Kuva: Mediafarmi Oy
Metsäkatoasetuksen piirissä olevilla toimijoilla on käsillä loppukiri tarvittavien järjestelmien ja prosessien viimeistelyssä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n jäsenillä tilanne on hyvä, sillä asetuksen velvoitteiden täyttämiseen hyödynnetään jo käytössä olevia tietojärjestelmiä eikä mittavia hallinnollisia uudistuksia ole tarvittu.
MTK on seurannut tiiviisti metsäkatoasetusta komission ensimmäisestä esityksestä saakka. Kotimaan metsäpolitiikan asiantuntija Lea Jylhällä on pitkä kokemus metsäalan sääntelykentältä. Jylhä oli mukana jo metsäkatoasetusta edeltäneen puutavara-asetuksen kotimaisen toimeenpanon suunnittelussa. Kauppapolitiikan, kehitysyhteistyön ja kestävyyskysymysten asiantuntija Juha Ruippo on puolestaan hoitanut edunvalvontaa sekä Brysselissä että kotimaan valmistelussa.
“Globaali metsäkato on ongelma, johon on syytä puuttua, ja MTK pitää tärkeänä, että siihen löydetään toimivia keinoja. Keskeistä on, etteivät keinojen aiheuttamat rasitteet kohdistuisi sellaisiin toimijoihin, jotka eivät ongelmaa aiheuta”, tiivistää Jylhä MTK:n näkökulmaa metsäkatoasetuksen lähtökohtiin.
Metsänhoitoyhdistyksiltä käytännön apua velvoitteiden täyttämiseen
Metsäsektorin toimijat pystyvät täyttämään asetuksen tietovaatimukset suurilta osin nykyisillä dokumenteilla. Metsänkäyttöilmoitus, puukauppasopimus ja mittaustodistus toimivat metsänomistajan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän peruspilareina, ja niitä koskee jo nyt sama viiden vuoden säilytysvelvollisuus, jota metsäkatoasetus vaatii.
Uutta on asianmukaisen huolellisuuden ilmoitus ja yksinkertaistettu ilmoitus, jotka tehdään komission järjestelmään. Suomessa valtaosa puukaupoista tehdään pystykauppoina, joissa toimija on puun ostaja ja velvoitteet kohdistuvat häneen. Hankintakaupoissa toimija on metsänomistaja, jolloin ilmoitusvastuu on hänellä. Sitä varten MTK ja metsänhoitoyhdistykset rakensivat toimintamallin, jolla ne palvelevat metsänomistajia. Malli auttaa metsänomistajaa tunnistamaan mahdolliset riskikohteet. Tarvittaessa metsänhoitoyhdistys voi myös toimia metsänomistajan valtuuttamana asiamiehenä ja toimittaa hänen puolestaan ilmoituksen.
Jylhä kuvaa työtä yhteiseksi ponnistukseksi, jonka tavoitteena on ollut löytää tehokkain tapa panna asetus toimeen.
“En usko, että metsäpuolella tullaan näkemään suuria ongelmia asetuksen toteuttamisen suhteen”, Jylhä arvioi.
Lea Jylhä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Nautasektorilla ilmoitus hoidetaan viljelijän puolesta
Myös maatalouspuolella tarvittava data on jo olemassa nautarekisterissä, josta löytyvät tiedot siitä, missä eläin on syntynyt ja mihin se tilalta siirtyy.
Alun perin ajateltiin, että ilmoitukset tekisivät teurastamot. Vuodenvaihteessa hyväksytyt kevennykset kuitenkin muuttivat asetuksen logiikkaa. Yksinkertaistetussa mallissa nauta- tai maitotilallinen on ilmoitusvelvollinen, mutta Ruokaviraston palvelumalli hoitaa ilmoituksen hänen puolestaan komission EUDR-tietojärjestelmään. Samalla poistui velvoite siirtää tietoa arvoketjussa eteenpäin ensimmäistä ostajaa pidemmälle.
“Tämä yksinkertaistettu malli on minun mielestäni älyttömän hyvä parannus siihen massiiviseen byrokratiaan, mikä siellä ensimmäisessä vaiheessa oli tavoitteena”, Ruippo toteaa.
Metsäkatoasetuksen kansainväliset ja kotimaiset haasteet
Kotimaisen valmistelun ohella MTK on koko ajan seurannut asetusta myös globaalista perspektiivistä. Keskeinen kysymys on, miten samaan järjestelmään sovitetaan korkeamman ja matalamman metsäkatoriskin maiden tuottajat.
Ruippo näkee riskin siinä, että kauppa- ja geopoliittiset tavoitteet vaikeuttavat metsäkatoasetuksen toteuttamista kansainvälisellä tasolla, mikä voi romuttaa asetuksen uskottavuutta.
“Samaa metodia pitäisi soveltaa niin Suomessa ja EU:ssa tuotettuun raaka-aineeseen kuin Euroopan ulkopuolisten maiden tuontiin. Siinä on aika paljon haasteita. Oikoreittejä ei voi tarjota tuonnille”, Ruippo sanoo.
Juha Ruippo. Kuva: Yulia Pennonen
Euroopan tasolla MTK on tehnyt yhteistyötä eurooppalaisten metsänomistaja- ja maatalousjärjestöjen kanssa. Yhteistyö on tuonut tietoa siitä, miten asetusta aiotaan toteuttaa muissa maissa ja millaisiin haasteisiin niissä on törmätty.
Kotimaassa asetuksen soveltamiseen liittyy vielä tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Yksi esimerkki liittyy siihen, että asetus ulottuu taaksepäin vuoden 2020 loppuun: käytännössä joudutaan todentamaan, mitä tietyllä alueella on tehty vuosia sitten. Tämä heijastuu myös maa- tai metsätilan ostajan ja pellon vuokraajan asemaan. Toinen liittyy määritelmiin, kuten ikimetsien tulkintaan, mikä vaatii vielä tarkennuksia.
“Metsäkatoa on nimenomaan metsän muuttaminen maatalouskäyttöön. Metsän raivaaminen esimerkiksi rakentamiseen ei ole tämän asetuksen näkökulmasta metsäkatoa. Metsänomistajille on hyvä viestiä selkeästi, mitä metsäkadolla tässä asetuksessa itse asiassa tarkoitetaan”, Jylhä sanoo.
Yksi käytännön yksityiskohta on hyvä pitää esillä, jotta tahattomia rikkomuksia ei syntyisi: ilmoitus komission järjestelmään on tehtävä myös sellaisesta puusta, josta metsänkäyttöilmoitusta ei ole velvollisuus tehdä.
Selkeä viranomaisviestintä on MTK:lle myös edunvalvonnan työkalu. Kun viestintä on onnistunutta ja tulkinta helppoa, järjestö voi neuvoa jäseniään viittaamalla suoraan viranomaisen ohjeisiin.
“Viranomaisviestinnän pitää olla selkeää ja yksiselitteistä. Se on ihan älyttömän tärkeä asia”, Ruippo sanoo.
Vastuulliset toimijat varmistavat kilpailuasemaansa
Metsäkatoasetuksen soveltamisen siirtyminen ja sisällön muuttuminen matkan varrella tarkoittivat sitä, että osa toimijoista teki investointeja, joita ei lopulta tarvittu. Osalle toimijoista ne kytkeytyivät kuitenkin oman yritysvastuu- ja sertifiointityön samaan tietopohjaan, joten synergiaetuja on löytynyt.
Asetuksen myötä vastuulliset toimijat saavat kilpailuetua markkinoilla, mistä on hyötyä MTK:n jäsenille.
"Jos asetus saadaan globaalisti toimeenpantua vedenpitävästi, se tuo reilumman kilpailuasetelman vastuulliselle tuotannolle. Jos joillekin maille jää mahdollisuus toimia väljemmin vaatimuksin, se aiheuttaa meille vain kustannuksia ilman hyötyä", Jylhä toteaa.
MTK:n vinkit metsäkatoasetuksen soveltajille
- Tarkista ensin, koskeeko asetus sinua ja millä tavalla. Jos jokin on epäselvää, kysy ennen kuin toimit.
- Kysy neuvoa asiantuntijoilta ja käytä palveluita. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksillä on tähän asiaan asiantuntemusta ja valmiit toimintamallit.
- Nojaa viranomaisten ohjeisiin. Esimerkiksi Ruokaviraston ohjeista löytyy tieto siitä, mitä pitää huomioida ja miten asiat toteutetaan.