Vuonna 2023 käynnistyvällä EU:n rahoituskaudella maaseudun kehittämisrahoituksen vaikutusten osoittaminen nousee entistä tärkeämpään asemaan. Koskaan aiemmin maaseudun kehittämistoimien onnistumista ei ole mitattu niin vahvasti tulosten perusteella kuin tulevalla rahoituskaudella. Hyvän tukien toimeenpanon ja hyvien hankkeiden täytyy todentua vahvasti siinä, että niillä saadaan haluttuja tuloksia aikaan. Vaikuttavuusajattelu vaatii sekä hallinnolta että hakijoilta uutta asennetta ja uudenlaista tekemisen tapaa.
Tulos tai ulos
Rahoituksen hakijoille maaseudun kehittämisen uusi toimeenpanomalli tarkoittaa, että jo hakemusvaiheessa on pystyttävä osoittamaan, että hankkeessa tullaan tuottamaan juuri kyseisellä toimenpiteellä tavoiteltua tulosta.
Hankkeen tulee olla siis olla sisällöltään sellainen, että se voi asettaa haluttuja tavoitteita ja sen on aidosti mahdollista saavuttaa ne. Tätä arvioidaan entistä tarkemmin hankkeiden valinnassa. Paikalliset viranomaiset ja Leader-ryhmät käyvät rahoitettavat hankkeet läpi ja valitsevat rahoitettaviksi vain vaikuttavimmat hankkeet.
Haaste myös hallinnolle
Hakijan on pystyttävä siis hakemuksessaan asettamaan realistiset tavoitteet, jotka kytkeytyvät suoraan maaseudun kehittämisen tavoitteisiin Suomen CAP-suunnitelmassa. Tässä tarvitaan hallinnolta kykyä viestiä, mitkä nämä tavoitteet missäkin toimenpiteessä ovat, jotta saamme oikeanlaisia hakemuksia rahoitettaviksi. Suomen CAP-suunnitelman tavoitteita ovat aktiivinen ruoantuotanto, uudistuva ja monipuolinen maaseutu, ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous, sekä osaamista ja yhteistyötä edesauttava toimintaympäristö. Hankkeilla tuetaan edelleen maaseudun elinvoimaisuutta ja entistä voimakkaammin näkyy painotus ilmastotoimiin: hankkeiden on tuettava myös CAPin ympäristö- ja ilmastotavoitteita.
Tulosten osoittaminen on tuhannen taalan paikka – tai tarkemmin ottaen kyse on miljoonista euroista: vain tuloksia vastaan Suomi saa EU:n rahoitusosuuden komissiolta. Siksi hallinnolla on vastuu seurata ja tukea rahoitettujen hankkeiden toteutumista. Myös hankekäsittelyn tietojärjestelmä ohjaa hakijaa toimittamaan hankkeesta oikeat tiedot oikeaan aikaan – niin hakuvaiheessa kuin myöhemminkin seurantatietojen muodossa. Tarvittaessa hallinnossa on mietittävä, tuleeko hankevalinnassa muuttaa jotain, jotta saataisiin paremmin tulosta tuottavia hankkeita rahoitettavaksi.
Jotta voisimme hyvin
Maaseudun kehittämisen vaikutukset ovat merkittäviä ja hyödyttävät kaikkia suomalaisia. Esimerkiksi maaseudulla toimivan yrittäjän saama tuki voi olla se ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa yrityksen laajentamisen ja voi johtaa myös uusien työpaikkojen syntymiseen. Samoin erilaiset kehittämishankkeet voivat olla jo toteutusvaiheessa tärkeitä yhteisöllisyyden luojia ja niiden tuloksena syntyneet palvelut voivat tuottaa jokapäiväistä iloa ja hyötyä käyttäjilleen vuosien ajan. Suomesta 95 % on maaseutua, joten maaseudun kehittäminen kehittää koko Suomea. Maaseudun kehittämistyön vaikutusten näkyväksi tekeminen jatkuu hankkeen rahoitushakemuksesta aina loppuraporttiin saakka ja vaatii yhteistyötä kaikilta hankehallinnossa toimivilta.
Susanna Ollila
johtava asiantuntija
kehittämistukien järjestelmäkehitysyksikkö