Keskustelu maatalouden ja maaseudun tulevaisuudesta käy vilkkaana. Euroopan unionissa valmistellaan jo tulevaa kumppanuusrahastokautta ja samaan aikaan Suomessa pohditaan kansallisen kumppanuussuunnitelman painopisteitä. Tulevaisuuteen katsominen on tärkeää. Samalla on hyvä muistaa, että nykyinen EU-rahoituskausi 2023–2027 ei ole vielä päättymässä.
Vuosi 2027 ei ole piste, jossa yksi kausi päättyy ja toinen alkaa. Rahoitusta voidaan edelleen hakea, ja hankkeiden toteuttaminen ja maksaminen jatkuvat vuoden 2029 ajan. Tämänkin jälkeen EU-rahoituskauteen 2023–2027 liittyvät tehtävät jatkuvat muun muassa raportoinnin, arvioinnin ja seurannan parissa.
Rahoituskausien vaihtuminen on vaihe, jossa nykyisen kauden toteutus ja seuraavan valmistelu kulkevat rinnakkain.
Vaikuttavuus syntyy toteutuksessa
Rahoituskausien valmistelussa keskustelu keskittyy usein tavoitteisiin, painopisteisiin ja määrärahoihin. Lopulta ratkaisevaa on se, että suunnitelmat muuttuvat teoiksi: yritykset kehittävät toimintaansa, maatilat investoivat kilpailukykyynsä ja kestävyyteensä, Leader-ryhmät kehittävät paikallisesti ja yhteistyöhankkeissa etsitään ratkaisuja maaseudun muuttuviin tarpeisiin.
EU-rahoituskauden onnistumista ei ratkaise ainoastaan hankkeiden määrä tai käytettyjen eurojen summa, vaan niiden aikaansaamat vaikutukset. Ovatko yritykset kasvaneet? Onko syntynyt uusia yhteistyöverkostoja, osaamista tai innovaatioita? Onko maaseudun elinvoima vahvistunut?
Vaikuttavuus syntyy yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Tuensaajat muuttavat rahoituksen käytännön toimiksi. Leader-ryhmät, elinvoimakeskukset, Ruokavirasto ja maa- ja metsätalousministeriö varmistavat kukin omassa roolissaan, että rahoitus kohdistuu tavoitteiden mukaisesti ja että toimeenpano etenee sujuvasti.
EU-rahoituskauden onnistuminen rakentuu pitkäjänteisestä työstä koko kauden ajan. Hakemuksia käsitellään, päätöksiä tehdään, hankkeita toteutetaan sekä tuloksia seurataan jatkuvasti. Vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vasta hankkeiden valmistuttua ja tulosten kertyessä. Siksi myös arviointi ja seuranta jatkuvat vielä pitkään varsinaisen toteutusvaiheen jälkeen.
Tulevaa rakennetaan nykyisistä kokemuksista
Seuraavaa rahoituskautta ei valmistella tyhjältä pöydältä. Sen perustana ovat nykyisestä EU-rahoituskaudesta saadut kokemukset, tulokset ja havainnot.
Kun hankkeet valmistuvat ja investoinnit otetaan käyttöön, voidaan arvioida, millaiset ratkaisut ovat tuottaneet hyviä tuloksia, ja missä on vielä kehittämisen varaa. Näin rahoituskaudesta jää raporttien ja tunnuslukujen lisäksi käytännön tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevassa kehittämistyössä. Nykyisen EU-rahoituskauden toteutuksella onkin merkitystä paljon vuosilukuja 2023–2027 pidemmälle.
Katse tulevaan, mutta ei nykyisen kustannuksella
EU-rahoituskauden 2023–2027 toteuttaminen jatkuu vilkkaana, vaikka samaan aikaan käynnissä on uuden kumppanuusrahastokauden valmistelu. EU-rahoituskauden 2023–2027 onnistuminen edellyttää tuensaajien, Leader-ryhmien, elinvoimakeskusten, Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä panosta. Tuensaajat toteuttavat hankkeet ja investoinnit sekä toimittavat hakemukset ja tarvittavat tiedot ajallaan, kun taas viranomaiset huolehtivat ohjauksesta, päätöksenteosta ja seurannasta. Pidetään siis katse tulevassa, ja samalla jatketaan määrätietoista työtä nykyisen kauden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asiantuntija
Maria Toorikka
maksu- ja jatkotoimenpideyksikkö