Ruokavirasto maksajaviranomaisena

Vastaamme kansallisten ja EU:n rahoittamien tukien maksamisesta Suomessa. Hallinnoimme maatalouden, maaseudun kehittämisen ja markkinatukien tukijärjestelmiä. Ohjaamme ELY-keskuksia, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja paikallisia Leader-yhdistyksiä tukien hallinnoimisessa alueilla.

Toimimme EU:n maksajavirastona ja teemme läheistä yhteistyötä EU:n muiden maiden maksajavirastojen ja Euroopan komission kanssa. Komissio tarkastaa jäsenmaiden menettelyjä ja maksujen oikeellisuutta vuosittaisilla tarkastuksilla.

Maatalouden ja maaseudun rahoitus turvaa kotimaisen maataloustuotannon sekä luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Maatalouden ja maaseudun tukimuotoja ovat:

  • Viljelijätuet. Tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus. Suomessa lähtökohta maatalouspolitiikan toimenpiteille on, että maatalous on kotimaisen elintarviketalouden perusta.
  • Hanke-, yritys- ja rakennetuet. Hanketoiminnalla uudistetaan elinkeinoja, kehitetään kannattavuutta, kasvatetaan osaamista ja parannetaan maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. Yritysrahoitus kannustaa maaseudun kasvavia ja kehittyviä yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Rakennetuilla tuetaan maatilojen investointeja ja nuoria viljelijöitä maatilayrityksen aloittamisessa.
  • Markkinatuet. Tärkeimpänä tavoitteena on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.

Maatalouden ja maaseudun rahoitus vuonna 2019

Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 %. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2019 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.

Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,8 miljardia euroa. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja se, että Suomesta ei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista. Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. EU:n maatalouspolitiikan ja viljelijätukien keskeinen tarkoitus on taata kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille.  

Tuilla edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä. Suomalaisista maatiloista 85 % saa ympäristökorvausta, jonka ehtona on, että tilat tekevät suunnitelmallisia ympäristö- ja vesiensuojelutoimia. Kotieläintiloista 55 % saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat.

Viljelijätukien lisäksi viime vuonna maksettiin rahoitusta muun muassa investointeihin, maatilojen neuvontaan ja koulutukseen, kehittämishankkeisiin sekä maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa. Maaseudun kehittämisrahoituksella on myös rakennettu esimerkiksi laajakaistayhteyksiä alueille, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta sekä erilaisia lähiliikuntapaikkoja ja luontoreitistöjä. Näistä palveluista hyötyvät paitsi paikalliset asukkaat myös ne, jotka mökkeilevät tai matkailevat maaseutukunnissa.

Suomalainen maatila -infografiikka (pdf)

Suomalainen maatila

  • Viljelijätukia haki vuonna 2019 yhteensä noin 48 800 maatilaa.
  • 86 % maatiloista on perheviljelmiä.
  • Maatilalla on peltoa keskimäärin 49 hehtaaria.
  • Kahdella kolmesta maatilasta on peltoa alle 50 hehtaaria.
  • 70 % maatiloista on kasvinviljelytiloja.
  • 27 % maatiloista on eläintiloja. Suurin osa eläintiloista on maitotiloja.
  • Loput 3 % ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.
  • Maitotilalla on keskimäärin 44 lehmää.
  • Luomuviljeltyä peltoa on noin 13,5 % viljelyalasta.
  • noin 5 000 luomutilaa
  • Tukien osuus maatilan kokonaistuotosta on 33 %.
  • 94 % maatiloista hakee tuet verkossa.
  • Viljelijöiden keski-ikä on 53 vuotta

 

Sivu on viimeksi päivitetty 25.3.2020