Siementuotannon pinta-alat ovat vuosittain noin 40 000 ha, mutta lajien osuuksissa on hienoista vaihtelua. Mobiiliviljelystarkastussovellus helpottaa, varmistaa ja nopeuttaa tulosten saamista. Yksi asia pysyy ennallaan: siemenen laadun tekevät viljelijät pelloillaan ja pakkaamot prosesseissaan!
Kaikki siemenviljelykset tarkastetaan, kun tuotetaan sertifioitua siementä. Tarkastuksilla valtuutetut viljelystarkastajat tutkivat, onko kasvustosta edellytykset tuottaa lajikeaitoa satoa, jonka tekninen laatu on riittävä. Lajikeaitouteen vaikuttavat mm. kantasiemen, vieraat lajikkeet kasvustossa, esikasvit ja eristysetäisyys. Lajikeaitouteen ei voi jälkikäteen vaikuttaa. Tekniseen laatuun taas vaikuttavat mm. vieraat lajit ja rikkakasvit sekä siemenlevintäiset taudit. Pakkaamo voi lajitella vieraita lajeja pois ja tauteihin tehoaa peittaus. Hukkakaurattomuus ansaitsee oman huomionsa ja uutuutena tarkastajat kiinnittävät erityisesti huomiota rikkakananhirssiin ja pantaheiniin. Rikkakananhirssin tai pantaheinien esiintymiselle ei ole raja-arvoja, mutta pakkaamot pyrkivät kaikin tavoin estämään näiden lajien leviämistä siemenessä.
Siementuotannon pinta-alat ovat pysyneet koko 2020-luvulla noin 40 000 hehtaarissa (kuva 1).
Kuva 1. Siementuotantoala vuosina 2010-2025, kokonaisala ja luomusiemenen tuotantoala (ha).
Vuosittain erityisesti kauran ja ohran pinta-aloissa on vaihtelua. Vehnän ala on hienoisessa kasvussa (kuva 2).
Kuva 2. Ohran, kauran, vehnän ja rukiin siementuotantoala (ha) vuosina 2010-2025.
Lounainen Suomi on tärkein siementuotantoalue ja eteläinen Suomi tulee hyvänä kakkosena (kuva 3). Myös Pohjois-Savo erottuu joukosta. Siemenperunan merkittävin tuotantoalue on Pohjois-Pohjanmaa, jolla tuotetaan 80 % siemenperunasta (kuva 3).
Kuva 3. Siementuotannon sijoittuminen Suomessa vuonna 2025.
Tärkein siemenviljelyksen hylkäyssyy on vuodesta toiseen hukkakaura siemenviljelyksellä, minkä takia vuosittain hylätään 1-2 % siemenviljelyalasta. Suomen hukkakauraa koskevat säädökset ovat tiukemmat kuin Ruotsin vastaavat. Suomessa kuitenkin hylätään hukkakauran takia vähemmän kuin Ruotsissa suhteessa siementuotantoalaan. Ruotsissa hylättiin hukkakauran takia 3 % siementuotannon kokonaisalasta vuonna 2024, kun samana vuonna Suomessa hylättiin hukkakauran takia 1,2 % siementuotantoalasta.
Viljelystarkastusten perusidea on sama kuin aikaisemminkin, eli varmistaa, onko viljelyksen laatu riittävä täyttääkseen sertifioinnin kriteerit. Tarkastaja kulkee tasaisin välimatkoin läpi koko kasvuston ja tekee havainnot. Havaintojen perusteella siemenviljelys voidaan hyväksyä tai hylätä ja ratkaisuja säätelevät lait ja asetukset. Jotain on kuitenkin muuttunutkin vuosien varrella.
Siemenliikkeiden tarkastajien määrä on kasvanut ja he tulevat todennäköisesti tarkastamaan yhä enemmän pinta-alaa. Monet tarkastajat hyödyntävät ns. hukkakauramopoja, jotka hiukan helpottavat etenemistä kasvustossa ja säästävät tarkastajien voimia. Parhaillaan Ruokavirasto testaa droonien käyttöä siemenperunan viljelystarkastuksissa. Tarkastajien työn helpottaminen on erityisen tärkeää, kun kesien hellejaksot ovat yhä paahteisempia ja pidempiä.
Sähköisen mobiiliviljelystarkastussovelluksen avulla tarkastuksen tulosten kirjaamista ja päätöksentekoa on saatu nopeutettua huomattavasti. Postinkulun hitaudet voidaan ohittaa ja viljelijät ja tarkastuttajat saavat saman tien tarkastustulokset.
Jokin kuitenkin pysyy ennallaan: siemenen laadun tekevät viljelijät pelloillaan ja pakkaamot prosesseissaan!
Yksikönjohtaja Leena Pietilä
Erityisasiantuntija Toni Valo
Siemenyksikkö