Ensi kesänä kokeillaan pienimuotoisessa käytössä droonia virallisilla viljelystarkastuksilla, koska se on lentotestien perusteella mahdollista.
Sertifioidun siemenperunan tuotannossa viljelykset tarkastetaan virallisesti 1–2 kertaa kasvukauden aikana. Ruokaviraston valtuuttama viljelystarkastaja tekee havaintoja viljelyksen kasvustosta ja kiinnittää huomiota erityisesti siemenlevintäisiin kasvitauteihin ja lajikeaitouteen. Mikäli tarkastaja havaitsee ongelmia, hän tekee satunnaisesti valituilta alueilta koealatarkastuksia. Havainnot vaikuttavat viljelyksen hyväksymiseen tai hyväksyttyyn siemenluokkaan.
Viljelystarkastaja tekee tarkastukset jalkaisin kulkemalla kasvustossa perunarivejä pitkin tasaisin välimatkoin, mikä on työlästä, aikaa vievää ja etenkin helteellä erittäin kuormittavaa.
Siemenperunaviljelykset ovat Suomessa keskimäärin 1 ha esiperussiemenluokalla ja 3,6 ha perus- ja sertifioiduilla siemenluokilla vuonna 2024 (Ruokaviraston avoin tieto). Kasvuston tarkkailu ilmasta käsin antaisi tarkastajalle mahdollisuuden säästää aikaa ja energiaa.
Kehittyvän tekoälyn ja droonien yhteiskäytöllä runsaasti mahdollisuuksia
Droonit tai dronet, eli miehittämättömät ilma-alukset, ovat laajalti kuluttajien ja kaupallisen toiminnan käytössä. Siemenperunantuotannossa drooneja voidaan käyttää viljelyksen kunnon tarkkailuun ja tautitilanteen kartoittamiseen. Nykyisellään myös drooniavusteinen kasvuston tarkkailu nojaa vahvasti tarkkailua suorittavan henkilön asiantuntemukseen, mutta lähitulevaisuudessa tuorein tieteellinen tutkimus pystynee tarjoamaan tekoälyavusteisia käytännön ratkaisuja tautitunnistukseen.
Maanmittauslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja ProAgrian yhteishankkeessa on kehitetty tekoälymallia, joka pystyy tunnistamaan viljakasvuston seasta vieraita lajeja. Tuoreimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että drooneja voidaan käyttää apuna perunalajikkeiden jalostuksessa. Droonin ottamasta kuvamateriaalista on voitu tekoälyllä analysoida ominaisuuksien periytymistä.
Tutkimuksia on tehty myös peruna-ankeroisiin liittyen kasvustokuvauksista ja siihen yhdistetystä DNA-analyysistä. Esim. kitukasvuiset alueet voivat olla peruna-ankeroisten saastuttamia ja tulos varmennetaan DNA-analyysillä. Myös tutkimustulokset perunaruton oireiden aikaisesta tunnistamisesta on tuonut lupaavia tuloksia.
Ruokavirastossa drooniteknologian ja tekoälyn kehitys nähdään mahdollisuutena tehostaa viljelystarkastuksia ja parantaa työssä jaksamista. Tarkastukset miehittämättömällä ilma-aluksella ovat olleet lainsäädännöllisesti mahdollista siemenlain 600/2019 käyttöönotosta lähtien, mutta käytännössä virallisia tarkastuksia ei tähän mennessä ole tehty drooneja käyttämällä.
Drooni havaitsee villisiat ilmasta
Puolassa droonit ovat jo yleisessä käytössä viljelystarkastuksilla. Toukokuussa 2025 vierailin Węgrzcen maatalouslajikkeiden arviointiin erikoistuneella kokeiluasemalla, jossa esiteltiin mm. droonin käyttöä viljelystarkastuksella.
Tarkastuksilla droonien pääasiallinen käyttötarkoitus on työturvallisuuden takaaminen tarkistamalla viljelys vaarallisten villieläinten kuten, villisikojen varalta ennen kasvustoon jalkautumista. Puolassa yleisten villisikojen havaitseminen korkeasta kasvustosta on maan tasalta mahdotonta.
Kuva 1. Drooni kuvattuna Węgrzcen maatalouslajikkeiden arviointiin erikoistuneella kokeiluasemalla järjestetyssä drooniavusteisen viljelystarkastuksen esittelyssä Puolassa ©Ruokavirasto
Droonin avulla viljelystarkastajan on myös mahdollista tarkistaa ristipölytteisten kasvilajien välimatkat toiseen viljelykseen, ja viljelyksen tosiasiallinen koko (kasvipeitteinen ala) on mahdollista määrittää tarkasti. Puolassa viljelystarkastajat myös käyttävät droonia yleiskatsauksen tekemiseen, jolla muodostetaan käsitys viljelyksen yleisestä kunnosta ja kiinnitetään huomiota alueisiin, joita ehdottomasti tulee käydä jalkaisin tarkastamassa.
Viljelystarkastaja voi karttasovelluksen avulla määrittää droonille itsenäisen lentoradan ja lentonopeuden. Kuvauksen jälkeen tarkastaja yhdistää palanneen droonin tietokoneeseen tarkastellakseen sen keräämää dataa.
Siemenyksikön selvitykset droonien käytöstä viljelystarkastuksilla
Elokuussa 2025 Ruokaviraston siemenyksikössä selvitettiin droonin käytön mahdollisuutta siemenperunan viljelystarkastuksissa. Viljelystarkastuksessa kasvustolle tehdään ensin yleistarkastus, jossa muodostetaan yleiskuva viljelyksen kunnosta. Sen jälkeen kasvustosta valitaan satunnaisesti pienempiä tarkastettavia alueita, jotka tarkastetaan läpikotaisin. Näiden pienempien alueiden tarkastamista kutsutaan koealatarkastukseksi.
Ruokaviraston selvityksessä haluttiin muodostaa käsitys siitä, voiko koko viljelyksen kattavaa yleistarkastusta tehdä droonilla ja sen jälkeen valita lohkolta koealat. Mielenkiinnon kohteena oli selvittää mahdollisuuksia käyttää kohtuullisen hintaista kuluttajatasoista droonia.
Kuva 2. DJI Mini 4 Pro lähdössä tarkastukselle. © Ruokavirasto
Elokuun alussa teimme Ismo Koskisen (Ruokavirasto) ja Anu Kankaalan (Suomen Siemenperunakeskus Oy, SPK) Tyrnävällä koelentoja siemenperunaviljelyksellä.
Viljelystarkastushavaintojen teon tarkkuutta mitattiin eri korkeuksista ja eri lentonopeuksilla. Tarkoituksena oli selvittää, millä korkeudella ja millä lentonopeudella kamerakuvasta voidaan erottaa tautiset yksilöt, perunalajikkeelle tyypilliset tuntomerkit sekä mahdolliset laajempialaiset huomiot kasvustossa.
Kuva 3. Siemenperunaviljelys droonin silmin. © Anu Kankaala, SPK
Lentohavaintojen perusteella droonilla on mahdollista erottaa joitakin lajiketuntomerkkejä, kuten kukinnon väri, muoto ja koko sekä tautiset näivettyneemmät yksilöt, jotka ovat seittiruven tai tyvimädän saastuttamia. Droonin pysyessä paikallaan on mahdollista saada yleiskuva rajatulta alueelta. Jatkuvien havaintojen teko liikkeessä on myös mahdollista hitaalla ryömintänopeudella.
Kuva 4. Tautinen kasviyksilö (perunan seittirupi) droonin silmin kuvattuna. ©Anu Kankaala, SPK
Selvityksen perusteella olisi mahdollista käyttää drooneja siemenperunan viljelystarkastuksilla avustamaan yleistarkastuksen suorittamista. Seuraavina askeleina ovat laitteen minimivaatimuksiin ja itse tarkastuksen tekemiseen liittyvien reunaehtojen harkinta.
Toistaiseksi droonin käyttö viljelystarkastuksella nojautuisi tarkastajan omaan asiantuntemukseen sekä lentotaitoihin. Kaupallisten tekoälypohjaisten peltovalvontasovellusten yleistyessä on mahdollista siirtyä kohti itsenäisempiä ja tekoälyavusteisempia tarkastuksia. Sitä odotellessa tarkastuskäytännöille luodaan pohjaa, minkä päälle uusia teknologisia ratkaisuja tehdä.
Toni Valo
erityisasiantuntija
Siemenyksikkö