Mitä virkamies tekee Ruokavirastossa? Valvoo ja tarkastaa, tekee työpöytänsä ääressä hallinnollisia päätöksiä ja antaa markkinointikieltoja. Sitäkin, mutta nykyään virkamies myös tapaa asiakkaita, neuvoo toimijoita ja auttaa yrityksiä menestymään. Yrityksillä on aikaisempaa suurempi mahdollisuus keskustelujen ja palautekyselyiden kautta vaikuttaa säädösvalmisteluun ja Ruokaviraston tarjoamiin palveluihin.
Ruokaviraston toiminta-ajatus on ’Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina’. Ruokavirastossa tehdään töitä ’valvojasta valmentajaksi’ -periaatteen mukaan ja sillä tarkoitetaan sitä, että jokainen ruokavirastolainen on valmis neuvomaan ja opastamaan viljelijää ja yrittäjää.
Kasvintuotanto on tärkeä osa ruokaketjua. Ilman terveitä kasveja ja puutarha- ja metsäpuiden taimia tai ilman laadukkaita siemeniä ja lannoitteita suomalainen ruuantuotanto ei olisi mahdollista. Ruokaviraston nettisivuilla on paljon tietoa kasvintuotannon edellytyksistä. Kasvintuotannon edistämiseksi on tehty videoita ja Ruokavirasto järjestää eri alan toimijoille kohdennettuja koulutus- ja seminaaritilaisuuksia. Sosiaalinen media kuten Facebook ja Twitter ovat helppo tapaa jakaa tietoa ajankohtaisista asioista.
Viljelijän ja yrityksen oma vastuu korkealaatuisesta kasvintuotannosta on suuri. Ruokaviraston väki on valmis neuvomaan ja ohjaamaan siinä, miten todeta ja torjua suurimmat kasvintuotannon laatua tai kasvinterveyttä uhkaavat riskit.
Toki Ruokavirasto myös valvoo ja kieltää. Kun yritys tai viljelijä ei noudata lainsäädännön vaatimuksia, silloin viranomainen puuttuu toimintaan. Rikkoessaan lainsäädäntöä toimija vaarantaa ruokatuotannon turvallisuuden tai kasvinterveyden, aiheuttaa toiselle viljelijälle elinkeinon vaarantumisen tai muuta taloudellista tappiota. Selkeisiin rikkomustapauksiin on tärkeä puuttua ripeästi. Muuten viranomaisen tehtävänä on toimia yritystoiminnan mahdollistajana.
Lannoitevalmisteen pitää olla hyödyllinen kasveille ja turvallinen ihmisille
Lannoitetuotannossa eletään suuren muutoksen aikaa. Maailma on täynnä uusia innovaatioita kasvien käyttöön. Tarjolla on lukuisia erilaisia tuotteita, erilaisissa muodoissa ravinteita, maanparannusaineita ja muita lannoitevalmisteita. Kaksi perusasiaa pitää kuitenkin muistaa, ennen kuin tuotetta voi alkaa kutsua lannoitevalmisteeksi. Tuotteella pitää olla kasvia hyödyttävä ravinnekoostumus tai muu kasvua edistävä ominaisuus eikä tuote saa sisältää mitään ihmisille haitallisia ainesosia. Kun uutta toimintamallia haetaan, oli kyse jätteiden hyödyntämisestä, kierrättämisestä tai biotaloudesta, Ruokavirasto on valmis neuvomaan ja ohjaamaan siinä, että asiat saadaan kerralla oikein.
Vaaralliset kasvintuhoojat uhkaavat kasvinterveyttä
Kasvintuotannossa kasvinterveyttä uhkaavat vaaralliset kasvintuhoojat. Näitä karanteenituhoojia voi tulla ulkomailta kasvi- tai maamateriaalin mukana. Mitkä ovat parhaat keinot välttää näiden erittäin haitallisten kasvitautien ja tuholaisten maahantulo? Miten pidetään oman maan taimi- ja kasvihuonetuotanto puhtaana ja kilpailukykyisenä? Miten vältetään, ettei Suomeen tule erittäin haitallisia metsätuholaisia kuten mäntyankeroista? Ensisijainen vastuu toiminnasta on aina yrittäjillä, mutta Ruokavirastosta on mahdollista saada tukea ja koulutusta näiden uhkien kurissa pitämiseen.
Ruokavirasto seuraa viljasadon laatua ja turvallisuutta
Viljanviljelijät tuottavat materiaalia myllyille, mallastamoille ja rehutehtaille. Teollisuudelle tärkeintä on viljan tekninen laatu ja tässä tukena toimii Ruokaviraston tuottama viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta sekä analytiikan tuki. Joinakin vuosina uhkana ovat homemyrkyt, joiden seuranta on terveydellisistä syistä tärkeää. Ruokavirasto hakee yhdessä kasvintuotannon tutkimuksen ja vilja-alan toimijoiden kanssa keinoja, miten homemyrkkyriskiä voitaisiin alentaa. Viestintä parhaista viljelykäytännöistä on tärkeää.
Siementarkastusta jo 100 vuotta
Siementarkastusta on Suomessa tehty 100 vuoden ajan. Perustavoitteena on aina ollut, että viljelijöiden käytössä on riittävästi hyvälaatuista siementä. Sata vuotta sitten ongelmat olivat hyvin suuria. Lajikkeet olivat aivan sekaisia ja siemenen itävyys ja lajipuhtaus oli usein hyvin heikko. Vuosien mittaan tilanne on selkeästi parantunut, mutta edelleen siementarkastusta tarvitaan varmistamaan markkinoitavan siemenen lajikeaitous, tautivapaus, hukkakaurattomuus ja hyvä itävyys. Siementuotannon ja siemenen laadun päävastuu on siemenkauppiailla, mutta Ruokavirasto tukee yrityksiä tässä työssä. Virallisten tarkastusten lisäksi nykyisiä ja tulevia yrityksiä ja viljelijöitä valmennetaan yhteisissä tilaisuuksissa, koulutuspäivillä, videoilla ja monilla muilla keinoilla.
Suomalainen kasvintuotanto on ruokajärjestelmän perusta ja lähtökohta, jota ilman meillä ei olisi hyvänmakuista ja turvallista ruokaa. Koko kasvintuotannon ketjulla on yhteinen tavoite tuottaa hyvää raaka-ainetta ketjun seuraavalle toimijalle. Ruokavirasto haluaa yhdessä viljelijöiden ja yritysten kanssa mahdollistaa menestyvän kasvintuotannon.
Vuorovaikutusta pellon laidalla.
Lue lisää kasvintuotannosta Ruokaviraston sivuilta:
Hanna Kortemaa
osastonjohtaja, kasvintuotannon osasto