Viljasadon 2026 keskimääräiset hehtolitrapainot nousivat kaikilla viljalajeilla viime vuodesta ja jyväkoko on suuri erityisesti ohralla ja kauralla. Tilastot viljasadon laadusta ja määrästä vuonna 2026 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Tietoa on koottu eri alueilta Suomesta otokseen kuuluvilta maatiloilta lähetettyjen näytteiden laboratoriotutkimustuloksista ja Luonnonvarakeskuksen ennakkosatotilastosta.
Taulukko (excel 20.11.2026)
Hehtolitrapainot korkeita
Syksyn 597 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 311 miljoonaa kiloa eli 52 prosenttia ja 238 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 64 miljoonaa kiloa eli 27 prosenttia on hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuuden vaatimusta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 77 ja syysvehnäsadosta 50 prosenttia oheisen vaatimuksen. Vuonna 2026 sekä kevät- että syysvehnällä on matala valkuaispitoisuus useimmiten rajoittavana tekijänä, jos näytteellä ei oheinen laatutavoite täyty.
Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 80,8 kiloa ja syysvehnän 81,3 kiloa. Sekä kevätvehnän että syysvehnän keskimääräiset hehtolitrapainot ovat vuoden 2025 satoa korkeampia. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 270 ja syysvehnän 330 sekuntia. Syysvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus nousi vuodesta 2025 ja kevätvehnällä pysyi samana. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,6 ja syysvehnän 11,3 prosenttia.
Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 90 prosenttia täytti EU-lainsäädännössä elintarvikevehnälle asetetun DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 224 sekuntia ja hehtolitrapaino 78,3 kiloa. Rukiin 62 miljoonan kilon sadosta 96 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Torajyviä oli ruisnäytteissä viime vuotta vähemmän. Lainsäädännöllinen torajyvien enimmäispitoisuuden raja-arvo (0,2 g/kg) ylittyi 8 prosentissa tutkituista näytteistä.
Kaurasta hyvä sato
Kaurasadosta 96 prosenttia eli 1045 miljoonaa kiloa on hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtolitrapainovaatimuksen täyttää 50 prosenttia sadosta eli 547 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta 45 prosenttia on hehtolitrapainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on 57,5 kiloa, mikä on yli kaksi kiloa viime vuoden keskiarvoa korkeampi. Kauran jyväkoko on pidemmän ajan keskiarvoa parempi, kun pienten jyvien määrä on keskimäärin 4,6 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,7 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 4 000 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 900 kiloa hehtaarilta.
Kaikista tutkituista kauranäytteistä noin 10 prosenttia ylittää elintarvikekauran DON hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1750 µg/kg, kun vuoden 2025 sadosta noin kuusi prosenttia ylitti oheisen raja-arvon. Rehukäytön suositusarvoa 8000 µg/kg ei näytteissä ylitetä. Noin kolmannes tutkituista kauranäytteistä on hehtolitrapainoltaan vähintään 55 kiloa, pieniä jyviä on enintään 5 prosenttia ja DON-hometoksiinipitoisuus on alle elintarvikekauralla asetetun raja-arvon.
Ohran proteiinipitoisuus alhainen
Rehuohrasadosta 89 prosenttia eli 923 miljoonaa kiloa on hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa. Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino 66,7 on noussut lähes kilon vuodesta 2025 ja on kaksi kiloa pidemmän ajan keskiarvoa korkeampi. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 10,9 ja tärkkelyspitoisuus 60,2 prosenttia. Rehuohranäytteissä valkuaispitoisuuden keskiarvo on matalampi kuin pitkän ajan keskiarvo, tärkkelyspitoisuuden lähes sama ja pienten jyvien määrä parempi kuin pidemmän ajan keskiarvo.
Tutkituista ohranäytteistä yksi näyte ylittää DON-hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg. Rehukäytön suositusarvo ei ylity tutkituissa näytteissä.
Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 10,4 ja lajittelutulos 91,3 prosenttia. Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimuksen täyttää mallasohrasadosta 77 prosenttia eli noin 163 miljoonaa kiloa. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.
Tietojen taustaa
Tiedot saatiin yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan viljanäytteiden laboratorioanalyysien tutkimustulokset viljan laadusta ja Luonnonvarakeskuksen ennakkosatotilaston tiedot viljelyaloista ja viljasadosta.
Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna erilaisia maatiloja kattavasti Suomesta. Näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1000 viljelijälle. Taulukossa on erikseen luomuviljan sato- ja laatutiedot. Laatutavoitteet ovat tilastossa vakioitu ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2026, keskilaadun tiedot vuosilta 2005–2026 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013–2026.
Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustuloksia julkaistaan syksyisin myös Ruokaviraston Tietolaarissa (Kasvit, viljasadon laatu).
Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Lisätietoa Ruokaviraston kasvianalytiikkayksiköstä.