YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on Suomen aloitteesta julistanut vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi (IYPH 2020). Teemavuoden tavoitteena on lisätä kansalaisten, alan toimijoiden ja päättäjien tietämystä kasvinterveyden merkityksestä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden päätapahtuma tulee olemaan Helsingissä lokakuussa pidettävä kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi.
Kasvinterveyden uhat lisääntymässä
Kestävän ja taloudellisesti kannattavan maa-, metsä- ja puutarhatalouden harjoittamisen ja ruuantuotannon keskeinen edellytys on hyvä kasvinterveys. Alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan kasvupaikan tuotanto-olosuhteisiin hyvin sopeutuneet kasvit ja kasvilajikkeet yhdessä tasapainoisen ravinnetilanteen kanssa muodostavat hyvän kasvinterveyden perustan.
Kasvinterveys on Suomessa vielä hyvällä tasolla verrattuna Euroopan eteläisimpiin maihin. Esimerkiksi Portugalissa mäntyankeroinen on levinnyt metsiin niin laajasti ettei sen kokonaan hävittäminen ole enää mahdollista. Suomessa kylmät talvet ja muutenkin ankarat ilmasto-olot vaikeuttavat kasvintuhoojien selviytymistä ja kehittymistä. Ilmasto on Pohjois-Euroopassa merkittävästi lämpenemässä ja sen myötä uusien kasvintuhoojien elinmahdollisuuksien arvioidaan parantuvan ja meillä jo esiintyvien kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamien tuhojen lisääntyvän. Ilmaston lämmetessä myös viljeltävien kasvien lajivalikoima monipuolistuu ja siitäkin syystä uusien tuhoojien riski kasvaa.
Kasvien terveyttä uhkaavien tuhoojien merkitys kasvien elinvoimalle ja tuottokyvylle vaihtelee paljon. Tuhoojat voivat olla uhka myös metsäluonnon monimuotoisuudelle. Esimerkiksi saarnen jalosoukko- niminen hyönteinen voisi meille päästessään pahimmillaan hävittää pienialaiset, mutta monimuotoisuuden kannalta tärkeät saarnimetsät. Vaikka mäntyankeroisen ei meidän ilmasto-oloissamme arvioida aiheuttavan laajoja puukuolemia, johtaisi sen löytyminen kalliisiin ja monivuotisiin torjuntatoimenpiteisiin. Ankeroislöydös vaikeuttaisi merkittävästi sahatavaran vientiä ja aiheuttaisi siten huomattavan suuret taloudelliset menetykset.
Kasvintuottajilla ja viranomaisilla päävastuu kasvinterveydestä
Kasvintuotannolle erityisen haitalliset, suuria taloudellisia vahinkoja aiheuttavat ja helposti leviävät sienet, virukset, hyönteiset ja muut eliöt, joita meillä ei pysyvästi esiinny, luetaan karanteenituhoojiin. Niitä koskevasta valvonnasta ja torjunnasta säädetään kasvinterveyslaissa. Lain valvonnan päävastuu Suomessa on Ruokavirastolla, joka käyttää apunaan ELY-keskuksia ja tullia.
Uudessa kasvinterveyslaissa korostetaan kasvintuottajien omaa vastuuta kasvinterveydestä. Tuottajien tulee omavalvontana säännöllisesti tarkkailla kasvintuhoojien mahdollista esiintymistä tuotannon kaikissa vaiheissa ja pyrkiä kaikin tavoin estämään mahdollisten tuhoojien leviäminen edelleen.
Viranomaiset valvovat kasvien terveyttä paitsi tuonnin yhteydessä myös tuotantopaikoilla ja metsissä tehtävillä tarkastuksilla ja kartoituksilla. Jos karanteenituhoojia todetaan, viranomainen määrää toimenpiteistä tuhoojaesiintymän hävittämiseksi. Erityisesti kun kyseessä ovat metsiin tai avomaan kasvintuotantoon levinneet tuhoojat, torjunta voi olla hyvin vaikeaa, pitkäkestoista ja kallista. Hyvän kasvinterveyden säilyttämisessä kaikkein tärkeintä onkin pyrkiä ennalta estämään tuhoojien pääsy maahan.
Kasvinterveys kaikkien asiaksi
Tuhoojat kulkeutuvat meille kasvien ja kasvituotteiden mukana, mistä syystä niitten tuonnille on asetettu kieltoja ja rajoituksia, joita viranomaiset valvovat. Viranomaisten ohella myös yksityiset kansalaiset voivat omalla toiminnallaan auttaa säilyttämään hyvää kasvinterveyttä. Tilattaessa kasveja tai siemeniä verkkokaupasta EU:n ulkopuolelta, tulee ensin selvittää Ruokaviraston nettisivuilta, ettei niitten tuontia ole kielletty. Jos tuonti on mahdollista, ehdoton vaatimus on, että kasveilla on kansainvälinen kasvinterveystodistus.
Matkustajatuonnissa on syytä olla tarkkana, sillä sen on arvioitu muodostavan yhden suurimmista kasvintuhoojien leviämisen riskeistä. Matkustajat saavat tuoda mukanaan EU:n ulkopuolelta kasveja tai hedelmiä edellyttäen, että niillä on virallinen kasvinterveystodistus. Käytännössä todistuksen saanti on yleensä vaikeaa ja kallista. Paras ratkaisu kasvinterveyden kannalta on nauttia hedelmistä ja kasvien kauneudesta lomakohteessa ja valita muita matkatuomisia.
Yksityishenkilöt voivat myös auttaa viranomaisia ja tutkijoita kasvintuhoojien löytämisessä ilmoittamalla tuhoojaepäilyistä viranomaisille. Ilmoittaminen on kätevintä tehdä Ruokaviraston nettisivuilta löytyvällä lomakkeella, johon tulee liittää mukaan kuva epäillystä tuhoojasta. Sivuilta löytyy myös tietoa tärkeimmistä karanteenituhoojista.
Hannu Kukkonen
neuvotteleva virkamies, kasvintuotannon osasto