Viljasadon laatu vuonna 2026 on monilta osin viime vuotta parempi
Sadon 2026 hehtolitrapainot ovat kaikilla viljalajeilla viime vuotta korkeampia ja jyväkoko on suuri erityisesti ohralla ja kauralla. Tiedot viljasadon laadusta vuonna 2026 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Viljaseurannan keskiarvotiedot perustuvat tähän mennessä tutkittuihin näytteisiin, ja laatutiedot tarkentuvat näytemäärän kasvaessa. Viljasadon laatuseurannan otokseen kuuluvien ja näytepyynnön saaneiden viljelijöiden toivotaan edelleen lähettävän näytteitä.
Kauran DON-hometoksiinipitoisuudet pysyneet alhaisina
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 57,9 kiloa, mikä on yli kaksi kiloa viime vuotta korkeampi. Myös jyväkoko on parantunut, sillä pienten jyvien osuus on keskimäärin 3,9 prosenttia, kun viime vuonna vastaava osuus oli 5,8 prosenttia.
DON (deoksinivalenoli)–hometoksiinit ovat pääosin pysyneet matalina tutkituissa kauranäytteissä, joista noin 5 prosenttia ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Lisää näytteitä tarvitaan tarkemman tilannekuvan muodostamiseksi eri alueilta ja myös myöhäisemmistä puinneista.
Leipäviljojen valkuaispitoisuus on matala
Vehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on pidemmän ajan keskiarvoa korkeampi. Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 81,6 kiloa ja syysvehnän 81,3 kiloa. Sakoluvut ovat vielä pysyneet korkeina, kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä sakoluku on yli 220 sekuntia. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 342 ja syysvehnän 323 sekuntia.
Vehnän keskimääräiset proteiinipitoisuudet ovat selvästi pidemmän ajan keskiarvoa matalampia proteiinipitoisuuden ollessa kevätvehnällä 12,4 prosenttia ja syyvehnällä 11,2 prosenttia.
Tänä vuonna myös kevätvehnänäytteissä mitattu DON-hometoksiinipitoisuudet ovat pääosin pysyneet matalina ja selvästi alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon 1 000 µg/kg. Lisää näytteitä tarvitaan tarkemman kuvan muodostamiseksi.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 237 sekuntia ja hehtolitrapaino 78,8 kiloa.
Ohran hehtolitrapaino on korkea
Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 67,3 kiloa, mikä on noin 1,5 kiloa viime vuotta korkeampi. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtolitrapainon laadun täyttää noin 90 prosenttia tutkituista näytteistä. Pienten, alle 2,0 millimetrin seulan läpäisevien jyvien osuus on keskimäärin 1,7 prosenttia, kun viime vuonna osuus oli 2,3 prosenttia.
Ohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 10,7 prosenttia ja tärkkelyspitoisuus 60,4 prosenttia. Sekä hehtolitrapaino että jyväkoko viittaavat laadultaan hyvään ohrasatoon.
Näytepyynnön saaneiden viljelijöiden toivotaan edelleen lähettävän viljanäytteitä Ruokavirastoon.
Ruokaviraston toteuttama viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna koko Suomi, eri tuotantosuunnat ja eri kokoisia maatiloja. Otoksen maatiloille on lähetetty näytepyyntökirje heinäkuussa. Tietoa tarvitaan edelleen kaikilta viljelyalueilta ja myös myöhäisemmistä puinneista. Omien viljanäytteiden laatumääritysten tulokset saa postitse kotiin.
Ota viljan Avoin tieto seurantaan. Ruokaviraston Avoin tieto -sivusto päivittyy päivittäin uusien tulosten valmistuessa.