Hallitusohjelman mukaan valkuaisomavaraisuuteen panostetaan lisäämällä valkuaiskasvien viljelyä. Tavoitteena on parantaa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa sekä nostaa lopputuotteiden kotimaisuusastetta. Kotimaisten palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen auttavat kohti kestävämpää ruokajärjestelmää (MT Yliö 28.6.2023). Herneen viljelypinta-ala onkin kasvussa, mutta härkäpavun viljelyä on viime vuosina haitannut sääolot.
Kylvösiemenen saatavuus ja laatu ovat ruokaturvan perusta. Siemenpakkaamot varmuusvarastoivat viljojen ja nurmikasvien siementä katovuosien, poikkeusolojen ja vakavien häiriöiden varalta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa tekemiensä varastointisopimusten mukaisesti. Useamman vuoden varastoinnin jälkeen siemenen on oltava edelleen elävää eli sen pitää itää riittävästi peltoon kylvettäessä. Valkuaiskasvien herneen tai härkäpavun siementä ei kuitenkaan varmuusvarastoida, sillä herneen tai härkäpavun itävyyden säilymistä ei tunneta Suomen oloissa.
Tavoitteena tuottaa tietoa siementavaran kierron suunnitteluun
Ruokaviraston siementarkastuksessa on aloitettu hanke yhdessä neljän siemenpakkaamon ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on selvittää herneen ja härkäpavun huoltovarmuusvarastoinnin mahdollisuuksia ja tuottaa tietoa siementavaran kierron suunnittelua varten. Siemenpakkaamoiden on tiedettävä todennäköinen itävyyden säilymisaika, jotta ne voivat kierrättää varastojaan niin, että varastoidut erät myydään käytettäviksi ennen kuin siemenen itävyys alkaa laskea. Samaan aikaan siemenpakkaamoiden on korvattava markkinoitu siemen sellaisella siementavaralla, jonka lähtöominaisuudet ennustavat itävyyden säilyvän vuosia ja siten kestävän varmuusvarastoinnin.
Hankkeessa selvitetään herneen ja härkäpavun siemenen itävyyden säilymistä siemenpakkaamoissa. Seuraamme samojen siemenpakkausten itävyyksiä kuuden vuoden ajan. Selvitämme muun muassa, säilyvätkö herneen ja härkäpavun itävyydet lähellä alkuperäisiä lähtöitävyyksiä, miten erilaiset lähtöitävyydet vaikuttavat itävyyden muuttumiseen ja olosuhteiden vaikutusta itävyyden säilymiseen.
Kokeessa olevat siemenet ovat vuoden 2022 satoa ja seuraavat seurantaidätykset tehdään 2024.
Herneen ja härkäpavun siemenen keskimääräinen itävyys on sertifiointia varten tarkastettavissa siemenerissä alempi kuin esimerkiksi viljoilla. Syynä on palkokasvien siemenen rakenne, joka altistaa siemenen itävyyttä alentaville vioituksille. Itävyyttä alentavia mekaanisia vioituksia voi syntyä esimerkiksi siemenen puinnissa ja kunnostuksessa.
Siemenen pitkäikäisyyteen vaikuttaa voimakkaasti se, millaiset korjuuolot ovat, kuinka siementä käsitellään ja millaiset siemenen varastointiolot ovat. Erityisesti korkea kosteus ja lämpötila vanhentavat siementä ja alentavat varastointikestävyyttä. Lisäksi siemenen säilyvyyteen vaikuttaa siemenen ravintovarasto. Yleensä siemenen tuleentuessa itävyys on korkea ja säilyy hyvänä tietyn ajan. Ajan kuluessa itävyys alkaa laskea ja lajista riippuen itävyyden muutos voi laskun alettua olla hidasta tai nopeaa. Lopulta siemen menettää kyvyn itää kokonaan.
Varmuusvarastointi lisäisi valkuaisaineomavaraisuutta
Herneellä ja härkäpavulla korkealaatuisen kylvösiemensadon korjaaminen vaatii kasvukaudelta hyviä olosuhteita, oikea-aikaista puintia, siementavaran kuivaamisen optimaaliseen kosteuteen ja siemenen varovaista käsittelyä. Ruokaviraston aiemmin toteuttamassa kehittämishankkeessa herneen siemenen liian alhainen kosteus oli tärkein siemenen käsittelykestävyyttä ja sitä kautta itävyyttä alentava tekijä.
Herneen ja härkäpavun kylvösiemenen varmuusvarastointi lisäisi maamme valkuaisaineomavaraisuutta. Suomessa tuotetulla herneellä ja härkäpavulla voidaan korvata tuonnin varassa olevaa soijapapua. Valkuaiskasvit sitovat juurinystyröiden avulla ilmakehän typpeä, minkä ansiosta palkokasvit tarvitsevat typpilannoitusta muita peltokasveja vähemmän ja mikä tärkeää, ne jättävät typpeä maaperään seuraavan satokasvin käyttöön. Valkuaiskasvien viljely lisäämällä on myös mahdollista vähentää riippuvuutta typpilannoitteista.
Hanketta rahoittavat Huoltovarmuuskeskus, Kylvösiemensäätiö, Niemi-säätiö, MTK ja Kehittämismaksutiimi. Tutkimushankkeen toteuttaa Ruokaviraston siemen- ja kasvianalytiikkayksiköt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja neljän siemenpakkaamon kanssa: Hankkija Oy/Alastaron siemenkeskus, Junttilan Tila Oy, Lantmännen Agro Oy ja Pelto-Paturi Oy.
Leena Pietilä
siemenyksikönyksikön johtaja
Jaana Laurila
siemenlaboratoriojaoston päällikkö
Blogiteksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.9.2023.