Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljan laadusta

Viljasadon laatu 2019

Tiedot viljasadon laadusta vuonna 2019 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Keskiarvotiedot perustuvat noin 400 analysoituun näytteeseen.

Vehnän ja rukiin hehtopainot korkeita

Vehnän ja rukiin hehtopainot ovat korkeita. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 82,2 kiloa, syysvehnällä 82,9 kiloa ja rukiilla 79,0 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006 ja syysvehnällä 1992.

Syyskuun loppuun mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 60 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos oheinen laatutavoite ei täyty, on yleisimmin näytteen valkuaispitoisuus jäänyt alle 12,5 prosentin. Tutkittujen kevätvehnänäytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus on 13,6 prosenttia ja sakoluku 241 sekuntia. Tutkituissa näytteissä DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 184 sekuntia.  Sakoluvultaan yli 120 on lähes 80 prosenttia tutkituista näytteistä. Rukiin keskimääräinen hehtopaino 79,0 on korkein 30 vuoden seurantajaksolla.

Hometoksiineja vähän kaurassa

DON –hometoksiinipitoisuudet ovat kauralla alhaisia. Tähän mennessä tutkituista näytteistä noin yksi prosentti ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 mikrograammaa/kilo, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.

Kauran keskimääräinen hehtopaino 56,6 kiloa on neljä kiloa korkeampi kuin 2018. Tutkituista näytteistä 72 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 55 kiloa, kun vastaava luku viime vuonna oli 24 prosenttia. Pieniä jyviä on myös viime vuotta vähemmän. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,8 prosenttia. 

Mallas- ja rehuohran jyväkoko suuri

Tutkituista rehuohranäytteistä noin 80 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus 11,5 prosenttia on noin prosentin viime vuotta alhaisempi.

Ohran jyväkoko on suuri. Tähän mennessä tutkituista mallasohranäytteistä kaikki täyttävät mallasteollisuuden käyttämän lajitteluasteen laatutavoitteen. Rehuohralla on keskimäärin pieniä jyviä vain 1,0 prosenttia, joka on alhaisin pitoisuus 20 vuoden seurantajaksolla.

Laatutiedot päivittyvät joka yö Ruokaviraston analytiikkaportaaliin.

imageqn85m.png

Kauran jyviä tutkittavana suurennuslasin läpi kuvattuna.

Taustaa

Ruokaviraston viljalaboratorio on lähettänyt näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Toivomme, että viljelijät lähettävät näytteitä mahdollisimman pian sadonkorjuun käynnistyttyä. Näytteistä tutkitaan jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. 

Keskilaadun tuloksia julkaistaan Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain. Tiedot päivittyvät joka yö.

Linkki Avoin tieto -sivustolle

 

Viljaseula kertoo vuoden 2018 viljasadon laadun

Tiedot vuoden 2018 viljasadon laadusta on koottu Viljaseula 2018 -julkaisuun, joka kokoaa tiedot yli kymmenen viimeisen vuoden sadon laadusta. Tulokset edustavat tilatason tietoa käytännön viljelyksiltä.

Viljan laatutulokset perustuvat Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaan. Viljaseula kokoaa keskiarvotietoja viljan laadusta usealta vuodelta viljalajeittain. Vuodelta 2018 esitetään alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot. Aineisto koostuu maatiloilta lähetetyistä näytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston analyysituloksista. Viljan laatuseurantaa on tehty vuodesta 1966.

Viljan laatutuloksia julkaistaan myös Ruokaviraston internetsivuilla Avoin tieto analytiikkaportaalissa. Analytiikkaportaalissa on tietoa eri viljalajikkeiden laadusta ja satoarvioista. Tuloksia voit katsoa joko yksittäisiltä vuosilta tai usean vuoden keskiarvoina. Käytössä on diagrammeja, jotka havainnollistavat vuosien välistä vaihtelua. Tietoja voi katsoa karttojen avulla: yhdellä silmäyksellä voi nähdä viljan laatutiedot koko Suomen alueelta.

 

Vuoden 2018 kotimaisessa viljassa oli korkeat proteiinipitoisuudet, mutta sato jäi pieneksi

Vehnän laatu oli erinomainen kuivan ja kuuman kasvukauden jäljiltä, mutta sato jäi pieneksi. Kaura kärsi eniten laatutappioita matalaksi jääneen hehtolitrapainon vuoksi. Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisivat lopulliset satotilastot vuoden 2018 viljasadon laadusta ja määrästä.

Kaikilla viljoilla kasvukauden 2018 kuivuus pienensi satoja. Ohra on yleisin viljakasvimme ja sen sato vuonna 2018 oli 1,3 miljardia kiloa, joka on 8 prosenttia pienempi kuin edellisvuotena. Ohrasadosta 80 prosenttia on rehuohraa. Rehuohran proteiinipitoisuus oli edellisvuosia korkeampi, keskimäärin 12,4 prosenttia. Korkeasta proteiinipitoisuudesta johtuen ohrasadon proteiinimäärä on 130 miljoonaa kiloa, joka on pienemmästä sadosta huolimatta noin 7 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2017. Rehuohran laatutavoitteena on yleisesti vähintään 64 kilon hehtolitrapaino, mikä toteutui noin 60 prosentilla sadosta. Rehuohran keskisato oli 3 290 kiloa/hehtaari.

Ohrasadosta noin 20 prosenttia on mallasohraa (285 miljoonaa kiloa). Mallasohralla tavoitteena on 9 - 11,5 prosentin proteiinipitoisuus ja suuri jyväkoko (lajittelun tulos vähintään 85 prosenttia 2,5 millimetrin  seulonnassa). Laatutavoitteet täyttävää mallasohraa saatiin yli 100 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän, koska mallasohran sato oli lähes 40 miljoonaa kiloa pienempi ja lisäksi laatutavoitteet täytti vain noin 40 prosenttia (118 miljoonaa kiloa) mallasohran sadosta johtuen alhaisesta jyväkoosta ja korkeasta proteiinipitoisuudesta. Mallasohran itävyyttä tai homeiden esiintymistä ei tutkittu.

Kaura kärsi kuivuudesta eniten

Kaurasato jäi edellisvuosia pienemmäksi 818 miljoonaan kiloon. Vuonna 2018 kauran keskimääräinen hehtaarisato (2 830 kiloa) oli 25 prosenttia pienempi kuin edellisvuotena. Kaura kärsi kuivuudesta muita viljoja enemmän ja keskimääräinen hehtolitrapaino, 52,6 kiloa, oli matalin yli 25 vuoteen. Rehukauran laatutavoitteena käytettiin 52 kilon vähimmäistavoitetta, mikä toteutui noin 60 prosentilla sadosta (noin 525 miljoonaa kiloa). Elintarvikekauran laatutavoitteena käytettiin 58 kilon vähimmäistavoitetta, mutta tämän täytti vain kaksi prosenttia sadosta. DON -hometoksiinipitoisuudet (deoksinivalenoli) olivat vuonna 2018 matalia ja vain kaksi prosenttia näytteistä ylitti pikamenetelmällä mitattuna elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon.

Leipäviljan laatu erittäin hyvä, mutta sato pieni

Vehnäsadon laatu oli erittäin hyvä, koska proteiinipitoisuus oli erittäin korkea, sakoluku hyvä ja hehtolitrapaino myös riittävän korkea. Keskimääräinen proteiinipitoisuus 15,6 prosenttia on erittäin korkea. Vehnäsato jäi edellisvuosia jopa kolmanneksen pienemmäksi alle 500 miljoonaan kiloon. Vehnän erittäin hyvän laadun vuoksi leipävehnäksi sopivan sadon osuus oli 86 prosenttia ja laadukkaan sadon määrä lähes 425 miljoonaa kiloa. Kevätvehnän osuus sadosta ja vehnän pinta-alasta oli 95 prosenttia ja syysvehnän osuus viisi prosenttia. Vehnän keskisato vuonna 2018 oli vain 2 780 kiloa/hehtaari. DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon 97 prosentissa kevätvehnänäytteitä.

Ruissato vuonna 2018 oli 42 miljoonaa kiloa, joka oli yli puolet edellisvuotta pienempi. Vehnän tapaan myös rukiin laatu oli hyvä, ja noin 80 prosenttia ruisnäytteistä täytti sillä käytetyt laatutavoitteet sakoluvun ja hehtolitrapainon suhteen (sakoluku vähintään 120 ja hehtolitrapaino vähintään 71 kiloa).

Tietojen taustaa

Tiedot perustuvat Luken (Luonnonvarakeskus) ja Ruokaviraston kokoamiin viljan sato- ja laatutietoihin. Nämä tilastot ovat nyt lopullisia, ennakkotiedot julkaistiin marraskuussa 2018. Taulukko yhdistää Luken satotilaston viljasatomäärät ja Ruokaviraston viljasadon laatuseurannan tiedot vuoden 2018 viljasadosta.

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttui kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus oli suurin?

Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Sadon laatu vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen ja viljan käytettävyyteen rehuksi tai elintarvikkeeksi. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa.

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

  • jaostopäällikkö Elina Sieviläinen, puhelin 040 848 6094, elina.sievilainen@ruokavirasto.fi