Viljasadon 2025 keskimääräiset hehtolitrapainot nousivat viime vuodesta ja punahomeen aiheuttamaa DON-hometoksiinia on mitattu selvästi vähemmän. Tilastot viljasadon laadusta ja määrästä vuonna 2025 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Tietoa on koottu eri alueilta Suomesta ja se perustuu otokseen kuuluvilta maatiloilta lähetettyihin näytteisiin.
Taulukko (excel 3.12.2025)
Syysviljojen sakoluvut korkeita
Syksyn 606 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 192 miljoonaa kiloa eli 32 prosenttia ja 373 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 13 miljoonaa kiloa eli 3 prosenttia on hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuuden vaatimusta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 59 ja syysvehnäsadosta 34 prosenttia oheisen vaatimuksen. Kevätvehnällä näytteen hehtolitrapaino on yleisimmin alle 78 kiloa ja syysvehnällä näytteen valkuaispitoisuus alle 11 prosenttia, jos oheinen laatutavoite ei täyty.
Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 79,7 kiloa ja syyvehnän 78,5 kiloa. Sekä kevätvehnän että syysvehnän keskimääräiset hehtolitrapainot ovat vuoden 2024 satoa korkeampia. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 253 ja syysvehnän 367 sekuntia. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä 83 prosentissa on sakoluku yli 180, vastaava luku syysvehnällä on 100 prosenttia. Valkuaispitoisuus on kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä hyvä. Sekä kevät- että syysvehnän keskimääräiset valkuaispitoisuudet ovat pidemmän ajan keskiarvoa matalammat. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,6 ja syysvehnän 10,7 prosenttia. Edellisen kerran syysvehnän valkuaispitoisuus oli alle 11 prosenttia vuonna 2015.
Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 84 prosenttia täytti EU-lainsäädännössä elintarvikevehnälle asetetun DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 303 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,6 kiloa. Rukiin 85 miljoonan kilon sadosta 92 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Torajyviä oli ruisnäytteissä viime vuotta vähemmän. Lainsäädännöllinen torajyvien enimmäispitoisuuden raja-arvo (0,2 g/kg) ylittyi 16 prosentissa tutkituista näytteistä.
Kaurasta hyvä sato
Kaurasadosta 91 prosenttia eli 1027 miljoonaa kiloa on hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtolitrapainovaatimuksen täyttää 20 prosenttia sadosta eli 227 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta vajaa kaksi kolmasosaa on hehtolitrapainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on 55,5 kiloa, mikä on noin kilon viime vuoden keskiarvoa korkeampi. Kauran jyväkoko on pidemmän ajan keskiarvoa parempi, kun pienten jyvien määrä on keskimäärin 5,8 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,2 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 3 900 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 500 kiloa hehtaarilta.
Tutkituista näytteistä vain noin kuusi prosenttia ylittää elintarvikekauran DON hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1750 µg/kg, kun vuoden 2024 sadosta lähes neljännes ylitti oheisen raja-arvon. Alueellinen vaihtelu DON-hometoksiinipitoisuuksissa on vähäistä ja näytteistä ei ole mitattu DON-pitoisuuksia, jotka ylittävät rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg. Noin 40 prosenttia tutkituista kauranäytteistä on hehtolitrapainoltaan vähintään 55 kiloa, pieniä jyviä on enintään 5 prosenttia ja DON-hometoksiinipitoisuus on alle elintarvikekauralla asetetun raja-arvon.
Ohran proteiinipitoisuus alhainen
Rehuohrasadosta 80 prosenttia eli 803 miljoonaa kiloa on hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa. Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino 65,7 on noussut kaksi kiloa vuodesta 2024 ja lähes kilon pidemmän ajan keskiarvoa korkeampi. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,4 ja tärkkelyspitoisuus 59,6 prosenttia. Valkuais- ja tärkkelyspitoisuus sekä pienten jyvien määrä on rehuohranäytteissä heikompi kuin pidemmän ajan keskiarvo.
Tutkituista ohranäytteistä noin 10 prosenttia ylittää DON-hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg, mutta rehukäytön suositusarvo ei ylity tutkituissa näytteissä.
Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 10,8 ja lajittelutulos 83,3 prosenttia. Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimuksen täyttää mallasohrasadosta 69 prosenttia eli noin 146 miljoonaa kiloa. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.
Laatu- ja satotietojen koostaminen
Viljan laatu- ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan näytteiden tutkimustulokset. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna erilaisia maatiloja kattavasti koko Suomesta. Näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1000 viljelijälle. Tiedot tarkentuvat lopullisiksi helmikuussa 2026.
Lisätietoa
Tietoa viljasadon määrästä Luonnonvarakeskuksen sivuilta
Tietoa viljasadon laadusta Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelussa (Avoin tieto: kasvit)
Lisätietoa Ruokaviraston kasvianalytiikkayksiköstä