Viljelijätukien sovelluskehityksessä eletään jännittäviä aikoja. Uusi EU:n maatalouspolitiikan kausi, CAP27, on valmistelussa. Kaikkien ennusteiden mukaan tukijärjestelmä monimutkaistuu edelleen. Tietojärjestelmien suunnittelun näkökulmasta aikaa toteutukselle ei tälläkään kertaa ole yhtään liikaa.
Muutokset viljelijöiden asiointipalvelu Vipuun ja viranomaiskäytössä olevaan Tukisovellukseen tehdään tietojärjestelmään, joka otettiin käyttöön vuonna 2014. Tulevan kauden suunnittelun lisäksi sovelluskehityksessä on käynnissä useita kehittämisprojekteja ja ylläpidollisia töitä. Kokonaisuuden ylläpito ja kehittäminen on kuin arvorakennuksen jatkuvaa restaurointia ja remontointia. Sovellukset ovat yhtä aikaa kovassa käytössä ja muutostöiden alla. Tämän vuoksi sovelluskehitykseen kohdistuu paljon erilaisia odotuksia ja tarpeita.
Rakenteet kuntoon
Tarpeiden priorisoinnissa olemme pitäneet yhtenä ohjenuorana sitä, että tehdyistä muutoksista olisi hyötyä mahdollisimman suurelle käyttäjäjoukolle. Kaikkia toiveita emme voi toteuttaa, vaikka joskus toiveiden esittäjät arvelevat niiden onnistuvan helposti nykytekniikalla: kävihän ihminen kuussakin jo 60-luvulla!
Harkitsemme jokaista muutostoivetta tarkkaan. Kertaalleen rakennettu osa tarvitsee vuosittaista huoltoa ja kehittämistä pysyäkseen toimintakuntoisena ja muuntautumiskykyisenä. Jokaisella pintaremontilla on myös hintalappunsa. Rakenteet on joka tapauksessa pidettävä kunnossa, muuten ei pieniä jatkuvia muutoksia voida tehdä – puhumattakaan uuden viljelijätukijärjestelmän kokoisista muutostöistä.
Etukäteisharkinnassa ei aina onnistuta, jolloin tukijärjestelmästä tulee liian monimutkainen. Syyt ovat usein poliittisia. Näin on käynyt Suomessa esimerkiksi jo pitkään käytössä olleiden eläinpalkkioiden kanssa. Vanhan päälle on vuosia rakennettu uutta, yhä monimutkaisempaa sääntelyä. Monet tuenhakijat ovatkin eläintukien tukiperusteista ihmeissään viimeistään valvonnan tulosten selvitessä. Monimutkaisen tukijärjestelmän takia suomalaista maatalousyrittäjää kuritetaan tietyissä tilanteissa valvonnassa löytyneistä virheistä rankemmin kuin eurooppalaista kollegaansa. Tuntuu, että tähän vanhaan parsinavettaan vaan ei saada nykyaikaista robottinavettaa sovitettua. Ruokavirasto onkin ehdottanut eläintukien järjestelmään täysremonttia, jonka toteutus hyödyttäisi niin tuenhakijaa kuin hallintoakin.
Kokonaisuus ratkaisee
Ihminen kävi kyllä kuussa viisi vuosikymmentä sitten muutamaan otteeseen, mutta sen jälkeen ei olekaan nähty tarpeelliseksi sinne lentää. Yksittäisiin kuulentoihin ei tukijärjestelmien rakentamisessa voida ryhtyä, vaikka nykyteknologia sen sallisikin. Sen sijaan on pidettävä jalat maassa, ja pystyttävä erottamaan ne tekniikat, joiden avulla rakennamme kestävää, säädösten mukaista ja toimeenpanoa tukevaa tietojärjestelmää.
Toivon aikaisempien ohjelmakausien toimeenpanon kokeneena, että tulevan CAP27-kauden eläintuissa ja peltotuissa ehtojen yhteensovittamiseen käytetään riittävästi aikaa ennen kuin niitä lyödään lukkoon yksittäisissä tukimuodoissa. Tavoitteenamme jatkossakin on, että asiointi on maatalousyrittäjälle helppoa, vaikka tukijärjestelmä taustalla muuttuisikin yhä vaikeammin omaksuttavaksi.
CAP27 tuo kiistatta mukanaan lisää monimutkaisuutta. Saamme kuitenkin samalla viljelijän ja hallinnon väliseen asiointiin sekä tukien käsittelyyn avuksi täysin uuden elementin, monitoroinnin. Monitorointi tarkoittaa viljelytoimenpiteiden seurantaa satelliittikuvien avulla. Vaikka kuuhun asti ei tässäkään lähdetä kurkottamaan, kannattaa käytettävissä olevaa satelliittiteknologiaa hyödyntää viljelijän hallinnollisen taakan helpottamiseksi. Tilaanpa tässä samalla luettavaksenne kollegaltani seuraavan blogitekstin tästä aiheesta!
Kirsti Tuumi
johtava asiantuntija
viljelijätukien järjestelmäkehitysyksikkö