Vastaamme kansallisten ja EU:n rahoittamien tukien maksamisesta Suomessa. Hallinnoimme maatalouden, maaseudun kehittämisen ja markkinatukien tukijärjestelmiä. Ohjaamme ELY-keskuksia, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja paikallisia Leader-yhdistyksiä tukien hallinnoimisessa alueilla.
Toimimme EU:n maksajavirastona ja teemme läheistä yhteistyötä EU:n muiden maiden maksajavirastojen ja Euroopan komission kanssa. Komissio tarkastaa jäsenmaiden menettelyjä ja maksujen oikeellisuutta vuosittaisilla tarkastuksilla.
Maatalouden ja maaseudun rahoitus turvaa kotimaisen maataloustuotannon sekä luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Maatalouden ja maaseudun tukimuotoja ovat:
- Viljelijätuet. Tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus. Suomessa lähtökohta maatalouspolitiikan toimenpiteille on, että maatalous on kotimaisen elintarviketalouden perusta.
- Hanke-, yritys- ja rakennetuet. Hanketoiminnalla uudistetaan elinkeinoja, kehitetään kannattavuutta, kasvatetaan osaamista ja parannetaan maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. Yritysrahoitus kannustaa maaseudun kasvavia ja kehittyviä yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Rakennetuilla tuetaan maatilojen investointeja ja nuoria viljelijöitä maatilayrityksen aloittamisessa.
- Markkinatuet. Tärkeimpänä tavoitteena on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.
Maatalouden ja maaseudun rahoitus vuonna 2021
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä yli kaksi miljardia euroa vuonna 2021. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin puolet. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2022 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.
Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,9 miljardia euroa. Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.
Viljelijätuilla edistetään myös kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä. Suomalaisista maatiloista 80 % saa ympäristökorvausta, jonka ehtona on, että tilat tekevät suunnitelmallisia ympäristö- ja vesiensuojelutoimia. Yli puolet kotieläintiloista saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat. Maatiloista noin puolet on kehittänyt toimintaansa tilaamalla neuvontaa esimerkiksi kilpailukyvyn parantamisesta, eläinten hyvinvoinnista tai ilmasto- ja ympäristötoimista.
Vaikka viljelijätuet muodostavat valtaosan viime vuonna maksetusta maatalouden ja maaseudun rahoituksesta, yli kahden miljardin euron summa sisältää myös esimerkiksi maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, kyläkauppatukea, tuottajaorganisaatiotukea, erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita sekä rahoitusta maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa.
Suomalainen maatila
- Viljelijätukia haki vuonna 2022 yhteensä noin 46 500 maatilaa.
- 85 % maatiloista on perheviljelmiä.
- Maatilalla on peltoa keskimäärin 52 hehtaaria.
- Kahdella kolmesta maatilasta on peltoa alle 50 hehtaaria.
- 75 % maatiloista on kasvinviljelytiloja.
- 21 % maatiloista on eläintiloja. Suurin osa eläintiloista on maitotiloja.
- Loput 4 % ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.
- Maitotilalla on keskimäärin 49 lehmää.
- Luomuviljeltyä peltoa on noin 15 % viljelyalasta.
- noin 5 000 luomutilaa
- Tukien osuus maatilan kokonaistuotosta on 29 %.
- 95 % maatiloista hakee tuet verkossa.
- Viljelijöiden keski-ikä on 54 vuotta.