Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljasadon laadusta 2022

Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tietoa vuoden 2022 viljasadon laadusta ja määrästä

Viljasato 2022 on laadultaan hyvää. Hehtopainot ovat korkeita ja satotasot nousivat viime vuodesta. Tiedot viljasadon laadusta ja määrästä vuonna 2022 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja.

Taulukko (excel 24.11.2022)

Leipäviljojen laatu hyvä

Syksyn 715 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 430 miljoonaa kiloa eli 60 prosenttia ja 125 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 21 miljoonaa kiloa eli 17 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuutta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 90 ja syysvehnäsadosta 50 prosenttia oheisen vaatimuksen. Vehnän valkuainen on yleisimmin liian alhainen, jos oheinen laatutavoite ei täyty.

Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 82,3 kiloa ja syysvehnällä 81,0 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006. Sakoluvut ovat myös korkeita, 96 prosentissa tutkituista vehnänäytteistä sakoluku on yli 220. Syysvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,7 prosenttia ja kevätvehnän 12,9 prosenttia. Vehnän proteiinipitoisuus laski viime vuodesta. Kevätvehnänäytteissä DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon (1250 mikrogrammaa kilossa) yksittäistä näytettä lukuun ottamatta.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 218 sekuntia ja hehtopaino 77,6 kiloa. Rukiin 64 miljoonan kilon sadosta 90 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.

Kaurasta hyvä sato

Kauran keskimääräinen hehtopaino 55,3 kiloa on noin kaksi kiloa viime vuoden erittäin matalaa hehtopainoa korkeampi. Hehtopaino vastaa nyt jälleen pidemmän ajan keskiarvoa. Myös kauran jyväkoko on vuotta 2021 parempi. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,4 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,5 prosenttia.

Kaurasadosta 90 prosenttia eli 1 195 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa, mikä on lähes 2 kertaa enemmän kuin 2021. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 20 prosenttia sadosta eli 237 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta lähes puolet on hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 3 900 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 2 500 kiloa hehtaarilta.  

Tutkituista kauranäytteistä kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1 750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Puintien edetessä keskimääräiset DON-pitoisuudet ovat nousseet jonkin verran ja myös alueellista vaihtelua esiintyy. Korkeimmat keskimääräiset DON-pitoisuudet on mitattu Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Ohran proteiinipitoisuus alhainen

Rehuohrasadosta 78 prosenttia eli 925 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino on 65,6 kiloa. Ohran hehtopaino on noussut yli kaksi kiloa vuodesta 2021 ja hehtopaino on noin kilon korkeampi kuin pidemmän ajan keskiarvo. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,1 ja tärkkelyspitoisuus 59,8 prosenttia. Ohran jyväkoko on suurempi kuin vuonna 2021. 

Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,3 ja lajittelutulos 92,4 prosenttia. Mallasohrasadosta 69 prosenttia eli noin 171 miljoonaa kiloa täyttää mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä itävyyttä.

Tietojen taustaa

Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tiedot ja Luonnonvarakeskukse keräämät satotiedot. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin noin 1500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja.

Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ajantasaista viljan laatutietoa (linkki

24.11.2022

Vilja on laadultaan hyvää. Hehtopainot ovat korkeita ja satotasot nousivat viime vuodesta. Tiedot viljasadon laadusta vuonna 2022 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Keskiarvotiedot perustuvat noin 900 analysoituun näytteeseen. 

Leipäviljojen laatu hyvä

Tähän mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä on noin 60 prosenttia proteiinipitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia ja hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa. Jos laatutavoitteista proteiinipitoisuus lasketaan 11,5 prosenttiin, jopa 80 prosenttia kevätvehnänäytteistä täyttää kriteerit. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 82,6 kiloa ja syysvehnällä 81,9 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006. Sakoluvut ovat myös korkeita, 97 prosentissa tutkituista vehnänäytteistä sakoluku on yli 220. Syysvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,5 prosenttia ja kevätvehnän 12,7 prosenttia. Vehnän proteiinipitoisuus laski viime vuodesta. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon (1250 mikrogrammaa kilossa) yksittäistä näytettä lukuun ottamatta.

Rukiin tutkituista näytteistä 90 prosenttia on sakoluvultaan yli 120 ja hehtopainoltaan yli 71 kiloa. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 213 sekuntia ja hehtopaino 76,8 kiloa.

Kaurasta hyvä sato

Kauran keskimääräinen hehtopaino 55,3 kiloa on noin kaksi kiloa viime vuoden erittäin matalaa hehtopainoa korkeampi. Hehtopaino vastaa nyt jälleen pidemmän ajan keskiarvoa. Myös kauran jyväkoko on vuotta 2021 parempi. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,4 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on tutkituilla näytteillä 3 800 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 2 500 kiloa hehtaarilta.  

DON –hometoksiinipitoisuudet ovat tutkituissa kauranäytteissä pysyneet matalina: noin kaksi prosenttia näytteistä ylittää elintarvikekauran EU-lainsäädännön DON raja-arvon (1750 mikrogrammaa/kilo).  DON-pitoisuuksissa on havaittu pientä nousua puintiajankohdan edetessä. Lisää näytteitä tarvitaan tarkemman tilannekuvan muodostamiseksi eri alueilta ja myöhäisemmistä puinneista.

Ohran proteiinipitoisuus alhainen

Tutkituissa rehuohranäytteissä noin 75 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino on 66,2 kiloa. Myös ohralla hehtopaino näyttää tässä vaiheessa nousseen yli kaksi kiloa vuodesta 2021 ja hehtopaino on noin kilon korkeampi kuin pidemmän ajan keskiarvo. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,0 ja tärkkelyspitoisuus 59,8 prosenttia. Ohran jyväkoko on suurempi kuin vuonna 2021. 

Mallasohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on matalampi ja jyväkoko lajittelun perusteella suurempi kuin vuonna 2021. Tässä vaiheessa tutkittujen näytteiden keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,4 prosenttia ja lajittelutulos 92,8 prosenttia. Mallasohran laatu näyttää tässä vaiheessa hyvältä, tosin mallaskäyttötarkoitukseen osoitettuja näytteitä on tutkittu vasta vähän.

Avoin tieto

Ota nyt syksyllä viljan avoin tieto seurantaan (linkki). Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolle päivittyy joka päivä, kun uusia viljan laadun tuloksia on saatavilla.

imagerbzz.png

Kuva 1. Kevätvehnänäytteistä niiden näytteiden osuus, joissa proteiinipitoisuus vähintään 12,5 %, hehtopaino vähintään 78 kg ja sakoluku vähintään 180 s. Lisäksi ilmoitettu satoarvion mediaani. Lähde: Ruokavirasto Avoin tieto (https://avointieto.ruokavirasto.f), Viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta - Kartta; Valinnat: Kasvilaji: Kevätvehnä | Vuosi: 2022

 

Otokseen kuuluvilta viljelijöiltä toivotaan edelleen näytteitä

Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1500 viljelijälle, jotka ilmoittaneet tukihaussa kasvulohkoja viljalle, härkäpavulle, herneelle tai öljykasveille. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja. Näytteitä otetaan vastaan lokakuun loppuun asti. Omien viljanäytteiden tulokset saa postitse kotiin. 

päivitetty 21.10.2022

 

Viljaseula 2021 -julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan.

Viljaseula 2021 -julkaisu sisältää Ruokaviraston kasvianalytiikan kotimaisen viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan keskeiset tiedot. Vuoden 2021 sadosta on viljan käyttölaatutiedot esitetty alueittain ELY-keskusten aluejaolla ja eri lajikkeista. Alue- ja lajiketiedot on voitu esittää niiltä osin, kun näytteitä oli riittävästi. Myös luomuviljasta on esitetty laatutietoa viljalajeilta, joissa oli vähintään 20 luomunäytettä. Tiedot esitetty lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Julkaisussa on myös viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta.

Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Seuranta on otostutkimus. Tieto perustuu otokseen valittuihin maatiloihin, joten tulokset edustavat eri kokoisia tiloja, eri tuotantosuuntia ja eri tuotantotapoja - käytännön viljelyksiä eri puolilla maata. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston tutkimustuloksista. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, tilojen välillä myytävää, että tiloille jäävää viljaa. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä.

Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, mikä tuo omat ilmastolliset haasteensa. Meillä ei ole kahta samanlaista kasvukautta ja ilmasto myös muuttuu. Näistä syistä on tärkeää tuottaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta koko elintarvikeketjun käyttöön. Öljy- ja proteiinikasvien viljelyn ja käytön lisäämisen tueksi tarvitaan tietoa härkäpavun ja öljykasvien sadosta. Vuodesta 2018 lähtien laatuseurannassa on ollut mukana myös härkäpapu, rypsit ja rapsit.

Viljaseula 2021 (PDF, julkaistu 17.3.2022)

 

Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat vuoden 2021 lopulliset tilastot viljasadon laadusta ja määrästä

Taulukko (17.2.2022)

Lopullisessa satotilastossa näkyy kasvukauden 2021 vaikeudet sekä viljasadon laadussa että määrässä. Erityisesti kevätviljoilla 2021 kasvukauden kuivuuden vuoksi jäi sato pienemmäksi ja viljan jyvät pieniksi ja kevyiksi. DON-hometoksiinipitoisuudet olivat onneksi alhaisia sekä vehnällä ja kauralla.

Ruokaviraston kasvianalytiikka ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tärkeimmät tiedot kotimaisen viljan viljelyaloista, viljasadosta ja sadon laadusta. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2021, keskilaadun tiedot vuosilta 2005 – 2021 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013 – 2021.  Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustulokset julkaistiin jo syksyllä Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ja tulokset on nyt yhdistetty Luonnonvarakeskuksen lopulliseen satotilastoon.

Leipäviljojen laatu oli hyvä

Vuonna 2021 vehnäsato oli yhteensä 677,7 miljoonaa kiloa, joka on vuosikymmenen pienimpiä. Tästä sadosta 42 prosenttia kevätvehnällä (174 miljoonaa kiloa) ja 22 prosenttia syysvehnällä (58 miljoonaa kiloa) oli hyvää eli täytti leipävehnän peruslaatutavoitteet. Peruslaadun tavoitteina tilasto käytti 78 kilon hehtolitrapainoa, 12,5 prosentin proteiinipitoisuutta ja 180 sekunnin sakolukua. Kevätvehnällä laatua vuonna 2021 alensi muiden kevätviljojen tapaan matala hehtolitrapaino ja lisäksi myöhäisimpien puintien matalaksi laskenut sakoluku. Syysvehnällä proteiinipitoisuus oli laatutavoitetta matalampi.

Laatutavoitteet vaihtelevat sekä satovuosittain että käyttäjän tarpeiden mukaan, joten tilastossa käytettyjen laatutavoitteiden alle jäänyttä vehnää käytetään myös leipävehnänä. Vehnän laatu arvioitiin myös matalammalla 11 prosentin proteiinipitoisuudella (sakoluku 180, hehtolitrapaino 78 kiloa), jolloin tavoitteet täyttyivät kevätvehnällä 55 prosentilla ja syysvehnällä 63 prosentilla sadosta (yhteensä 395 miljoonaa kiloa).

Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli 78,9 kiloa ja syysvehnällä 80,1 kiloa. Tutkittujen näytteiden keskimääräinen proteiinipitoisuus on kevätvehnällä 13,7 prosenttia ja syysvehnällä 11,5 prosenttia. Syysvehnän keskimääräinen sakoluku on 403 ja kevätvehnän 242 sekuntia. Sakoluvut jäivät alle 180 sekunnin lähes kolmanneksessa tutkituista kevätvehnänäytteessä.

Eri viljalajeille on asetettu EU lainsäädännössä raja-arvot Fusarium-suvun sienten tuottamalle DON (deoksinivalenoli) -homemyrkylle. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo on 1250 mikrogrammaa/kilo, joka ylittyi vain 3 prosentissa tutkituista kevätvehnänäytteistä.

Ruissato oli 66,8 miljoonaa kiloa. Sadosta 94 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 251 sekuntia ja hehtopaino 77,2 kiloa

Kauran jyväkoko kärsi kasvukauden kuivuudesta

Kauran keskimääräinen hehtopaino 53,0 kiloa oli yli kaksi kiloa kevyempää kuin vuonna 2020. Kauran pienten jyvien keskimääräinen pitoisuus oli korkein 10 vuoden seurantajaksolla. Pieniä jyviä oli kauralla 10,8 prosenttia, kun vastaava luku oli viime vuonna 7,0 prosenttia. Noin 790 miljoonan kilon kaurasadosta 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täytti 71 prosenttia eli 558 miljoonaa kiloa, mikä on määrällisesti lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2020. Elintarvikekauran 58 kilon hehtolitrapainon saavutti neljännes sadosta (208 miljoonaa kiloa). Kuten vehnällä, myös kauralla käytettiin tilastossa vakioituja laatutavoitteita, jotka käyttäjän mukaan vaihtelevat. Esimerkiksi neljännes kaurasadosta oli hyvää, jos käytettiin tavoitteina vähintään 54 kilon hehtolitrapainoa ja pieniä jyviä sai olla enintään 7 prosenttia.

Elintarvikkeeksi käytettävän kauran raja-arvo DON-hometoksiinille on 1750 mikrogrammaa/kilo.  DON–hometoksiinipitoisuudet olivat tutkituissa kauranäytteissä matalia, eikä yksikään tutkituista näytteistä ylittänyt tätä rajaa.

Ohran hehtopaino oli matala

Kasvukauden 2021 ohralla hehtolitrapaino oli matala, kuten muillakin kevätviljoilla viime vuonna (keskiarvo 63,1 kiloa). Noin 870 miljoonan kilon rehuohrasadosta 62 prosenttia eli 544 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Ohran jyväkoko oli pienempi kuin vuonna 2020. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,0 prosenttia eli laskennallisesti ohrasadosta saatiin proteiinia yhteensä 11,3 miljardia kiloa.

Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,9 ja lajittelutulos 89,0 prosenttia. Lopullisessa satotilastossa mallasohrasadosta 18 prosenttia eli noin 29 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden (<11,5 prosenttia) ja lajitteluasteen (>85 prosenttia) vaatimukset. Laatua heikentää mallaskäyttöön liian korkea proteiinipitoisuus. Tulos on hieman parempi kuin aiemmin esitetyssä satotilaston ennakossa ja myös mallasohralla käyttäjä päättää, mitä laatua voi käyttää. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Tietojen taustaa

Nyt julkaistussa lopullisessa satotilastossa on yhdistetty Luonnonvarakeskuksen satotilasto ja tuloksia Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatuseurannasta. Sadon määrän lisäksi nähdään, mikä osa sadosta oli hyvää. Viljan laadun tutkimustulokset on jo syksyllä julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla. Avoin tieto julkaisi tuloksia päivittäin sitä mukaa kun tutkimuksia valmistui.

Laatuseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetetty 1500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko maa ja eri kokoiset maatilat. Viljelyalat, sadon määrä ja laatu on koostettu oheiseen taulukkoon. Vuoden 2021 tiedot on esitetty lisäksi alueittain. Taulukossa on myös luomuviljan keskilaatutiedot. Laatu arvioitiin siten, että viljalajikohtaiset laatutavoitteet on huomioitu (esim. hehtolitrapaino, proteiinipitoisuus ja leipäviljoilla sakoluku). Laatutavoitteet ovat tilastossa vuosittain vakiot ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista. Käytännössä laatutavoitteet voivat vaihdella sekä satovuosittain että käyttäjien tarpeiden mukaan.

Lisätietoa

Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla lisää viljan laatutietoa esimerkiksi lajikkeittain https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/kasvi/viljasadon-laatu

Ruokaviraston kasvitutkimukset: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/kasvitutkimukset/

Viljasadon määrästä tietoa Luken sivuilta: Satotilasto https://stat.luke.fi/satotilasto

 

Avoin tieto

Julkaisemme Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ajantasaista viljan laatutietoa (linkki Avoin tieto- sivustolle).  Käy kokeilemassa avoimen tiedon eri sivuja. Tietoa on viljalajeittain, lajikkeittain ja alueittain vuodesta 2011 lähtien. Syksyisin sivustolle päivittyy kuluvan satokauden uunituoreita laboratorion analyysituloksia joka yö. Kaikki sivuston taulukot ovat aktiivisia taulukoita, joten voit lajitella tietoja sarakkeittain esim. hehtolitrapainon, valkuaisen tai viljelijän ilmoittaman satoarvion mukaan suurimmasta pienimpään tai päin vastoin.

Lajikkeet ja alueet välilehtien tiedoissa voit valita alasvetovalikosta yhden tai useamman vuoden tai vaikka kaikki 10 vuotta, joiden keskiarvot tulevan taulukkoon.  Kartta-sivulla lasketaan eri laatutekijät huomioiden, kuinka suuri osa näytteistä on täyttänyt laatuseurannan käyttämät laatutavoitteet eri viljalajeilla. Laatutavoitteet ovat yleisiä peruslaadun tavoitteita, jotka pidetään seurantatutkimuksessa vakiona, jotta voidaan vertailla vuosien välistä vaihtelua. Vilja-alan yritykset voivat käyttää muitakin laatutavoitteita.

tekstit päivitetty 17.2.2022

---------------------------------------------

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Sadon laatu määrittää voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi ja vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen. Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa. 

Ruokaviraston viljalaboratorio lähetti näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkittiin jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. Keskilaadun tuloksia on julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  Linkki Avoin tieto -sivustolle

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

Sivu on viimeksi päivitetty 24.11.2022