Perunalla esiintyy monia virus-, bakteeri- ja sienitauteja. Lisäksi hyönteiset, tunnetuimpana koloradonkuoriainen, sekä peltomaassa elävät peruna-ankeroiset, käyttävät perunaa ravinnokseen.
Mukulan sisällä olevia tai maaperässä eläviä kasvintuhoojia ei voida torjua kasvinsuojeluaineilla. Lisäksi jotkut lepomuodot, kuten peruna-ankeroisten kystat, säilyvät maaperässä elävinä vuosien ajan, vaikka perunaa ei viljeltäisi lainkaan.
Tauti- ja tuholaistaakkaa voi kertyä perunanviljelykselle, varsinkin jos samaa alkuperää olevaa omaa satoa käytetään siemenenä vuosien ajan ja jos perunaa viljellään samalla lohkolla ilman kasvinvuorotusta. Sertifioidun eli terveen, lajikepuhtaan ja jäljitettävän siemenperunan käyttö onkin tärkeä osa tautien ja tuholaisten hallintaa perunaviljelyksillä ja kotipuutarhoissa.
Sertifioidun siemenperunan lisääminen aloitetaan aina puhtaasta solukkoviljelymateriaalista suojatussa ja tuholaisista vapaassa tilassa. Kun mukulaerä siirtyy peltoviljelyyn, saa sen sukupolvia kasvattaa vain rajallisen määrän. Jokaisen sukupolven viljelys ja sato tarkastetaan ja sertifioidaan, jos laatuvaatimukset täyttyvät.
Kasvinvuorotus on siemenperunatuotannossa pakollista.
Kontrollia ketjun kaikissa vaiheissa
Siemenperunaviljelijät ja -pakkaamot ovat avainasemassa perunan kasvinterveyden turvaamisessa. Suomessa suurin osa siemenperunatuotannosta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla EU:n korkealaatuisen siemenperunan high grade (HG) -tuotantoalueella, jonka kasvinterveyttä ylläpidetään erityislainsäädännön vaatimuksin. Ennen markkinoitavaksi hyväksymistä jokainen siemenperunaerä käy läpi monivaiheisen Ruokaviraston tekemän viranomaistarkastuksen.
Tarkastuksilla ja laboratoriotestauksella varmistetaan, että siemenperunassa ei esiinny tuotannossa kiellettyjä, vaarallisia kasvintuhoojia kuten peruna-ankeroista tai rengasmätää, eikä lainsäädännössä säänneltyjen kasvintuhoojien esiintymiselle asetetut raja-arvot ylity.
Virustilanne hallinnassa
Suomessa yleisin perunasadon laatua ja määrää heikentävä kasvustovirus on vuodesta toiseen perunan Y-virus. Se testataan kaikkien siemenperunan lisäykseen tarkoitettujen esiperus- ja perussiemenluokan viljelysten sadoista. Laaja virustestaus (Y, A, S, M, X, PLRV) tehdään, kun viljelys tulee ensimmäistä kertaa tarkastuksen piiriin Suomessa. Ulkomaisella kantasiemenellä perustettujen viljelysten sadolle tehdään aina laaja virustestaus.
Kattavalla ja jatkuvalla laboratoriotestauksella ja siemenperuna-asetuksessa määritellyillä raja-arvoilla varmistetaan, etteivät virukset ehdi lisääntyä lisäysketjussa. Lisäksi huomataan, jos jokin taudinaiheuttaja yleistyy lisäysaineistossa tai uusia viruksia alkaa esiintyä. Silloin voidaan ryhtyä torjuntatoimiin.
Y-viruksen määrä siemenperunaviljelyksillä on ollut pieni jo useiden vuosien ajan. Vuonna 2025 Y-virusta tavattiin vähäisiä määriä viidellä prosentilla tutkituista viljelyksistä (321 kpl). 2000-luvun alkupuolella erityisesti tärkkelysperunalajikkeissa yleistä A-virusta ei ole enää vuosiin tavattu suomalaisten siemenperunaviljelysten sadossa.
Harvinaisempia viruksia tulee Keski-Euroopasta
Keski-Euroopassa virustilanne on Suomea merkittävästi heikompi ja vakava ongelma siemenperunaviljelyksen kannattavuudelle. Keski-Euroopan leuto ilmasto suosii kirvalajeja, jotka levittävät kasvustoviruksia. Kirvojen lukumäärä on myös suurempi kuin Suomessa.
On hyvä tiedostaa, että ulkomailta tilattu siemenperuna on riski virustautien kannalta. Suomessa S-, M- ja PLRV-viruksia on löytynyt vain sellaisten siemenperunaviljelysten sadoista, jotka on perustettu ulkomaisella kantasiemenellä. S-virusta alkoi löytyä kymmenisen vuotta sitten myös Suomessa tuotetusta siemenperunasta. Hankalasti torjuttavaa kierrelehtisyysvirusta (PLRV) esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2021. Vuoden 2025 siemenperunasadossa tavattiin kahdelta viljelykseltä myös M-virusta.
Y-, S- ja M-virukset leviävät kirvan mukana lyhyen aikaa sen imettyä viruksen saastuttaman kasvin nesteitä. Sen sijaan PLRV-virus säilyy hengissä ja tartutuskykyisenä kirvassa koko sen eliniän. S- ja M-viruksen aiheuttamat oireet voivat olla lievempiä kuin Y- ja PLRV-viruksella. Toisaalta virukset voivat esiintyä myös sekasaastuntana.
Perunalajikkeiden vastustuskyky eri viruksille vaihtelee suuresti, ja samoin se millaisia oireita ja satotappioita virukset voivat aiheuttaa.
Lue lisää:
Sertifioidun siemenperunan tuotanto ja tarkastukset
Perunan kasvintuhoojat
Teksti ja kuva:
Hanna Ranta
Jaostopäällikkö, Siemenlaboratoriojaosto