Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Ruokavirasto kampanjoivat jo neljättä vuotta kasvinterveyden puolesta. Osana kampanjaa Ruokavirasto muistuttaa, että jokaisella suomalaisella on vastuu kasvinterveydestä osana kotimaisten metsien suojelua. Metsäpuiden terveys on elintärkeää metsien monimuotoisuudelle, luonnon toiminnalle ja metsätaloudelle.
Ruokavirasto ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA kampanjoivat kasvinterveyden puolesta PlantHealth4Life-kampanjassa. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa, että kasvinterveydestä huolehtiminen kuuluu meille kaikille.
Kasvinterveys on elintärkeää metsien monimuotoisuudelle, luonnon toiminnalle ja metsätaloudelle. Terveet metsät tarjoavat elinympäristöjä lukuisille lajeille, sitovat hiiltä ja tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta.
Suomen metsät ovat vahvoja ja elinvoimaisia, mutta muodostuvat vain neljän puulajin, männyn, kuusen, hieskoivun ja rauduskoivun ympärille. Harvalukuinen puulajisto tekee niistä alttiita uusille, muualta tuleville kasvintuhoojille. Yhdelläkin puulajeihin iskevällä tuhoojalla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Jos vakava kasvintuhooja pääsee leviämään laajasti, vaikutukset voivat ulottua yksittäisiä puita paljon laajemmalle.
”Meillä jokaisella on vastuu, etteivät metsäpuille ja siten ympäristölle haitalliset karanteenituhoojat pääse leviämään. Tarkkailemalla ympäristöä voimme ennaltaehkäistä laajemmat vahingot. Jos epäilet kasvintuhoojaa, ota siitä kuva ja ilmoita Ruokavirastolle”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Liisa Vihervuori sanoo.
Terveet metsät ovat elintärkeä osa monimuotoista luontoa
Ruokavirasto kartoittaa metsätuhoojia ympäri Suomea. Tuhoojia etsitään esimerkiksi metsistä, satamien läheisyydestä ja puutavaran varastointipaikoilta. Tarkastajat etsivät puustosta pieniäkin merkkejä, kuten rungon reikiä, toukkakäytäviä, pihkavuotoja ja poikkeavia vaurioita.
Kasvintuhoojia ovat esimerkiksi puita vahingoittavat hyönteiset ja kasvitaudit. Erityisen haitallisia ovat vieraat, Suomeen kuulumattomat lajit, jotka voivat levitessään aiheuttaa merkittäviä vahinkoja metsille ja luonnolle. Tuhoojia voi kulkeutua Suomeen esimerkiksi kansainvälisen tavaraliikenteen, puisen pakkausmateriaalin ja matkailun mukana.
Suomen metsätaloudelle erityisen vakavan uhan muodostavat esimerkiksi koivulla elävä pronssijalosoukko ja mäntyankeroinen. Tänä kesänä EU:n alueella havaittiin ensimmäistä kertaa saarnenjalosoukkoja.
”Metsätuhoojien torjunnassa nopeus on valttia. Mitä aikaisemmin uusi tuhooja havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on estää sen leviäminen ja rajoittaa mahdollisia vahinkoja. Siksi pieniltäkin vaikuttavat merkit kannattaa ottaa vakavasti ja ilmoittaa havainnoista eteenpäin”, Vihervuori kehottaa.
Näin suojelet kotimaisia metsiä
- Tarkkaile metsää. Kiinnitä huomiota poikkeaviin vaurioihin, äkillisesti kuolleisiin puihin ja erikoisiin hyönteisiin. Tarkkaile myös omaa puutarhaasi tuhoojien varalta.
- Ota kuva puun pinnalta ja kauempaa, jos näet jotain epäilyttävää.
- Ilmoita havainnosta Ruokavirastolle, jos epäilet karanteenituhoojaa.
- Älä tuo ulkomailta kasveja tai siemeniä kotiin. Niiden mukana voi tulla Suomeen kuulumattomia tuhoojia.
- Muista, että puisen pakkausmateriaalin mukana voi levitä kasvintuhoojia. Tarkasta pakkausmateriaalit huolellisesti.
Tietoa kampanjasta
#PlantHealth4Life on monivuotinen ja monikansallinen kampanja. Kampanjaa johtavat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA, Euroopan komissio ja 33 Euroopan maata. Kampanjan tavoitteena on parantaa ymmärrystä kasvien terveyden ja arkielämän välisestä tiiviistä yhteydestä ja kannustaa kansalaisia toimimaan kasvien terveyden suojelemiseksi. #PlantHealth4Life-verkkosivustolta löydät tietoa ja materiaalia aiheesta kaikilla EU-kielillä. Aineistoa voi jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Ruokavirasto toimii elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja kasvinterveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta sekä kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä, asiointipalveluja ja rekistereitä.