Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljasadon laadusta 2022

Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tietoa vuoden 2022 viljasadon laadusta ja määrästä

Viljasato 2022 oli laadultaan hyvää. Hehtopainot ja satotasot nousivat viime vuodesta.

Ruokaviraston kasvianalytiikka ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tärkeimmät tiedot kotimaisen viljan viljelyaloista, viljasadosta ja sadon laadusta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustulokset julkaistiin syksyllä 2022 Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ja tulokset on yhdistetty Luonnonvarakeskuksen lopullisen satotilaston kanssa. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2022, keskilaadun tiedot vuosilta 2005–2022 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013–2022. 

Taulukko (excel 23.2.2023)

Leipäviljojen laatu hyvä

Syksyn 723 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 402 miljoonaa kiloa eli 56 prosenttia ja 130 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 18 miljoonaa kiloa eli 14 prosenttia oli hyvää eli täytti leipävehnän peruslaatutavoitteet. Laatutavoitteena tilasto käytti 78 kilon hehtolitrapainoa, 12,5 prosentin proteiinipitoisuutta ja 180 sekunnin sakolukua, mitä on yleisesti käytetty perushintaisen leipävehnän laatukriteerinä. Vehnän proteiinipitoisuus on yleisimmin liian alhainen, jos oheinen laatutavoite ei täyty. Alhaisemman proteiinipitoisuuden vehnää käytetään myös leipävehnäksi. Jos proteiinipitoisuus on 11 prosenttia, niin kevätvehnäsadosta jo 90 ja syysvehnäsadosta 53 prosenttia osuus sadosta täytti tavoitteet.

Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli 82,3 kiloa ja syysvehnällä 81,0 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006. Sakoluvut olivat myös hyviä, 95 prosentissa tutkituista vehnänäytteistä sakoluku oli yli 220. Syysvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,7 prosenttia ja kevätvehnän 13,0 prosenttia. Vehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus oli matalampi kuin vuonna 2021. Kevätvehnänäytteissä DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus oli pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon (1250 mikrogrammaa kilossa) yksittäistä näytettä lukuun ottamatta.

Rukiin keskimääräinen sakoluku oli 218 sekuntia ja hehtopaino 77,6 kiloa. Rukiin 65 miljoonan kilon sadosta 93 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.

Kaurasta hyvä sato

Kaurasadon laatu palasi vuoden 2021 heikomman satovuoden jälkeen normaalille tasolle. Kauran keskimääräinen hehtopaino 55,2 kiloa oli peräti kaksi kiloa vuoden 2021 hehtopainoa korkeampi ja vastaa nyt jälleen pidemmän ajan keskiarvoa. Myös kauran jyväkoko oli vuotta 2021 parempi. Pienten jyvien määrä oli tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,5 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 12,5 prosenttia.

Kaurasadosta 90 prosenttia eli 1 080 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa, mikä on määrällisesti lähes kaksi kertaa enemmän kuin 2021. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 20 prosenttia sadosta eli 240 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta yli puolet oli hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä oli enintään 7 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani oli näytteillä 3 900 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 2 500 kiloa hehtaarilta.  

Tutkituista kauranäytteistä kaksi prosenttia ylitti pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on EU-lainsäädännössä elintarvikekauran raja-arvo. Puintien edetessä keskimääräiset DON-pitoisuudet nousivat jonkin verran ja myös alueellista vaihtelua esiintyi. Korkeimmat keskimääräiset DON-pitoisuudet oli Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Ohran hehtolitrapaino korkea

Rehuohrasadosta 79 prosenttia eli 945 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino oli 65,7 kiloa. Ohran hehtopaino nousi yli kaksi kiloa vuodesta 2021 ja hehtopaino oli myös noin kilon korkeampi kuin pidemmän ajan keskiarvo. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,2 ja tärkkelyspitoisuus 59,7 prosenttia. Ohran jyväkoko oli suurempi kuin vuonna 2021. 

Mallasohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,4 ja lajittelutulos 92,3 prosenttia. Mallasohrasadosta 57 prosenttia eli noin 144 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden proteiinipitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset.  Laatutavoitteena huomioitiin 9–11,5 prosentin proteiinipitoisuus ja vähintään 85 prosentin lajitteluaste 2,5 mm seulonnassa.  Mallaslaadun tavoitteena Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetty mallasohran itävyyttä.

Tietojen taustaa

Tiedot saatiin yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan viljanäytteiden tutkimustulokset ja Luonnonvarakeskuksen satotilaston tiedot. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin noin 1500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja. Taulukossa on myös luomuviljan keskilaatutiedot. Laatutavoitteet ovat tilastossa vuosittain vakiot ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista.

Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Viljasadon laadusta tietoa Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla  https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/kasvi/viljasadon-laatu

Lisätietoa Ruokaviraston kasvianalytiikkayksiköstä: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/kasvitutkimukset/

23.2.2023

Avoin tieto

Julkaisemme Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ajantasaista viljan laatutietoa.  Käy kokeilemassa avoimen tiedon eri sivuja. Tietoa on viljalajeittain, lajikkeittain ja alueittain. Syksyisin sivustolle päivittyy kuluvan satokauden uunituoreita laboratorion analyysituloksia joka yö. Kaikki sivuston taulukot ovat aktiivisia taulukoita, joten voit lajitella tietoja sarakkeittain esim. hehtolitrapainon, valkuaisen tai viljelijän ilmoittaman satoarvion mukaan suurimmasta pienimpään tai päin vastoin. Voit valita myös luomutulokset erikseen.

Lajikkeet ja alueet välilehtien tiedoissa voit valita alasvetovalikosta yhden tai useamman vuoden tai vaikka kaikki 10 vuotta, joiden keskiarvot tulevan taulukkoon.  Kartta-sivulla lasketaan eri laatutekijät huomioiden, kuinka suuri osa näytteistä on täyttänyt laatuseurannan käyttämät laatutavoitteet eri viljalajeilla. Laatutavoitteet ovat yleisiä peruslaadun tavoitteita, jotka pidetään seurantatutkimuksessa vakiona, jotta voidaan vertailla vuosien välistä vaihtelua. Vilja-alan yritykset voivat käyttää muitakin laatutavoitteita.

Avoin tieto - Viljasadon laatu

 

---------------------------------------------

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Sadon laatu määrittää voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi ja vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen. Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa. 

Ruokaviraston viljalaboratorio lähetti näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkittiin jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. Keskilaadun tuloksia on julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

Sivu on viimeksi päivitetty 17.3.2023