Jo lapsena on opetettu, ettei pelloilla saa kävellä ennen kuin sato on korjattu. Peltoon katsoessa näkyy kasvustossa silti läpikulun jättämiä jälkiä tasaisena ruudukkona tai siksakkina. Kuka sivistymätön on jättänyt jälkensä naapurin peltoon?
Jokamiehenoikeuksiin kuuluu pääsääntöisesti vapaa liikkuminen toisen omistamilla mailla, mutta viljellyllä pellolla ei saa kävellä ilman maanomistajan lupaa. Varsinkin maaseudulla on hyvin yleisessä tiedossa, ettei toisten pelloille mennä tallaamaan kasvustoa. Kun joku viljapellolle silti eksyy kävelemään, niin voi kiinni jäädessään varmuudella odottaa juttuseuraa.
Juhannuksen jälkeen alkaa suomalaisilla pelloilla jokavuotinen urakka, kun kylvösiementuotannossa olevia viljelyksiä tarkastetaan. Lain mukaan ainoastaan virallisesti tarkastettua, eli sertifioitua kylvösiementä saa markkinoida. Yksi sertifioinnin edellytyksistä on, että kasvusto on tarkastettu ja täyttänyt sille siemenlaissa asetetut laatuvaatimukset. Tästä kasvuston tarkastuksesta käytetään termiä viljelystarkastus.
Ruokavirasto valvoo Suomessa kylvösiementen tuotantoa ja Ruokaviraston tavoitteena onkin suomalaisen kylvösiemenen säilyttäminen korkealaatuisena. Viljelystarkastuksella on ratkaiseva merkitys koko siementuotannon ketjussa, koska siemenviljelyksen kunto pitkälti ratkaisee myös muodostuvan siemensadon laadun. Viljelystarkastuksessa varmistetaan viljelyksen lajikeaitous sekä todetaan viljelyksen yleiskunto, mahdolliset vieraat lajit, rikkakasvit, hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset kasvitaudit. Siemenviljelyksille on asetettu esikasveihin ja viljelyksen lähellä kasvaviin muihin saman lajin kasvustoihin liittyviä erityisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää lajikesekaannukset ja haitallisten tautien leviäminen. Kotimaisessa siementuotannossa kasvulohkon satoa ei hyväksytä sertifiointiin, jos lohkolla esiintyy hukkakauraa. Tarkastusten tavoitteena onkin varmistaa, että viljelijän ostama sertifioitu kylvösiemen on luotettavasti juuri sitä, mitä oltiin ostamassa. Ilman sen suurempia yllätyksiä.
Kesälle 2023 viljelystarkastuksia on pyydetty ympäri Suomea yhteensä 38 547 hehtaaria. Kasvuston tarkastuksille sopiva aikaikkuna on suhteellisen lyhyt ja tarkastukselle sopiva ajankohta vaihtelee kasvilajeittain, joten tarkastuksia suoritetaan urakkatyönä. Viljelystarkastuksia suorittavat Ruokaviraston omat virkamiehet tai Ruokaviraston kouluttamat ja viranomaistyöhön valtuuttamat tarkastajat, joita on aktiivisena noin 120.
Asiaan perehtymättömälle tarkastustoiminta voi vaikuttaa siltä, että pelloille on menty tahallisesti haahuilemaan ilman maanomistajan lupaa. Niinkin on käynyt, että tarkastajaa on sivullisten toimesta epäilty muistisairaaksi henkilöksi ja tätä on lähdetty pelastamaan pellolta. Viljelystarkastaja sopii tarkastuksista viljelijän kanssa, joten viljelijä on tietoinen hänen lohkoillaan kulkevista henkilöistä. Jos kuluvan kesän aikana havaitset esimerkiksi naapurisi pelloilla edestakaisin kulkevia henkilöitä, he voivat olla viljelystarkastajia. Viljelijää kuormittavien turhien soittojen vähentämiseksi, voit kysyä pelloilla käveleviltä henkilöiltä millä asialla he siellä tallaavat, tai etsiä lohkon laidalle pysäköidyn auton. Valveutunut tarkastaja on laittanut autonsa tuulilasin sisäpuolelle kyltin, jossa lukee ”Viljelystarkastus meneillään - Ruokaviraston valtuuttama viljelystarkastaja”. Kyltin yhteydestä löytyy myös tarkastajan puhelinnumero, josta hänet voi tavoittaa.
Toni Valo
erityisasiantuntija, siemenyksikkö
Toni Valon blogiteksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.7.2023.