Viljan laatu ja turvallisuus

Ajankohtaista viljasadon laadusta 2021

Viljaseula 2021 -julkaisuun on koottu kotimaisen viljasadon käyttölaadun ja turvallisuuden keskeiset tiedot, jotka perustuvat Ruokaviraston kasvianalytiikan laboratorion tekemään seurantaan.

Viljaseula 2021 -julkaisu sisältää Ruokaviraston kasvianalytiikan kotimaisen viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan keskeiset tiedot. Vuoden 2021 sadosta on viljan käyttölaatutiedot esitetty alueittain ELY-keskusten aluejaolla ja eri lajikkeista. Alue- ja lajiketiedot on voitu esittää niiltä osin, kun näytteitä oli riittävästi. Myös luomuviljasta on esitetty laatutietoa viljalajeilta, joissa oli vähintään 20 luomunäytettä. Tiedot esitetty lyhyissä viljalajikohtaisissa teksteissä sekä taulukoilla, graafeilla ja kartoilla. Julkaisussa on myös viljelijöiden satoarviot kaikilta viljalajeilta.

Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Seuranta on otostutkimus. Tieto perustuu otokseen valittuihin maatiloihin, joten tulokset edustavat eri kokoisia tiloja, eri tuotantosuuntia ja eri tuotantotapoja - käytännön viljelyksiä eri puolilla maata. Aineisto koostuu viljelijöiden lähettämistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Ruokaviraston tutkimustuloksista. Näytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla myytävää viljaa, tilojen välillä myytävää, että tiloille jäävää viljaa. Seuranta antaa luotettavan kuvan kotimaisen viljasadon laadusta. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus vuosien välillä.

Oma viljantuotanto on välttämätön osa huoltovarmuuttamme. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, mikä tuo omat ilmastolliset haasteensa. Meillä ei ole kahta samanlaista kasvukautta ja ilmasto myös muuttuu. Näistä syistä on tärkeää tuottaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa viljasadon laadusta, määrästä ja turvallisuudesta koko elintarvikeketjun käyttöön. Öljy- ja proteiinikasvien viljelyn ja käytön lisäämisen tueksi tarvitaan tietoa härkäpavun ja öljykasvien sadosta. Vuodesta 2018 lähtien laatuseurannassa on ollut mukana myös härkäpapu, rypsit ja rapsit.

Viljaseula 2021 (PDF, julkaistu 17.3.2022)

 

Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat vuoden 2021 lopulliset tilastot viljasadon laadusta ja määrästä

Taulukko (17.2.2022)

Lopullisessa satotilastossa näkyy kasvukauden 2021 vaikeudet sekä viljasadon laadussa että määrässä. Erityisesti kevätviljoilla 2021 kasvukauden kuivuuden vuoksi jäi sato pienemmäksi ja viljan jyvät pieniksi ja kevyiksi. DON-hometoksiinipitoisuudet olivat onneksi alhaisia sekä vehnällä ja kauralla.

Ruokaviraston kasvianalytiikka ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tärkeimmät tiedot kotimaisen viljan viljelyaloista, viljasadosta ja sadon laadusta. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2021, keskilaadun tiedot vuosilta 2005 – 2021 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013 – 2021.  Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustulokset julkaistiin jo syksyllä Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ja tulokset on nyt yhdistetty Luonnonvarakeskuksen lopulliseen satotilastoon.

Leipäviljojen laatu oli hyvä

Vuonna 2021 vehnäsato oli yhteensä 677,7 miljoonaa kiloa, joka on vuosikymmenen pienimpiä. Tästä sadosta 42 prosenttia kevätvehnällä (174 miljoonaa kiloa) ja 22 prosenttia syysvehnällä (58 miljoonaa kiloa) oli hyvää eli täytti leipävehnän peruslaatutavoitteet. Peruslaadun tavoitteina tilasto käytti 78 kilon hehtolitrapainoa, 12,5 prosentin proteiinipitoisuutta ja 180 sekunnin sakolukua. Kevätvehnällä laatua vuonna 2021 alensi muiden kevätviljojen tapaan matala hehtolitrapaino ja lisäksi myöhäisimpien puintien matalaksi laskenut sakoluku. Syysvehnällä proteiinipitoisuus oli laatutavoitetta matalampi.

Laatutavoitteet vaihtelevat sekä satovuosittain että käyttäjän tarpeiden mukaan, joten tilastossa käytettyjen laatutavoitteiden alle jäänyttä vehnää käytetään myös leipävehnänä. Vehnän laatu arvioitiin myös matalammalla 11 prosentin proteiinipitoisuudella (sakoluku 180, hehtolitrapaino 78 kiloa), jolloin tavoitteet täyttyivät kevätvehnällä 55 prosentilla ja syysvehnällä 63 prosentilla sadosta (yhteensä 395 miljoonaa kiloa).

Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli 78,9 kiloa ja syysvehnällä 80,1 kiloa. Tutkittujen näytteiden keskimääräinen proteiinipitoisuus on kevätvehnällä 13,7 prosenttia ja syysvehnällä 11,5 prosenttia. Syysvehnän keskimääräinen sakoluku on 403 ja kevätvehnän 242 sekuntia. Sakoluvut jäivät alle 180 sekunnin lähes kolmanneksessa tutkituista kevätvehnänäytteessä.

Eri viljalajeille on asetettu EU lainsäädännössä raja-arvot Fusarium-suvun sienten tuottamalle DON (deoksinivalenoli) -homemyrkylle. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo on 1250 mikrogrammaa/kilo, joka ylittyi vain 3 prosentissa tutkituista kevätvehnänäytteistä.

Ruissato oli 66,8 miljoonaa kiloa. Sadosta 94 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 251 sekuntia ja hehtopaino 77,2 kiloa

Kauran jyväkoko kärsi kasvukauden kuivuudesta

Kauran keskimääräinen hehtopaino 53,0 kiloa oli yli kaksi kiloa kevyempää kuin vuonna 2020. Kauran pienten jyvien keskimääräinen pitoisuus oli korkein 10 vuoden seurantajaksolla. Pieniä jyviä oli kauralla 10,8 prosenttia, kun vastaava luku oli viime vuonna 7,0 prosenttia. Noin 790 miljoonan kilon kaurasadosta 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täytti 71 prosenttia eli 558 miljoonaa kiloa, mikä on määrällisesti lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2020. Elintarvikekauran 58 kilon hehtolitrapainon saavutti neljännes sadosta (208 miljoonaa kiloa). Kuten vehnällä, myös kauralla käytettiin tilastossa vakioituja laatutavoitteita, jotka käyttäjän mukaan vaihtelevat. Esimerkiksi neljännes kaurasadosta oli hyvää, jos käytettiin tavoitteina vähintään 54 kilon hehtolitrapainoa ja pieniä jyviä sai olla enintään 7 prosenttia.

Elintarvikkeeksi käytettävän kauran raja-arvo DON-hometoksiinille on 1750 mikrogrammaa/kilo.  DON–hometoksiinipitoisuudet olivat tutkituissa kauranäytteissä matalia, eikä yksikään tutkituista näytteistä ylittänyt tätä rajaa.

Ohran hehtopaino oli matala

Kasvukauden 2021 ohralla hehtolitrapaino oli matala, kuten muillakin kevätviljoilla viime vuonna (keskiarvo 63,1 kiloa). Noin 870 miljoonan kilon rehuohrasadosta 62 prosenttia eli 544 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Ohran jyväkoko oli pienempi kuin vuonna 2020. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,0 prosenttia eli laskennallisesti ohrasadosta saatiin proteiinia yhteensä 11,3 miljardia kiloa.

Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,9 ja lajittelutulos 89,0 prosenttia. Lopullisessa satotilastossa mallasohrasadosta 18 prosenttia eli noin 29 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden (<11,5 prosenttia) ja lajitteluasteen (>85 prosenttia) vaatimukset. Laatua heikentää mallaskäyttöön liian korkea proteiinipitoisuus. Tulos on hieman parempi kuin aiemmin esitetyssä satotilaston ennakossa ja myös mallasohralla käyttäjä päättää, mitä laatua voi käyttää. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Tietojen taustaa

Nyt julkaistussa lopullisessa satotilastossa on yhdistetty Luonnonvarakeskuksen satotilasto ja tuloksia Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatuseurannastaa. Sadon määrän lisäksi nähdään, mikä osa sadosta oli hyvää. Viljan laadun tutkimustulokset on jo syksyllä julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto-sivustolla. Avoin tieto julkaisi tuloksia päivittäin sitä mukaa kun tutkimuksia valmistui.

Laatuseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetetty 1500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko maa ja eri kokoiset maatilat. Viljelyalat, sadon määrä ja laatu on koostettu oheiseen taulukkoon. Vuoden 2021 tiedot on esitetty lisäksi alueittain. Taulukossa on myös luomuviljan keskilaatutiedot. Laatu arvioitiin siten, että viljalajikohtaiset laatutavoitteet on huomioitu (esim. hehtolitrapaino, proteiinipitoisuus ja leipäviljoilla sakoluku). Laatutavoitteet ovat tilastossa vuosittain vakiot ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista. Käytännössä laatutavoitteet voivat vaihdella sekä satovuosittain että käyttäjien tarpeiden mukaan.

Lisätietoa

Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla lisää viljan laatutietoa esimerkiksi lajikkeittain https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/kasvi/viljasadon-laatu

Ruokaviraston kasvitutkimukset: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/kasvitutkimukset/

Viljasadon määrästä tietoa Luken sivuilta: Satotilasto https://stat.luke.fi/satotilasto

 

Avoin tieto

Julkaisemme Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ajantasaista viljan laatutietoa (linkki Avoin tieto- sivustolle).  Käy kokeilemassa avoimen tiedon eri sivuja. Tietoa on viljalajeittain, lajikkeittain ja alueittain vuodesta 2011 lähtien. Syksyisin sivustolle päivittyy kuluvan satokauden uunituoreita laboratorion analyysituloksia joka yö. Kaikki sivuston taulukot ovat aktiivisia taulukoita, joten voit lajitella tietoja sarakkeittain esim. hehtolitrapainon, valkuaisen tai viljelijän ilmoittaman satoarvion mukaan suurimmasta pienimpään tai päin vastoin.

Lajikkeet ja alueet välilehtien tiedoissa voit valita alasvetovalikosta yhden tai useamman vuoden tai vaikka kaikki 10 vuotta, joiden keskiarvot tulevan taulukkoon.  Kartta-sivulla lasketaan eri laatutekijät huomioiden, kuinka suuri osa näytteistä on täyttänyt laatuseurannan käyttämät laatutavoitteet eri viljalajeilla. Laatutavoitteet ovat yleisiä peruslaadun tavoitteita, jotka pidetään seurantatutkimuksessa vakiona, jotta voidaan vertailla vuosien välistä vaihtelua. Vilja-alan yritykset voivat käyttää muitakin laatutavoitteita.

tekstit päivitetty 17.2.2022

---------------------------------------------

Tutkimuksen taustaa

Miten viljan laatu muuttuu kuuman ja kuivan kesän seurauksena? Entä märän ja viileän? Entä missä osassa Suomea vaikutus on ollut suurin?

Sadon laatu määrittää voiko viljaa käyttää rehuksi tai elintarvikkeeksi ja vaikuttaa voimakkaasti viljelijän talouteen. Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja viljaa käyttäviä yrityksiä, elintarvike- ja rehuteollisuutta. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, tietohauissa, EU-raportoinnissa ja tutkimuksessa. 

Ruokaviraston viljalaboratorio lähetti näytepyynnön noin 1500 viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteistä tutkittiin jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometoksiinien esiintyminen. Keskilaadun tuloksia on julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -portaalissa. Viljan laadusta on tietoa viljalajeittain, alueittain ja lajikkeittain.  Linkki Avoin tieto -sivustolle

Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Yhteyshenkilö

Sivu on viimeksi päivitetty 1.7.2022