Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljan laadusta

Tiedot viljasadon laadusta vuonna 2020 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Keskiarvotiedot perustuvat noin 500 analysoituun näytteeseen. Näytepyynnön saaneiden viljelijöiden toivotaan vielä lähettävän näytteitä myöhäisemmistä puinneista. Avoin tieto -sivustolla ajantasainen tieto joka päivä.

Vehnäsadon laatu laski puintien edetessä

Laatuseurannassa alle puolet tähän mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä on proteiinipitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia ja hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa. Puintien edetessä sakoluvut ovat laskeneet heti syyskuun toisesta viikosta alkaen niin, että sakoluvun mediaani on jo alle 220 viikosta 37 lähtien.

Vehnän ja rukiin hehtopainot ovat edellisvuotta matalampia. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 79,7 kiloa ja syysvehnällä 82,0 kiloa. Tutkittujen näytteiden keskimääräinen proteiinipitoisuus on kevätvehnällä 14,0 prosenttia ja syysvehnällä 11,1 prosenttia. Tutkituissa näytteissä DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon (1250 mikrogrammaa kilossa) yksittäistä näytettä lukuun ottamatta.

Rukiin tutkituista näytteistä 90 prosenttia oli sakoluvultaan yli 120 ja hehtopainoltaan yli 71 kiloa. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 184 sekuntia ja hehtopaino 78,1 kiloa.

Kuvassa diagrammi, jossa kevätvehnänäytteiden osuus, jossa proteiinipitoisuus vähintään 12,5 %, sakoluku vähintään 180 s ja hehtopaino vähintään 78 kg ja keskisatoarvio vuosina 2015-2020.

Kuva 1. Kevätvehnänäytteiden osuus, jossa proteiinipitoisuus vähintään 12,5 %, sakoluku vähintään 180 s ja hehtopaino vähintään 78 kg ja keskisatoarvio vuosina 2015-2020.

Kauran laatu odotettua parempi

Ruokaviraston viljan laatu – ja turvallisuusseurannassa kauran tulokset ovat odotettua parempia tähän mennessä tutkittujen näytteiden perusteella. DON –hometoksiinipitoisuudet ovat tutkituissa kauranäytteissä pysyneet matalina: noin kaksi prosenttia näytteistä ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON elintarvikekauran EU-lainsäädännön raja-arvon (1750 mikrogrammaa/kilo).

Kauran keskimääräinen hehtopaino on 56 kiloa ja kaksi kolmasosassa näytteistä hehtopaino on vähintään 55 kiloa. Kasvukauden olosuhteet ja jälkiversonta lisäsi pienien jyvien määrää. Vuonna 2020 pieniä jyviä on keskimäärin 5,5 prosenttia. Pieniin jyviin luetaan myös vihreät jyvät, joita tänä vuonna on näytteissä keskimäärin 0,9 prosenttia, mutta enimmillään 5 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,6 prosenttia. Vielä odotetaan näytteitä myöhäisemmistä puinneista tarkentamaan kauran laatutuloksia.

Ohran hehtopaino laski

Edelliseen vuoteen nähden ohra on hehtopainoltaan kevyempää. Tutkituissa rehuohranäytteissä noin 68 prosentilla on hehtopaino vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino on 64,7 kiloa. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus 12,5 prosenttia on viime vuotta parempi. Ohran jyväkoko on pienempi kuin vuonna 2019. 

 

Avoin tieto

Viljan laatutiedot päivittyvät joka yö Ruokaviraston Avoimeen tietoon (linkki). Avoimeen tietoon julkaistiin 6.10.2020 päivitys, jossa aikaisempaa kattavammat tiedot mm. pienten jyvien ja DON-hometoksiinitulosten osalta eri määritysmenetelmillä. Käy kokeilemassa avoimen tiedon eri sivuja.

Edelleen toivotaan, että näytepyynnön saaneet viljelijät lähettävät näytteitä viljalaboratorioon. Tietoa tarvitaan myöhäisemmistä puinneista viljoilla, öljykasveilla ja härkäpavulla. Omien viljanäytteiden tulokset saa postitse kotiin. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1500 viljelijälle, jotka ilmoittaneet tukihaussa kasvulohkoja viljalle, härkäpavulle tai öljykasveille. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja.

 Julkaistu 7.10.2020

-----------------------------------------------------------------------------------------

Näytepyynnöt kasvukauden 2020 sadosta lähetetty viljelijöille

Ruokaviraston viljalaboratorio on heinäkuun lopussa lähettänyt näytepyynnön satunnaisotannalla valitulle noin 1500 viljelijälle viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa varten. Toivomme, että viljelijät lähettävät näytteitä mahdollisimman pian sadonkorjuun käynnistyttyä. Näytteistä tutkitaan jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. 

 

---------------------------------------------

Viljaseula 2019 -julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan.

Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Julkaisussa esitetään sekä alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot vuodelta 2019. Lajikkeiden laatutieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilta maata. Tietoa esitetty lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Julkaisussa esitetty viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta.

Viljan laatuseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta.

 

Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat lopulliset satotilastot vuoden 2019 viljasadon laadusta ja määrästä.

Satokauden 2019 viljan laatu ja määrä olivat hyviä. Hyvän laadun takana oli vuonna 2019 korkeat hehtopainot ja vähäinen pienien jyvien määrä kaikilla viljalajeilla. Mitatut DON-hometoksiinipitoisuudet ovat pieniä kauralla ja kevätvehnällä. Ruokaviraston kasvianalytiikan ja Luken julkaisema taulukko on iso tietopaketti kotimaisen viljan viljelyaloista, sadosta ja sadon laadusta suhteutettuna määrään. Taulukossa on alueelliset tiedot vuodelta 2019, keskilaadun tiedot vuosilta 2005 – 2019 ja erikseen luomuviljasta vuosilta tiedot 2013 – 2019

Vehnän ja rukiin hehtopainot korkeita

Kotimainen vehnäala on laskenut vuosikymmenen lopulla ja ollut alle 200 000 hehtaaria kolmena vuotena peräkkäin. Hehtaarisadot nousivat vuonna 2019 noin 4 500 kiloon, edellisvuoden kuivan ja kuuman kesän hyvin matalan satotason jälkeen. Vehnäsadon laatu kuitenkin jäi vuoden 2018 huipputasosta proteiinipitoisuuksien ollessa matalampia. Puolet kevätvehnäsadosta (noin 368 miljoonaa kiloa) täytti laatuseurannan käyttämät kaikki vähimmäistavoitteet, kun 91 prosenttia näytteistä oli hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, 78 prosenttia sakoluvultaan 180 sekuntia ja 67 prosenttia proteiinipitoisuudeltaan 12,5 prosenttia.

Vehnän ja rukiin hehtopainot ovat korkeita, syysvehnän ja rukiin keskimääräiset hehtopainot olivat 30 vuoden seurantajakson korkeimmat. Vehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus laski viime vuodesta peräti kaksi prosenttiyksikköä. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,5 prosenttia ja syysvehnän 11,6 prosenttia. Syysvehnäsato oli seurantajakson suurin (noin 222 miljoonaa kiloa), mutta matalan proteiinipitoisuuden vuoksi siitä alle kolmannes (60 miljoonaa kiloa) täytti kaikki seurannan vehnän laatutavoitteet.

DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus oli pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon lähes kaikissa näytteissä (vehnän raja-arvo 1 250 mikrogrammaa kilossa käsittelemätöntä viljaa).

Ruissadosta lähes 90 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120 sekuntia. Kun myös rukiin kylvöala ja hehtaarisadot olivat suuria, oli rukiin seurannan laatutavoitteet täyttävää viljaa ennätykselliset 163 miljoonaa kiloa.

Myös hometoksiineja vähän suuressa kaurasadossa

Myös kaurasadot olivat hyviä vuoden 2018 notkahduksen jälkeen. Kauran hehtopainot olivat erinomaisia: keskimääräinen hehtopaino 56,5 kiloa oli lähes neljä kiloa korkeampi kuin 2018. Kaurasadosta noin 90 prosenttia eli 1,1 miljardia kiloa täytti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtopainotavoitteen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vastaava osuus vuonna 2018. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 40 prosenttia sadosta (yli 500 miljoonaa kiloa), kun vuonna 2018 vastaava osuus oli vain 2 prosenttia (noin 17 miljoonaa kiloa). Pieniä jyviä oli edellisvuotta vähemmän. Kauran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,8 prosenttia. 

Vuonna 2019 DON –hometoksiinit eivät aiheuttaneet ongelmia kauralla. Tutkituista näytteistä vain noin kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1 750 mikrogrammaa/kilo, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Edellisen kerran vuonna 2017 lähes joka kolmannen näytteen DON-pitoisuus oli liian suuri elintarvikekäyttöön.

Mallas- ja rehuohran jyväkoko suuri

Rehuohrasato oli 1,3 miljardia kiloa, josta lähes 80 prosenttia (yli 1 miljardia kiloa) oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,7 prosenttia.

Ohran jyväkoko oli suuri. Rehuohrassa pieniä jyviä oli keskimäärin 1,6 prosenttia, joka on matalin osuus 20 vuoden seurantajaksolla. Mallasohranäytteistä 99 prosenttia täytti mallasteollisuuden käyttämän lajitteluasteen laatutavoitteen (jyväkoko 2,5 mm lajittelussa ≥85 %).

Mallasohranäytteistä ja sadosta noin puolet täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Laatua heikensi korkea proteiinipitoisuus (keskimäärin 11,7 prosenttia). Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tiedot ja Luken keräämät satotiedot.

Viljasadon määrästä tietoa Luken sivuilta.

imageqn85m.png

Kuva 1. Kauran jyviä tutkittavana suurennuslasin läpi kuvattuna.

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Sadon laatu vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen ja voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa. 

Ruokaviraston viljalaboratorio lähetti näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkittiin jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. Keskilaadun tuloksia on julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  Linkki Avoin tieto -sivustolle

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

Sivu on viimeksi päivitetty 7.10.2020