Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljan laadusta

Viljaseula 2019 -julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan.

Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Julkaisussa esitetään sekä alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot vuodelta 2019. Lajikkeiden laatutieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilta maata. Tietoa esitetty lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Julkaisussa esitetty viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta.

Viljan laatuseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta.

 

Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat lopulliset satotilastot vuoden 2019 viljasadon laadusta ja määrästä.

Satokauden 2019 viljan laatu ja määrä olivat hyviä. Hyvän laadun takana oli vuonna 2019 korkeat hehtopainot ja vähäinen pienien jyvien määrä kaikilla viljalajeilla. Mitatut DON-hometoksiinipitoisuudet ovat pieniä kauralla ja kevätvehnällä. Ruokaviraston kasvianalytiikan ja Luken julkaisema taulukko on iso tietopaketti kotimaisen viljan viljelyaloista, sadosta ja sadon laadusta suhteutettuna määrään. Taulukossa on alueelliset tiedot vuodelta 2019, keskilaadun tiedot vuosilta 2005 – 2019 ja erikseen luomuviljasta vuosilta tiedot 2013 – 2019

Vehnän ja rukiin hehtopainot korkeita

Kotimainen vehnäala on laskenut vuosikymmenen lopulla ja ollut alle 200 000 hehtaaria kolmena vuotena peräkkäin. Hehtaarisadot nousivat vuonna 2019 noin 4 500 kiloon, edellisvuoden kuivan ja kuuman kesän hyvin matalan satotason jälkeen. Vehnäsadon laatu kuitenkin jäi vuoden 2018 huipputasosta proteiinipitoisuuksien ollessa matalampia. Puolet kevätvehnäsadosta (noin 368 miljoonaa kiloa) täytti laatuseurannan käyttämät kaikki vähimmäistavoitteet, kun 91 prosenttia näytteistä oli hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, 78 prosenttia sakoluvultaan 180 sekuntia ja 67 prosenttia proteiinipitoisuudeltaan 12,5 prosenttia.

Vehnän ja rukiin hehtopainot ovat korkeita, syysvehnän ja rukiin keskimääräiset hehtopainot olivat 30 vuoden seurantajakson korkeimmat. Vehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus laski viime vuodesta peräti kaksi prosenttiyksikköä. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,5 prosenttia ja syysvehnän 11,6 prosenttia. Syysvehnäsato oli seurantajakson suurin (noin 222 miljoonaa kiloa), mutta matalan proteiinipitoisuuden vuoksi siitä alle kolmannes (60 miljoonaa kiloa) täytti kaikki seurannan vehnän laatutavoitteet.

DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus oli pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon lähes kaikissa näytteissä (vehnän raja-arvo 1 250 mikrogrammaa kilossa käsittelemätöntä viljaa).

Ruissadosta lähes 90 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120 sekuntia. Kun myös rukiin kylvöala ja hehtaarisadot olivat suuria, oli rukiin seurannan laatutavoitteet täyttävää viljaa ennätykselliset 163 miljoonaa kiloa.

Myös hometoksiineja vähän suuressa kaurasadossa

Myös kaurasadot olivat hyviä vuoden 2018 notkahduksen jälkeen. Kauran hehtopainot olivat erinomaisia: keskimääräinen hehtopaino 56,5 kiloa oli lähes neljä kiloa korkeampi kuin 2018. Kaurasadosta noin 90 prosenttia eli 1,1 miljardia kiloa täytti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtopainotavoitteen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vastaava osuus vuonna 2018. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 40 prosenttia sadosta (yli 500 miljoonaa kiloa), kun vuonna 2018 vastaava osuus oli vain 2 prosenttia (noin 17 miljoonaa kiloa). Pieniä jyviä oli edellisvuotta vähemmän. Kauran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,8 prosenttia. 

Vuonna 2019 DON –hometoksiinit eivät aiheuttaneet ongelmia kauralla. Tutkituista näytteistä vain noin kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1 750 mikrogrammaa/kilo, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Edellisen kerran vuonna 2017 lähes joka kolmannen näytteen DON-pitoisuus oli liian suuri elintarvikekäyttöön.

Mallas- ja rehuohran jyväkoko suuri

Rehuohrasato oli 1,3 miljardia kiloa, josta lähes 80 prosenttia (yli 1 miljardia kiloa) oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,7 prosenttia.

Ohran jyväkoko oli suuri. Rehuohrassa pieniä jyviä oli keskimäärin 1,6 prosenttia, joka on matalin osuus 20 vuoden seurantajaksolla. Mallasohranäytteistä 99 prosenttia täytti mallasteollisuuden käyttämän lajitteluasteen laatutavoitteen (jyväkoko 2,5 mm lajittelussa ≥85 %).

Mallasohranäytteistä ja sadosta noin puolet täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Laatua heikensi korkea proteiinipitoisuus (keskimäärin 11,7 prosenttia). Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tiedot ja Luken keräämät satotiedot.

Viljasadon määrästä tietoa Luken sivuilta.

imageqn85m.png

Kuva 1. Kauran jyviä tutkittavana suurennuslasin läpi kuvattuna.

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Sadon laatu vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen ja voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa. 

Ruokaviraston viljalaboratorio lähetti näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkittiin jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. Keskilaadun tuloksia on julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  Linkki Avoin tieto -sivustolle

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

Sivu on viimeksi päivitetty 8.4.2020