Lapin ELY-keskus kutsui syyskuun puolivälissä maaseutupäälliköt eli kunkin ELY-keskusalueen johtavat maaseutuvirkahenkilöt tervetulleiksi Suomen suurimpaan kuntaan Inariin. Mukaan mahtuivat myös edustajat maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta sekä meiltä Ruokavirastosta. Kerran vuodessa järjestettävä tilaisuus on maaseutupäälliköiden monivuotinen perinne, joka kokoaa yhteen kollegat ympäri maata tutustumaan jonkin tietyn ELY-keskusalueen maaseutuun ja sen ominaispiirteisiin. Kaksipäiväinen tilaisuus rakentuu perinteisesti seminaaripäivän ja retkipäivän ympärille. Retkipäivien parhainta antia on tutustuminen yrityksiin, jotka ovat saaneet toiminnalleen elintärkeän rahoituksen maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta.
Retkikunta saamelaismuseo Siidan edessä.
Lappi – monien mahdollisuuksien maakunta
Lapin elinkeinoelämän perustan muodostavat metalliteollisuus, metsä, matkailu, kaivokset, maa- ja porotalous sekä luonnonvara-ala. Yritysten talous on Lapissa vakaalla pohjalla ja yleinen työllisyystilanne on kohentunut. Uusia työpaikkoja syntyy vauhdilla sekä pieniin että keskisuuriin yrityksiin. Lapin elinkeinoelämän haasteena onkin työvoiman saatavuus. Yhä useamman soisi siis kuulevan Lapin kutsun. Lappi ei ole varsinainen maitomaakunta, mutta lypsetään lehmiä pohjoisessakin. Lapin vuosittainen maidontuotanto on asettunut 90 miljoonaan litran tuntumaan. Lapin maataloutta pohtiessa on myös hyvä muistaa, että EU:n pohjoisimmat maatilat sijaitsevat Utsjoella – tietenkin.
Poro eli boazu on pohjoisen ihme
Opimme retkellämme paljon uutta porotaloudesta. Suomessa on tällä hetkellä 4 400 poronomistajaa, jotka toimivat 54 paliskunnassa. Kuulemamme mukaan porotaloudella menee mukavasti. Poronlihan kilohinta on 10 euroa, kun se muutama vuosi sitten oli puolet vähemmän. Myös porotalouden tulevaisuus on turvattu – nuorten ja erityisesti tyttöjen osuus poronomistajista kasvaa vauhdilla.
Ruokavirasto on Lapin ELY-keskuksen ohella tärkeä porotalouden kumppani. Olemme sähköistämässä porotalouden eläinkohtaisen tuen hakua ja hakemuskäsittelyä. Toimeenpanemme Ruokaviraston maaseutulinjalla lisäksi kolttalain mukaisia tukia sekä poro- ja luontaiselinkeinojen tukia kuten myös petovahinkokorvauksia. Ruokaviraston elintarvikeketjulinja on keskeisessä roolissa hirvieläinten näivetystaudin (CWD) ehkäisyssä.
Kaiken takana on luova rohkeus – ja maassa pitkä pätkä piuhaa
Lappi on täynnä hienoja menestystarinoita. Jälleen kerran saimme todeta, että yrittäjyys vaatii ihan omanlaistaan luonnetta. On uskallettava ottaa riskejä ja tehdä hyppyjä uuteen ja tuntemattomaan. Ilman itseluottamusta ja äärimmilleen vietyä motivaatiota tällaisia yrittäjätarinoita tuskin koskaan olisi syntynyt. Sanotaan, että ihminen oppii sen minkä haluaa. Tähän on helppo uskoa – ainakin Lapissa.
Moni uusi yritys olisi jäänyt syntymättä ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Laajakaistahankkeilla onkin ollut erityisen suuri merkitys Lapin elinvoimalle. Lapin laajakaistat ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta ja huomiota. Kuitua pohjoiseen -hanke palkittiin Euroopan parhaana hankkeena elinvoiman kehittämisen kategoriassa Rural Inspiration Awards -kilpailussa keväällä 2019. Tämäkin hanke on rahoitettu maaseuturahastosta.
Kiitos ELY-keskus ja kumppanit!
Isäntäväkemme Lapin ELY-keskuksesta sai paikallisilta yrittäjiltä kiitosta. Maaseuturahaston rahoitus on ollut monen yrityksen alkutaipaleella ratkaisevassa roolissa. Yhteistyö yrittäjien ja ELY-keskuksen välillä on toiminut mainiosti. Näin voi olla myös tulevaisuudessa, jos ELY-keskusten resurssit maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen tehtävissä turvataan tulevina vuosina.
Kiitosta saivat myös ProAgria Lappi ry:n yritysasiantuntijat, jotka ovat asiantuntemuksellaan pystyneet valmentamaan yrittäjiä eteenpäin. Myös Leader-ryhmillä on alueen elinkeinojen kehittämisessä ja maaseudun elinvoimaisuuden lisäämisessä oma tärkeä tehtävänsä, jossa yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on kaiken keskiössä.
Suomineidon niemiä, notkoja ja saarelmia sekä niiden elinkeinoja kehitetään verkostoissa yhdessä tekemällä – kauan eläköön suomalainen maaseutu ja sen tuhannet ihmeet!
Lue lisää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituskohteista.
Merja Uusi-Laurila
aluekehittämisen johtava asiantuntija
maaseudun kehittämisosasto