Blogi: Siemenperunan tuotantoa Ranskanmaalla

14. joulukuuta 2023

Ruokavirasto osallistui Ranskan Brestissä 10.-12.10.2023 järjestettyyn UNECE Specialized Section of Seed Potatoes – Raportoijien tapaamiseen, johon otti osaa paikan päällä siemenperuna-alan viranomaistyötä tekeviä 15 eri valtiosta. Tapaamisen puheenjohtajana toimi Ruokaviraston kasvintuotannon osastonjohtaja Hanna Kortemaa. Toisena suomalaisena tapaamiseen osallistui Ruokaviraston siemenyksikössä erityisasiantuntijana työskentelevä Toni Valo.

Kokouksen tarkoituksena oli yhdessä jäsenmaiden kanssa kehittää YK:n kansainvälistä siemenperunastandardia, jonka tavoitteena on kansainvälisen siemenperunakaupan harmonisointi. Kolmipäiväiseen tapaamiseen sisältyi yksi päivä teknisiä vierailuja, jonka antiin tämä kirjoitus keskittyy.

Ranskan siemensertifiointijärjestelmä ja tuotannon laajuus

SEMAEn edustaja esitteli Ranskan siemenperunatuotannon sertifiointijärjestelmää. Ranskassa on toiminta organisoitu niin, että erillinen organisaatio GEVES vastaa lajikkeiden testaamisesta ja rekisteröinnistä. Laboratoriotesteistä vastaa FN3PT, josta kuullaan lisää alempana. Siemeneen liittyvistä asioista vastaa SEMAE (perustettu 2021), jonka sisällä on SOC, joka vastaa mm. siemenen sertifioinnista, virallisista tarkastuksista ja kasvinterveystodistuksista. SEMAEssa on noin 200 työntekijää. Toisin kuin Ruokavirasto, SEMAE ei ole valtion virasto, ainoastaan sen johtaja on valtion virkamies, jonka hallitus on nimittänyt SEMAEn johtoon.

Ranskassa tuotetaan siemenperunaa 21 000 - 23 000 ha alalla. Perunanjalostajia on 5, siemenperunayrityksiä 57 ja siemenperunanviljelijöitä 804 kpl. Tarkastajia on noin 60 ja heidät ja kolme laboratoriota ministeriö on valtuuttanut tarkastamaan ja testaamaan siemenperunaa. SOC ohjaa ja valvoo tarkastajien toimintaa.

Siemenperunan päätuotantoalueet Ranskassa ovat Bretagne ja Normandia. Toiminta on akkreditoitu ISO 17020 laatujärjestelmän mukaan. Siemenperunan vienti on Ranskan siemenperunatuottajille erittäin tärkeää. Eniten siemenperunaa viedään muihin EU-maihin. Vienti muihin EU-maihin oli 2021-2022 kaudella yhteensä 123 640 tonnia.

EUn lisäksi siemenperunaa viedään mm. Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Vierailemallamme Bretagnen alueella 68 % tuotetusta siemenperunasta on maailmanlaajuiseen vientiin. Asiakkaita Bretagnesta tuotetulle siemenperunalle löytyykin 55 eri maasta. Alueen tuotannossa korostuvatkin vientimaiden oloihin sopivat lajikkeet ja iso kirjo viljeltäviä lajikkeita. Kaiken kaikkiaan Ranskassa onkin siemen tuotannossa 593 eri perunalajiketta.

 Kartalla Siemenperunan suurimmat tuotantoalueet Ranskassa.

Kuva 1: Siemenperunan suurimmat tuotantoalueet Ranskassa. Vierailun kohteena ollut Bretagnen alue sijaitsee Ranskan läntisimmässä kärjessä. Kuvan violetilla alueella viljelyalat ovat yli 1000 hehtaaria, tummanpunaisella alueella 500-1000 hehtaaria, punaisella alueella 100-500 hehtaaria ja vaaleanpunaisella alueella 0-100 hehtaaria.

Siemenperunan tarkastusprosessi ja laatuvaatimukset noudattavat samaa kaavaa kuin Suomessa, mutta erojakin löytyy:

  • Siemenperunan viljelyssä viljelykierron osalta vaatimus on 3 välivuotta, Suomen 2 välivuoden sijaan.
  • Näytteet peruna-ankeroismääritykseen kerätään Ranskassa kaikilta tuotannossa olevilta pelloilta, kuten Suomessakin. Meloidogyne- eli mukulaäkämäankeroisia Ranskassa testataan mukuloista satunnaisotannalla. Ankeroiset eivät ole Bretagnen alueella suuri ongelma, mutta niitä löytyy satunnaisesti.
  • Viljelystarkastukset tehdään Ranskassa samoilla kriteereillä kuin Suomessa, mutta esiperus- ja perussiemenluokille tehdään vähintään 3 viljelystarkastusta ja sertifioiduille luokille 2 viljelystarkastusta kasvukauden aikana. Suomessa tarkastusten minimimäärä on yksi tarkastus vähemmän. Myös kasvukausi on alueella pidempi ja talvet leutoja. Ensimmäistä viljelystarkastusta päästäänkin tekemään jo touko-kesäkuussa, kun vastaava ajankohta Suomessa on heinäkuun lopulla.
  • Kahdelle korkeimmalle siemenluokalle (PBTC ja PB1) tehdään kenttäkokeet, jotka viranomaisvalvonnassa olevat toimijat tekevät.
  • Varrenhävityksen jälkeen ennen sadonkorjuuta viljelystarkastajat keräävät virus- ja rengasmätänäytteet suoraan pellolta. Suomessa näytteet kerätään sadonkorjuun jälkeen varastosta.
  • Mukulanäytteistä analysoidaan virukset käyttämällä entsyymivälitteistä vasta-ainemääritystä (ELISA). Tumma ja vaalearengasmätä analysoidaan mukulanäytteistä immunofluoresenssi (IF) -menetelmällä. Suomessa tumman ja vaalean rengasmädän analyysit on vuonna 2023 tehty ensimmäistä kertaa polymeraasiketjureaktiota hyödyntäen (PCR -menetelmä).
  • Varastotarkastukset Ranskassa tehdään samaan tapaan kuin Suomessa.

Tekniset vierailut

Bretagne Plants – Pomme de terre

Teknisellä vierailulla tutustuttiin Bretagne Plantsin laboratorioon ja sen toimintaan liittyviin laitoksiin, kuten varastotiloihin ja kasvihuoneisiin.

Vuonna 1922 perustettu Bretagne Plants on osa FN3PT:tä, eli Ranskan kansallista siemenperunaviljelijöiden liittoa. Tähän liittoon kuuluu kolme etujärjestöä: Bretagne Plants, Comite Nord ja Comite Centre & Sud.

Siemenperunoiden virus- ja rengasmätätestaus tehdään alueittain näiden kolmen järjestön laboratorioissa. Koko SEMAEn ja myös FN3PT:n rahoitus tulee kokonaan siemenperunaviljelijöiltä. Viljelijät maksavat tuotannostaan ns. tuotantoveroa 400 euroa hehtaarilta. Tämä tuotantovero kattaa kaikki siemenperunatuotannon tarkastukset, näytteenoton, laboratoriotestit ja sertifioinnin. Lisäksi siemenperunatuottajat saavat pyytämällä siemenmateriaalin, mihin tahansa haluamaansa Bretagne Plantin lajikkeeseen rojaltimaksua vastaan.

Bretagne Plantsin laboratoriorakennus.

Kuva 2. Vuonna 2008 valmistuneet laboratoriotilat ovat suunniteltu nimenomaan siemenperuna-analyyseja varten.

Bretagne Plants vastaa siemenperunan testauksesta ja minimukulatuotannosta Bretagnen alueella.
2022/2023 vuoden kierron aikana laitos analysoi yhteensä:

  • 8410 kpl ankeroismaanäytettä
  • 3880 kpl siemenperunan virusnäytettä (ELISA-menetelmä)
  • 3810 rengasmätänäytettä (IF-menetelmä)
  • 205 kpl juuriäkämäankeroisnäytettä perunan kuorista
  • 373 lajiketunnistusanalyysiä geneettisin menetelmin

Kuvassa Bretagne Plantsin kasvihuone, jossa kasvatetaan perunoita virusanalyysia varten mukulanäytteiden itupäistä otetuista paloista.

Kuva 3. Virusanalyysia varten tarvitaan lehtimassaa. Kuvassa Bretagne Plantsin kasvihuone, jossa kasvatetaan perunoita virusanalyysia varten mukulanäytteiden itupäistä otetuista paloista.

Kennossa olevasta värikoodatusta lapusta löytyvät tiedot mihin analyyseihin näyte on menossa.

Kuva 4. Jokainen kenno on oma näytteensä. Kennossa olevasta värikoodatusta lapusta löytyvät tiedot mihin analyyseihin näyte on menossa.

 

 

 

Rengasmätänäytteiden analysointia IF-levyiltä.

Kuva 5. Rengasmätänäytteiden analysointia IF-levyiltä.

 

Virusnäytteitä kennoissa valmiina ELISA testiä varten.

Kuva 6. Virusnäytteitä kennoissa valmiina ELISA testiä varten.

Bretagne Plants Innovation

Bretagne Plants Innovation on Bretagne Plantsiin kuuluva oma erillinen yrityksensä, jonka päätehtävä on tutkimuksessa ja uusien lajikkeiden jalostuksessa. Teknisellä vierailulla tutustuttiin Bretagne Plants Innovationin mikrolisäyslaboratorioon, joka tuottaa noin 300 000 perunan mikrotainta vuodessa pelkkää lajikejalostusta varten. Koko maassa yhteensä 2350 hehtaaria tuotantoalasta on varattu siemenperunan jalostukseen.

Mikrolisäyksessä olevia perunalajikkeita.

Kuva 7. Mikrolisäyksessä olevia perunalajikkeita. Laboratoriosta pikkutaimet jatkavat vieressä sijaitsevaan kasvihuoneeseen.

Mikrolisäyslaboratorion yhteydessä viereisessä rakennuksessa sijaitsi kasvihuone, jossa mikrolisätyistä taimista tuotetaan minimukuloita. Kasvihuoneessa tuotetaan yhtä lajiketta kerrallaan, jota kasvatetaan ensiksi 3 viikkoa kennoissa, jonka jälkeen taimet istutetaan kompostoituun murskattuun puuainekseen. Murskatun kompostoidun puuaineksen käyttöä perusteltiin, ekologisuudella ja sillä, että turpeen käytöstä on huonoja kokemuksia.

Kasvihuoneeseen tutustumisen jälkeen vierailu jatkui varastolle, jossa minimukuloita lajiteltiin. Minimukuloiden lajitteluprosessi oli virtaviivaistettu prosessi, jossa minimukulakasvatuksessa käytetyt kasvualusta säkit nostettiin levyllä peitetyn laatikon päälle tyhjennettäväksi. Levyn päällä minimukulat kerättiin ja lajiteltiin, tämän jälkeen levylle tyhjennetty kasvualusta kipattiin laatikkoon, jonka päällä levy oli. Kompostoitu murskattu puuaines, jota käytettiin kasvualustana, tuntui käteen lähes turvemaiselta koostumukseltaan. Silmämääräisen arvioinnin ja käsin tunnustelun perusteella puuaineksen on täytynyt olla hyvin hienoksi murskattua ennen kompostointia.

Minimukulatuotantoon varattu kasvihuone mikrolisäyslaboratorion vieressä. Tuotantoa kasvihuoneen sisältä. Minimukuloiden lajittelua varastossa.

Kuva 8.Vasemmalta oikealle: Minimukulatuotantoon varattu kasvihuone mikrolisäyslaboratorion vieressä.
Keskellä kuva tuotannosta kasvihuoneen sisältä. Kasvihuoneessa aina yksi saman lajikkeen viljelys kerrallaan. Etualalla nähtävissä kasvualustasäkkejä.
Kuvassa oikealla minimukuloiden lajittelua kasvihuoneen takana sijaitsevassa varastossa.

Visiitti siemenperunatuottajan tilalla

Teknisten vierailujen päätös oli vierailla siemenperunatilalla, joka myös pakkasi omaa tuotantoaan. Isäntä Dominique Morvan on myös Bretagne Plantin hallituksen puheenjohtaja. Viljelyalaa tilalla oli vuonna 2023 yhteensä 99 hehtaaria.  Tilan tuotannossa olevat lajikkeet olivat pääosin vientiin meneviä lajikkeita, joiden lopullisia kohteita ovat muun muassa Tunisia, Saudi-Arabia ja Egypti.

Pakkaamotoiminnassa oli havaittavissa monia yhtäläisyyksiä verrattuna suomalaiseen siemenperunapakkaamon toimintaan. Myös eroavaisuuksia löytyi, kuten esimerkiksi varastolaatikon merkinnät. Niissä silmiinpistävin ero oli siemenerän sukupolven ilmoittaminen vuosilukuna, jolloin 0-sukupolven viljely on aloitettu.

Siemenpakkaamo.

Kuva 9. Alueella vallitsevien sääolojen seurauksena varastoinnissa on keskityttävä viilennykseen ja siementavaran nopeaan liikkumiseen. Tämä pakkaamo pakkaa pelkkiä vientiin meneviä eriä. Kuvan ottohetkellä lokakuussa elohopea kipusi noin 23 lämpöasteeseen

Kylmä varastotila.

Kuva 10. Tilalla oli tuotannossa 99 hehtaarin alalla siemenperunaa. Siihen nähden kylmävarastotilaa oli yllättävän vähän, vain kuvassa oleva huone. Tämä kaiketi kuvastaa sitä, kuinka nopeasti erät liikkuvat vientipakkaamolta ulkomaille.

 

 

 Siemenperunoita pakattuna juuttisäkkeihin.

Kuva 11. Pakkaamon siemenperunat pakataan juuttisäkkeihin.

 

Varastolaatikossa siemenperunan pakkausmerkinnät.

Kuva 12. Ranskalaisessa varastolaatikossa siemenperunan sukupolvi merkitään vuosilukuna, jolloin 0-sukupolvi on kasvatettu. Tässä tapauksessa se on vuosi 2018.

 

Toni Valo.jpg

Toni Valo
erityisasiantuntija
Siemenyksikkö