Suomelle uusi rapuruttotyyppi löytynyt Kemijoen suulta

22. maaliskuuta 2021

Vuoden 2020 lokakuussa Kemijoen suulta pyydetyistä jokiravuista on Ruokaviraston tutkimuksissa todettu rapuruttotartunta. Tartunnan aiheuttaja on rapuruttotyyppi Pc, jota Suomessa ei ole aiemmin esiintynyt.

Rapuruttotyyppejä on Euroopassa havaittu ainakin viittä erilaista, ja ne liittyvät eri rapulajeihin. Suomalaiset rapuruttotapaukset ovat tähän saakka olleet joko täplärapujen kantamaa täpläraputyyppiä Ps1 tai jokiravuissa esiintyvää rapuruttotyyppiä As, jonka alkuperäinen isäntälaji on tuntematon. Nyt todettu Suomessa uusi tyyppi on ominainen Pohjois-Amerikan eteläosan suoravuille. Euroopassa sitä on todettu maissa, joissa suorapuja esiintyy myös luonnossa, kuten Espanjassa. Lisäksi sitä on löytynyt akvaarioissa pidettäviltä rapulajeilta.

Leviämisreittinä Kemijoen tapauksessa saattaa olla laivaliikenteen mukana alueelle päätynyt villasaksirapu, joita on havaittu yksittäisinä pitkin koko rannikkoaluetta. Villasaksiravun tiedetään voivan toimia rapuruton oireettomana kantajana. Toinen vaihtoehto on akvaariossa elävän tartunnankantajaravun tai itiöitä sisältävän akvaarioveden pääseminen luontoon. Suorapuja myydään yleisesti myös pakastettuina elintarvikkeina, mutta pakastaminen tuhoaa rapuruton ja siten pakastetut ravut eivät voi tautia tartuttaa.

Koska tätä tartunnanaiheuttajaa ei ole aiemmin löydetty näin pohjoisesta, sen laajemman leviämisen vaikutusta jokirapukantoihin on vaikea arvioida. Rapuruttotyyppi Pc tunnetaan lämpimän veden rapuruttona, joka selviää muita tyyppejä paremmin korkeissa lämpötiloissa. Kemijoen viileässä vedessä se kuitenkin pystyi aiheuttamaan jokiravuille akuutin taudin, johon kaikki tutkittavaksi tulleet tartunnan saaneet ravut kuolivat. Jokiraputyypin ja täpläraputyypin rapurutoilla on todettu selkeitä eroja taudinaiheutuskyvyssä. Jokiraputyypin ruttotartunnasta tiedetään, että se voi jäädä piileväksi tartunnaksi myös jokirapukantoihin. Kemijoella 2006–2013 rapukannat tuhonnut ruttotartunta oli jokiraputyyppiä. Jatkotutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, miten nyt todettu uusi ruttotyyppi käyttäytyy Suomen olosuhteissa verrattuna meillä jo esiintyviin tyyppeihin.

Rapurutto ei tartu muihin eläimiin kuin rapuihin, ja se on ihmiselle vaaraton. Jokiravuille tauti on yleensä kohtalokas, ja koko rapukanta useimmiten tuhoutuu. Taudin torjumiseksi rapujen siirtäminen vesialueelta toiselle on kielletty. Rapurutto voi siirtyä myös itiöitä sisältävän veden välityksellä, mikä täytyy huomioida kalojen ja kalastus- tai vesiurheiluvälineiden siirtämisessä vesistöihin, joissa tiedetään olevan rapuja. Itiöt ovat kuitenkin lyhytikäisiä eivätkä kestä täydellistä kuivumista, joten välineiden huolellinen kuivattaminen estää tartunnan leviämistä.

Lue lisää rapurutosta.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Satu Viljamaa-Dirks, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö, puh. 029 520 5173, satu.viljamaa-dirks@ruokavirasto.fi