Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljan laadusta

Viljasadon laatu 2019

Satokauden 2019 vilja on laadultaan hyvää. Hehtopainot ovat korkeita ja pieniä jyviä vähän kaikilla viljalajeilla. DON hometoksiinipitoisuudet ovat alhaisia kauralla ja kevätvehnällä.

Ruokavirasto ja Luke julkaisi yhdistetyn tilaston vuoden 2019 ennakkotiedot viljasadon laadusta ja sadon määrästä. Katso taulukko täältä

Vehnän ja rukiin hehtopainot korkeita

Vehnän ja rukiin hehtopainot ovat korkeita, syysvehnän ja rukiin keskimääräiset hehtopainot ovat 30 vuoden seurantajakson korkeimmat. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 81,7 kiloa, syysvehnän 82,9 kiloa ja rukiin 78,6 kiloa.

Vehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus laski viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus on 13,5 prosenttia ja syysvehnän 11,6 prosenttia.

Kevätvehnänäytteistä 54 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos oheinen laatutaso ei täyty, on yleisimmin näytteen valkuaispitoisuus jäänyt alle 12,5 prosentin tai sakoluku on alle 180 sekuntia. Tutkituista näytteistä noin kolmasosa on valkuaispitoisuudeltaan alle 12,5 prosenttia. Kevätvehnän sakoluku laski korjuuviikkojen edetessä, elokuun puolella puitujen näytteiden keskimääräinen sakoluku on 263 sekuntia. DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon 99 prosentissa näytteitä.

image2zb3.png

Kuva 1. Kevätvehnänäytteet, joissa hehtopaino vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja proteiinipitoisuus vähintään 12,5 prosenttia ja satotaso vuosina 2011 - 2019.

Syysvehnänäytteistä 27 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Näytteistä vain noin kolmannes on valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia.

Ruisnäytteistä on 81 prosenttia hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.

Hometoksiineja vähän kaurassa

Kauran keskimääräinen hehtopaino 56,5 kiloa on lähes neljä kiloa korkeampi kuin 2018. Kauranäytteistä 90 prosenttia ylitti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtolitrapainon vähimmäisvaatimuksen. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti 37 prosenttia näytteistä, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 4 prosenttia. Pieniä jyviä on myös viime vuotta vähemmän. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,8 prosenttia. 

DON –hometoksiinipitoisuudet ovat kauralla alhaisia. Tutkituista näytteistä noin kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 mikrogrammaa/kilo, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.

image7u9se.png

Kuva 2. Kauranäytteet, joissa hehtopaino vähintään 52 kiloa (rehulaatu) tai vähintään 58 kiloa (elintarvikelaatu) vuosina 2007 - 2019.

Mallas- ja rehuohran jyväkoko suuri

Rehuohranäytteistä noin 70 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,7 prosenttia.

Ohran jyväkoko on suuri. Rehuohrassa pieniä jyviä on keskimäärin 1,6 prosenttia, joka on alhaisin osuus 20 vuoden seurantajaksolla. Mallasohranäytteistä 99 prosenttia täyttää mallasteollisuuden käyttämän lajitteluasteen laatutavoitteen.

Mallasohranäytteistä noin puolet täyttää mallasteollisuuden laatutavoitteista valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Laatua heikentää korkea valkuaispitoisuus. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä itävyyttä.

Ruokaviraston analytiikkaportaaliin.

Viljasadon laatu ja määrä (excel) 21.11.2019

Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä ennakkotiedot Ruokaviraston viljasadon laatuseuranasta ja Luken keräämistä satotiedoista.

Viljasadon määrästä tietoa Luken sivuilta.

imageqn85m.png

Kuva 3. Kauran jyviä tutkittavana suurennuslasin läpi kuvattuna.

Taustaa

Ruokaviraston viljalaboratorio on lähettänyt näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkitaan jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. 

Keskilaadun tuloksia julkaistaan Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  Linkki Avoin tieto -sivustolle

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Sadon laatu vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen ja voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa.

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö