Ruokaviraston tekemä kasvintuotannon tarkastustyö on muuttunut selvästi viime vuosina eikä vähiten meneillään olevan koronaepidemian aikana. Tarkastuksille haetaan uusia muotoja ja yhä enemmän lähdetään siitä, että yritykset itse vastaavat tuotannon laadusta.
Korona toi etätarkastukset
Koronavirus toi meille etätyöt, virtuaalikokoukset, sähköiset allekirjoitukset ja rajoituksia tarkastusten tekemiseen. Joitain tarkastuksia jouduttiin esimerkiksi taimimyymälöissä jättämään tänä vuonna kokonaan tekemättä, mutta useimmat tarkastukset tehtiin poikkeusoloissakin.
Uutta tarkastuksissa on, että tarkastuksia tehdään yhä enemmän etänä. Joitain tarkastuksia pystytään tekemään asiakirjatarkastuksina, mutta myös varsinaisia tarkastuskäyntejä on korvattu etätarkastuksilla. Etätarkastus soveltuu parhaiten jo vakiintuneisiin laitoksiin, joita on jo aikaisemmin tarkastettu paikan päällä. Kohde voi olla esimerkiksi lannoitevalmistaja tai siemenpakkaamo.
Etätarkastuksessa tarkistuskohdista on mahdollista lähettää valokuvia tai suoraa videokuvaa, mikä voi riittää kohteen toiminnan todentamiseksi. Samalla säästyy paljon aikaa ja rahaa, kun tarkastajan ei tarvitse matkustaa paikan päälle. Kaikkiin kohteisiin etätarkastus ei tietenkään sovellu eikä lainsäädäntökään taivu. Esimerkiksi siementuotannossa poikkeavat lajit ja lajikkeet on edelleen havainnoitava pellolla. Näin ainakin niin kauan, kunnes kamera- ja data-analysointitekniikat saavuttavat riittävän tason. Silloin voisimme lähettää dronen pörräämään pellon ylle.
Omavalvonta lisääntyy kasvintuotannossa
Kasvinterveyslainsäädännön muutos toi hyvin vahvasti esille toimijoiden oman vastuun tuotannon terveydestä. Kun aikaisemmin tarkastajat kiersivät tekemässä mittavia karanteeni- ja laatutuhoojien tarkastuksia toimijoiden luona, nyt ensisijainen vastuu näistä tarkastuksista on yrittäjällä itsellään. Tällä tavalla karanteenikasvintuhoojat voidaan havaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ruokaviraston rooli on pääsääntöisesti valvoa toimijan omavalvonnan toimivuutta ja tehdä tiettyjen karanteenituhoojien EU-laajuisia kartoituksia. Jos yrityksellä on omavalvontasuunnitelma, voi viranomainen tehdä omavalvonnan tarkastuksia harvennetussa aikataulussa.
Siementuotannossa yrityksillä on mahdollisuus hoitaa siemenen näytteenotto ja viljelystarkastukset käyttämällä omia työntekijöitään. Paras ja edustavin siemennäyte saadaan automaattisella näytteenottimella. Oma työ antaa yritykselle suuremman vapauden noudattaa aikatauluja omien tarpeiden mukaan. Ruokavirasto valvoo liikkeiden tarkastajia ja näytteenottajia laadun varmistamiseksi.
Onko osaamista?
Yritykset tarvitsevat riittävää osaamista, jotta ne voivat itse hoitaa tarkastukset tai näytteenoton. Ruokavirasto järjestääkin yrityksille säännöllistä koulutusta. Kasvinterveydessä on juuri julkaistu ensimmäinen sähköinen koulutusmateriaali kasvipassitoimijoiden kasvinterveysvastaaville https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/kasvinterveys/valvonta/kasvinterveysvastaavan-koulutus/. Tietoa löytyy Ruokaviraston nettisivujen lisäksi myös useilla videoilla kuten esimerkiksi siemenestä ja hukkakaurasta https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/kasviala/Siemenet/videot/
Tärkeimmät Ruokaviraston tarkastuskumppanit ovat ELY-keskusten tarkastajat ja valtuutetut tarkastajat. Lisäksi Ruokaviraston omat tarkastajat tekevät kasvintuotannon valvontaa. Tällä tavoin voidaan varmistaa koko maan kattava pätevä tarkastajaverkosto. Tullilla on tärkeä rooli maahantuotavien kasviperäisten tuotteiden valvonnassa. Tarkastajaverkoston tiivis yhteistyö ja tarkastustoiminnan kehittäminen yhdessä on korkeatasoisen tarkastustyön jatkumisen perusta.
Ja kuka tarkastaa Ruokavirastoa? Euroopan komissio tekee auditointikäyntejä jäsenmaissa. Kasvintuotannon tarkastustyö perustuu lainsäädännön lisäksi hyvin vahvasti kansainvälisiin standardeihin, joihin liittyvät kansainväliset järjestöt tekevät myös auditointeja. Etätarkastuksia onkin jo nähty kansainvälisissä auditoinneissa.
Hanna Kortemaa
osastonjohtaja
kasvintuotannon osasto
Twitter: @HannaKortemaa