Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljan laadusta

DON hometoksiinipitoisuudet ovat kauralla alhaisia, mutta hehtopainot jäivät keskimääräistä alhaisemmiksi kaikilla viljalajeilla. Myöhään jatkuneet puinnit laskivat kevätvehnän sakolukua. Avoin tieto -sivustolla ajantasainen tieto joka päivä.

Vehnäsadon laatu laski puintien edetessä

Laatuseurannassa noin 40 prosenttia tutkituista kevätvehnänäytteistä on proteiinipitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia ja hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa.

Puintien edetessä sakoluvut ovat laskeneet heti syyskuun alusta alkaen niin, että sakoluvun mediaani on jo alle 220 viikosta 38 lähtien. Kevätvehnän laadussa esiintyy paljon alueellista vaihtelua.

Vehnän ja rukiin hehtopainot ovat edellisvuotta matalampia. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 79,0 kiloa ja syysvehnällä 82,0 kiloa. Tutkittujen näytteiden keskimääräinen proteiinipitoisuus on kevätvehnällä 14,2 prosenttia ja syysvehnällä 11,5 prosenttia. Tutkituissa näytteissä DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon (1250 mikrogrammaa kilossa) 95 prosentissa näytteitä.

Ruisnäytteistä 86 prosenttia on sakoluvultaan yli 120 ja hehtopainoltaan yli 71 kiloa. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 175 sekuntia ja hehtopaino 77,5 kiloa.

Kauran laatu odotettua parempi

Kauran DON –hometoksiinipitoisuudet ovat tutkituissa kauranäytteissä pysyneet matalina: noin kolme prosenttia näytteistä ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON elintarvikekauran EU-lainsäädännön raja-arvon (1750 mikrogrammaa/kilo).

Kauran keskimääräinen hehtopaino on 55,6 kiloa ja kaksi kolmasosassa näytteistä hehtopaino on vähintään 55 kiloa. Kasvukauden olosuhteet ja jälkiversonta lisäsi pienien jyvien määrää. Vuonna 2020 pieniä jyviä on keskimäärin 6,2 prosenttia. Pieniin jyviin luetaan myös vihreät jyvät, joita tänä vuonna on näytteissä keskimäärin 0,5 prosenttia, mutta enimmillään 5,3 prosenttia. Kauran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,6 prosenttia.

Ohran hehtopaino laski

Edelliseen vuoteen nähden ohra on hehtopainoltaan kevyempää. Tutkituissa rehuohranäytteissä noin 56 prosentilla on hehtopaino vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino on 64,5 kiloa. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus 12,2 prosenttia on viime vuotta parempi. Ohran jyväkoko on pienempi kuin vuonna 2019. 

Mallasohranäytteistä 42 prosenttia täyttää mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Laatua heikentää korkea valkuaispitoisuus. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä itävyyttä.

Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tiedot ja Luken keräämät satotiedot. Viljasadon laatu ja määrä -taulukko (Ruokavirasto ja Luke 24.11.2020).

Viljasadon määrästä tietoa Luken satotilastosivuilta.

Avoin tieto

Viljan laatutiedot päivittyvät joka yö Ruokaviraston Avoimeen tietoon (linkki). Avoimeen tietoon julkaistiin 6.10.2020 päivitys, jossa aikaisempaa kattavammat tiedot mm. pienten jyvien ja DON-hometoksiinitulosten osalta eri määritysmenetelmillä. Käy kokeilemassa avoimen tiedon eri sivuja alueellisen ja lajikekohtaisen tiedon löytämiseksi.

Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1500 viljelijälle, jotka ilmoittaneet tukihaussa kasvulohkoja viljalle, härkäpavulle tai öljykasveille. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja.

Julkaistu 24.11.2020

---------------------------------------------

Viljaseula 2019 -julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan.

Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Julkaisussa esitetään sekä alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot vuodelta 2019. Lajikkeiden laatutieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilta maata. Tietoa esitetty lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Julkaisussa esitetty viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta.

Viljan laatuseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta.

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Sadon laatu määrittää voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi ja vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen. Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa. 

Ruokaviraston viljalaboratorio lähetti näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkittiin jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. Keskilaadun tuloksia on julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  Linkki Avoin tieto -sivustolle

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

Sivu on viimeksi päivitetty 24.11.2020