Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljan laadusta

Viljaseula 2020

Viljaseula-julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan.

Julkaisussa on tietoa yli kymmenen viimeisen vuoden viljasadosta. Julkaisussa esitetään sekä alueelliset ja lajikekohtaiset tiedot vuodelta 2020. Lajikkeiden laatutieto perustuu tilatason näytteisiin, joten tulokset edustavat käytännön viljelyksiä eri puolilta maata. Tietoa esitetty lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Julkaisussa esitetty viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta.

Viljan laatuseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä. Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Koska kahta samanlaista kasvukautta ei ole, on tärkeää tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta.

(julkaistu 8.4.2021)

Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat lopulliset satotilastot vuoden 2020 viljasadon laadusta ja määrästä.

Satokauden 2020 viljan määrä ja sadon käyttökelpoiset osuudet viljalajeittain olivat edellisvuotta pienempiä. Ruokaviraston kasvianalytiikan ja Luken julkaisema taulukko on iso tietopaketti kotimaisen viljan viljelyaloista, sadosta ja sadon laadusta suhteutettuna määrään. Taulukossa on alueelliset tiedot vuodelta 2020, keskilaadun tiedot vuosilta 2005 – 2020 ja erikseen luomuviljasta vuosilta tiedot 2013 – 2020. 

Vehnän laatu ja rukiin määrä ovat edellisvuotta matalampia

Kotimainen vehnäsato oli vuonna 2020 noin 677 miljoonaa kiloa, josta noin 300 miljoonaa kiloa täytti ne laatutavoitteet, joita laatuseuranta käyttää elintarvikekäytön vähimmäistavoitteina. Vähimmäistavoitteina on suuri hehtolitrapaino (vähintään 78 kiloa), riittävän korkea proteiinipitoisuus (vähintään 12,5 prosenttia) ja hyvä sakoluku (vähintään 180 sekuntia). Kevätvehnäsadosta lähes puolet (noin 279 miljoonaa kiloa) täytti laatuseurannan käyttämät kaikki vähimmäistavoitteet. Syysvehnällä noin neljännes (26 miljoonaa kiloa) täytti nämä laatutavoitteet.

Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 14,2 prosenttia, hehtolitrapaino 79,2 kiloa ja sakoluku 236 sekuntia. Luomukevätvehnän vastaavat keskiarvot olivat 13,4 prosenttia proteiinipitoisuus, 79,7 kiloa hehtolitrapaino ja 231 sekuntia sakoluku. Syysvehnällä keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,5 prosenttia, hehtolitrapaino 82,0 kiloa ja sakoluku 339 sekuntia.

Ruissato oli vuoden 2019 huippusatoa pienempi, 67,4 miljoonaa kiloa, josta kuitenkin lähes 90 prosenttia (noin 58 miljoonaa kiloa) oli hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan 120 sekuntia. Rukiin keskimääräinen hehtolitrapaino oli 77,5 kiloa ja keskimääräinen sakoluku 188 sekuntia.

DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus oli pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon lähes kaikissa näytteissä (vehnän raja-arvo 1 250 mikrogrammaa kilossa käsittelemätöntä viljaa).

Kaurasadossa hometoksiineja oli vain vähän

Kasvukausi 2020 oli vaikea, mutta kaura selvisi siitä odotuksiin nähden hyvin. Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino oli 55,6 kiloa, joka oli alle kilon pienempi kuin vuonna 2019. Kaurasadosta noin 90 prosenttia eli 1 091 miljoonaa kiloa täytti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtopainotavoitteen, mikä on lähes samaa luokkaa kuin 2019 sadossa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti vajaa kolmannes sadosta (327 miljoonaa kiloa). Pieniä jyviä oli edellisvuotta enemmän ja pieniin jyviin luetaan mukaan vihreät jyvät, joita oli vuonna 2020 paljon. Kauran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,6 prosenttia. 

Vuonna 2020 DON –hometoksiinit eivät aiheuttaneet ongelmia kauralla. Tutkituista näytteistä vain noin kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1 750 mikrogrammaa/kilo, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.

Rehuohra hehtolitrapainoltaan edellisvuotta kevyempää

Rehuohrasato oli 1,1 miljardia kiloa, josta 65 prosenttia (noin 720 miljoonaa kiloa) oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen hehtolitrapaino oli 64,2 kiloa ja proteiinipitoisuus oli 12,4 prosenttia. Rehuohrassa pieniä jyviä oli keskimäärin 2,1 prosenttia.

Mallasohrasadosta noin puolet täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset (jyväkoko 2,5 mm lajittelussa ≥85 %). Mallasohralla keskimääräinen lajitteluaste oli 91,1 prosenttia ja keskimääräinen proteiinipitoisuus 11,7 prosenttia. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tiedot ja Luken keräämät satotiedot.

Viljasadon määrästä tietoa Luken sivuilta. Viljasadon laadusta on tietoa Ruokaviraston Avoimessa tiedossa.

Avoin tieto

Viljan laatutiedot päivittyvät syksyisin joka yö Ruokaviraston Avoimeen tietoon (linkki). Avoimeen tietoon julkaistiin 6.10.2020 päivitys, jossa aikaisempaa kattavammat tiedot mm. pienten jyvien ja DON-hometoksiinitulosten osalta eri määritysmenetelmillä. Käy kokeilemassa avoimen tiedon eri sivuja alueellisen ja lajikekohtaisen tiedon löytämiseksi.

Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1500 viljelijälle, jotka ilmoittaneet tukihaussa kasvulohkoja viljalle, härkäpavulle tai öljykasveille. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja.

Julkaistu 24.11.2020

---------------------------------------------

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Sadon laatu määrittää voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi ja vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen. Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa. 

Ruokaviraston viljalaboratorio lähetti näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkittiin jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. Keskilaadun tuloksia on julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  Linkki Avoin tieto -sivustolle

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

Sivu on viimeksi päivitetty 25.5.2021