakananhirssin itäessä tiheitä, jolloin rikkakanahirssille jää vähemmän tilaa itää ja kasvaa. Traktorin ja koneiden puhtaanapito on tärkeää, ettei rikkakananhirssi pääse siirtymään uusille peltolohkoille.
Rikkakananhirssi on päässyt leviämään tällä auringonkukkaviljelmällä.
Mikäli rikkakananhirssillä on tilaa kasvaa, se voi kasvaa hyvin isoksi ja täyttää koko peltolohkon.
Rikkakananhirssin ja viherpantaheinän tunnistaminen
Sekä rikkakananhirssi että viherpantaheinä ovat eksoottisen näköisiä verrattuna luontaisesti Suomessa esiintyviin heiniin. Rikkakananhirssi on korkeudeltaan 20–170 cm. Kukinto on haarova kerrannaistähkä ja kukinnon haarat ovat särmeiset ja tukevat. Kukinto on aluksi vihertävä ja se alkaa muuttumaan ruskeaksi tuleentumisen edetessä. Tähkylöissä on vaihtelevasti vihneitä. Lehdet ovat reilun sentin levyisiä, kaljuja, karhealaitaisia ja kielekkeettömiä. Kielekkeettömyys on hyvä tuntomerkki, koska esimerkiksi kaikilla viljoillamme on kieleke. Lisäksi lehden keskellä on vaalea raita ja lehden alapuolella keskisuonen kohdalla on harjanne.
Viherpantaheinän englanninkielinen nimi green foxtail kuvaa hyvin sen kukintoa, jonka olemus on ketunhäntämainen. Viherpantaheinä on korkeudeltaan 20–50 cm. Kukinto on kerrannaistähkä. Lehdet ovat 4–25 mm leveitä ja kielekkeen paikalla on karvarivi.
Ruokaviraston siementarkastus antaa tarvittaessa tunnistusapua joko lähetetyistä kasvinäytteistä taikka kuvista.
Lisätietoja
- Asiantuntija Sami Markkanen, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi, Siementarkastus, Loimaa
Esite rikkakananhirssistä ja viherpantaheinästä (pdf).
Alapuolelta löydät kuvia rikkakananhirssistä ja viherpantaheinästä
Rikkakananhirssi
Rikkakananhirssin kukintoja
Rikkakananhirssin kukinnon vihneellisyydessä on vaihtelua
Kuva kukinnon haarasta, jossa on punertavan ruskea väri ja vihneitä. Rikkakananhirssin kukinto voi olla myös vihreä.
Rikkakananhirssejä joiden kukinnot eivät ole vielä täysin esillä. Kehittyvät kukinnot ovat väriltään vihreitä, ruskean sävyttämiä.
Rikkakananhirssin lehden keskellä kulkee vaalea raita
Rikkakananhirssillä ei ole lehdessä kielekettä (kieleke on kalvomainen rakennelma, joka löytyy lehden ja lehtitupen taitekohdasta useimmilla heinäkasveilla).
Rikkakananhirssillä on lehden alapuolella keskisuonen kohdalla harjanne.
Rikkakananhirssin varsien alaosa on litteähkö ja siinä on punertavuutta.
Poikkileikkaus rikkakananhirssin varren alaosasta.
Kun rikkakananhirssillä on tilaa kasvaa, se kasvattaa useita kukinnollisia varsia.
Rikkakananhirssi voi muodostaa kukintoja myös hyvin lyhyenä. Se myös tekee uusia kukintoja niiton jälkeen, jotka voivat kasvaa maanmyötäisesti. Sen kasvupiste on hyvin lähellä maata, joten kasvia ei saa tuhottua niittämällä.
Rikkakananhirssin kukintoja eri kehitysvaiheissa
Rikkakananhirssin röyhy jonka haarat eivät ole vielä täysin auenneet. Kasvi on pölytysvaiheessa ja siemenet eivät ole vielä kehittyneet itäviksi.
Rikkakananhirssi pölytysvaiheessa. Heteet ja emit ovat juuri auenneet.
Pölytyksen jälkeen heteet ovat tumman ruskeita. Siemenet alkavat kehittyä.
Rikkakananhirssin tuleentunut röyhy.
Tuleentuneesta röyhystä tähkylät varisevat helposti.
Rikkakananhirssin tuleentumaton, vihneellinen tähkylä.
Rikkakananhirssin tuleentuneita tähkylöitä. Tähkylän pinnalla on karvoja ja sisällä on yksi siemen.
Rikkakananhirssin siemeniä. Siemen on pisaran mallinen, kiiltäväpintainen ja toiselta puolelta tasainen.
Viherpantaheinä
Viherpantaheinän kieleke muodostuu karvarivistä
Viherpantaheinän taimia.
Viherpantaheinän lehti on pitkäsuippuinen.
Tuleentuneita viherpantaheiniä alkusyksyllä.
