Uusi valvontamenetelmä varmistaa mansikan alkuperän

24. kesäkuuta 2019

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ruokavirasto (entinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) ovat yhdessä kehittäneet analyysimenetelmän suomalaisen mansikan alkuperän varmistamiseksi. Tietokannan kerääminen suomalaisista mansikoista on vaatinut useamman vuoden työn. Nyt tietokanta on niin kattava, että sitä voidaan käyttää maantieteellisen alkuperän varmistamiseen. Näytteitä voidaan jo verrata Puolassa ja Ruotsissa tuotettuihin mansikoihin, ja tänä vuonna vertailu laajenee virolaisiin marjoihin. Menetelmä on nyt myös kuntaviranomaisten käytettävissä ja kuntien elintarvikevalvojat ottavatkin mansikkanäytteitä erilaisilta kauppapaikoilta. Menetelmää voidaan jatkossa käyttää myös muiden tuotteiden alkuperän selvittämiseen.

Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa kotimaassa tuotettuja kasviksia. Koko ketjun luotettavuus on niin kuluttajan kuin viljelijän ja kauppiaankin etu.

Suomeen uusi menetelmä mansikan alkuperän varmistamiseksi

”Elintarvikkeiden alkuperäväärennöksiin on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Kotimainen mansikka on arvokas elintarvike, joka tekee sen alttiiksi huijausyrityksille. Maantieteellinen alkuperä on vaikea todentaa ja marjojen kauppaketjut voivat olla pitkiä, joten niiden alkuperästä voi olla vaikea saada tietoja. Nyt käyttöön otettu pysyvien, ei-radioaktiivisten isotooppien analytiikka tarjoa tähän apua”, sanoo kemian yksikönjohtaja Annikki Welling Ruokavirastosta.

Tutkimus perustuu alkuaineissa esiintyvien erilaisten pysyvien, ei-radioaktiivisten isotooppien suhteisiin. Isotooppien suhteelliset osuudet vaihtelevat eri maantieteellisillä alueilla. Pysyvät isotoopit siirtyvät kasveihin ympäristönsä määräämissä suhteissa ja näin isotooppisuhteiden perusteella pystytään analysoimaan kasvituotteiden alkuperä. Tietoja täydennetään kasvien sisältämien hivenaineiden määrittämisellä.

”Tutkimusnäytteitä on otettu koko mansikantuotannon alueelta Suomesta, Ahvenanmaalta Kainuuseen asti. Lisäksi tutkimuksen kautta saamme käyttöömme tulokset Virossa tuotetuista mansikoista. Kun Puolassa ja Ruotsissa viljellyistä mansikoista on jo isotooppiarvot olemassa, alkaa aidosti kotimaisuuden osoittavalla menetelmällä olla kattavuutta. Vuosittain voidaan tarpeen mukaan lisätä näytteitä, jos uutta tarvetta ilmenee. Samoin suomalaiset viljelijät voivat itse testauttaa marjojaan, jos haluavat tarkat ”sormenjäljet” omille marjoilleen. Varsinaisesti siihen ei kylläkään ole tarvetta, niin selkeästi kotimaisten marjojen arvot ryhmittyvät omaksi joukokseen”, sanoo tutkimusprofessori Saila Karhu Lukesta.

Isotooppianalyysit tehdään vielä alihankintana, mutta Ruokaviraston laboratorioon asennettujen Luken ja Ruokaviraston yhteislaitteiden avulla analyysejä voidaan tehdä kohta myös itse. Tämä laajentaa mahdollisuuksia sekä näytemäärien että tuotteiden suhteen. Samoilla laitteilla voidaan tehdä myös muunlaisia isotooppien jakaumaan perustuvia tutkimuksia. 

Näytteiden keruu on alkamassa mansikoiden kypsymisen mukaan ja jatkuu läpi satokauden. Luken näytteenottajat keräsivät hyvin kattavasti näytteet koko mansikan kasvualueelta Suomessa vuosina 2017 ja 2018 tietokantaa varten. Vuonna 2019 näytteenottoa jatketaan vielä eri tyyppisistä kasvatustavoista, mukaan lukien luomumansikat ja kausihuoneissa eli kevytrakenteisissa tunneleissa tuotetut varhaismarjat. Kotimaisten vertailunäytteiden keräys jatkuu edelleen.

Ei-radioaktiiviset isotoopit hyödyksi muissakin tutkimuksissa

Koska isotooppijakauma kertoo kasvin kasvusta ja ravinteiden alkuperästä, voidaan tätä käyttää esimerkiksi luomuvalvontaan tai selvittää ravinteiden kulkeutumista.

Myös ympäristö- ja ilmastotutkimuksissa käytetään ei-radioaktiivisia isotooppitutkimuksia.

Ympäristön muuttuessa pitkäikäiset kasvit, esimerkiksi puut, tallentavat kunkin aikakauden ympäristöolojen mukaisesti isotooppeja puuainekseensa ja kertovat näin muun muassa ilmastonmuutoksesta.

Mukana mansikan alkuperähankkeessa

Kehittämishankkeessa toimivat Luken ja Ruokaviraston lisäksi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus sekä Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry.

Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö sekä marjanviljelijäyhdistykset ja marjaelinkeinon edustajat.

Lisätietoja:
Ruokavirasto:
yksikönjohtaja Annikki Welling, p. 0404812270, annikki.welling@ruokavirasto.fi
Luonnonvarakeskus, Puutarhateknologiat:
tutkimusprofessori Saila Karhu, p. 050 4082068, saila.karhu@luke.fi
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:
toiminnanjohtaja Miika Ilomäki p. 040 8282 017, miika.ilomaki@hmlry.fi