UNECE:n siemenperunastandardi yhdenmukaistaa siemenperunan vaatimuksia maailmanlaajuisesti. Vuonna 2025 hyväksyttiin täysin uudistettu standardi. YK:n alainen organisaatio on julkaissut myös useita maksuttomia perunaoppaita.
Kansainvälisen siemenperunastandardin ‘UNECE Standard S-1 concerning the marketing and commercial quality control of seed potatoes (2025 edition)’ tavoitteena on tukea ja yhdenmukaistaa siemenperunan kansainvälistä kauppaa. Standardi on suunnattu erityisesti siemenperunan tuonnin ja viennin tueksi. Siinä kuvataan koko siemenperunan sertifiointiprosessi, siihen liittyvät tarkastukset ja laboratorioanalyysit sekä laatuvaatimukset.
Uudistetussa standardissa korostuvat maailmanlaajuinen laatuvaatimusten yhdenmukaistaminen ja reilun kaupankäynnin edistäminen. Lisäksi standardi tukee kehittyviä maita, joilla ei vielä ole vakiintunutta siemenperunan sertifiointijärjestelmää, tarjoamalla pohjan kansallisen järjestelmän rakentamiselle. UNECE:n siemenperunastandardi on ainoa kansainvälinen siemenperunaan keskittyvä standardi.
Standardi kattaa seuraavat siemensertifiointiin liittyvät osa-alueet:
• lajikeaitous ja lajikepuhtaus
• sukupolvet, siemenluokat ja jäljitettävyys
• kaupalliseen laatuun tai satotasoon vaikuttavat kasvitaudit, tuholaiset ja vioitukset
• ulkoinen laatu ja fysiologia
• kokoluokittelu
• vakuustodistukset
Standardin liitteissä kuvataan yksityiskohtaisesti eri tarkastusten laatuvaatimukset ja määritellään keskeiset käsitteet.

Suomessa noudatetaan EU:n lainsäädäntöä
Suomessa noudatetaan ensisijaisesti Euroopan unionin ja kansallista lainsäädäntöä. EU:n siemenperunalainsäädäntö kuitenkin seuraa pääosin UNECE:n siemenperunastandardin linjauksia. Tämän ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, kun Euroopan komissio alkaa lähiaikoina päivittää lainsäädäntöä osana laajaa lisäysaineistolainsäädännön uudistusta. Komission edustaja on osallistunut UNECE:n kokouksiin.
Standardia voidaan hyödyntää erityisesti EU:n ulkopuoliseen kauppaan. Osa maista on rakentanut kansallisen sertifiointijärjestelmänsä UNECE-standardin pohjalta ja edellyttää maahantuojilta sen mukaisia tarkastuksia.
Perunaoppaat kaikkien käytettävissä
UNECE on tuottanut runsaasti siemenperunaan liittyvää materiaalia. Keskeisiä julkaisuja ovat muun muassa kasvitautien ja tuholaisten tunnistusopas, oppaat viljelys- ja varastotarkastusten tekemiseen sekä ohjeistus luotettavan siemenperunan sertifiointijärjestelmän rakentamiseen.
Valmisteilla on myös opas mikrolisäystaimien, minimukuloiden ja muun lähtömateriaalin tuotannosta. UNECE:n verkkosivuilla on lisäksi julkaistu kannanottoja siemenperunaan liittyvistä aiheista sekä kyselytuloksia virus- ja bakteeritautien testimenetelmien käytöstä eri puolilla maailmaa.
Kokoukset YK:n päämajassa
UNECE on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki YK:n jäsenmaat. Siemenperunaan keskittyvä jaosto on osa maatalousstandardeja käsittelevää kokonaisuutta.
Siemenperunaryhmä kokoontuu vuosittain Genevessä viralliseen kokoukseen. Lisäksi noin joka toinen vuosi järjestetään epävirallinen kokous eri jäsenmaissa. Viimeisimmät kokoukset on pidetty vuonna 2025 Espanjan Baskimaassa ja vuonna 2023 Ranskan Bretagnessa. Suomessa vastaava kokous järjestettiin Oulussa vuonna 2015.

Toni Valo (keskellä) esittelee kokeilua droonien käytöstä perunan viljelystarkastuksilla UNECE kokouksessa Espanjan Baskimaassa.
Standardiuudistuksen pääkohdat
Viime vuosina siemenperunaryhmän keskeinen tehtävä on ollut standardin kokonaisuudistus. Alkujaan 1960-luvulta peräisin oleva standardi käytiin nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan läpi. Työ käynnistyi vuonna 2022 ja uudistus hyväksyttiin vuonna 2025.
Suomen edustaja johti uudistustyöstä vastannutta työryhmää, jossa oli jäseniä Australiasta, Yhdysvalloista, Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Alankomaista, Skotlannista ja Etelä-Afrikasta. Valmisteluun osallistui myös Euroopan siemenkauppiaiden järjestö Euroseeds.
Uudistuksessa standardin keskeiset periaatteet ja laatuvaatimukset säilyivät pääosin ennallaan, mutta tekstin selkeyteen ja ymmärrettävyyteen panostettiin. Ensimmäisen sukupolven esiperussiemenluokkaa (PBTC) laajennettiin kattamaan minimukuloiden lisäksi myös mikrolisäyskasvit, mikromukulat sekä suoraan mikrolisäysaineistosta lisätyt taimet.
Päivitetyn standardin mukaan tarkastuksia voidaan tehdä joko viranomaisena tai yritysten toimesta viranomaisvalvonnassa. Kokoluokittelussa ostaja ja myyjä voivat sopia mukulakoon osalta poikkeuksista laatuvaatimuksiin.
Standardiin lisättiin myös uusi luku erien jäljitettävyydestä. Siemenperunan toimittaja (seed supplier) vastaa siemenperunaerästä.
UNECE aikoo lähivuosina panostaa päivitetyn standardin käyttöönoton edistämiseen ja odottaa sen leviävän laajasti käyttöön eri puolilla maailmaa.
UNECE:n oppaat ja materiaalit maksutta täältä.
Hanna Kortemaa
kasvintuotannon osastonjohtaja
Ruokavirasto
Teksti on julkaistu alunperin Tuottava Peruna -lehdessä 1/2026.