Ruokavirasto maksajaviranomaisena

Vastaamme kansallisten ja EU:n rahoittamien tukien maksamisesta Suomessa. Hallinnoimme maatalouden, maaseudun kehittämisen ja markkinatukien tukijärjestelmiä. Ohjaamme ELY-keskuksia, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja paikallisia Leader-yhdistyksiä tukien hallinnoimisessa alueilla.

Toimimme EU:n maksajavirastona ja teemme läheistä yhteistyötä EU:n muiden maiden maksajavirastojen ja Euroopan komission kanssa. Komissio tarkastaa jäsenmaiden menettelyjä ja maksujen oikeellisuutta vuosittaisilla tarkastuksilla.

Maatalouden ja maaseudun tukirahoitus turvaa kotimaisen maataloustuotannon sekä luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Maatalouden ja maaseudun tukimuotoja ovat:

  • Viljelijätuet. Tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus. Suomessa lähtökohta maatalouspolitiikan toimenpiteille on, että maatalous on kotimaisen elintarviketalouden perusta.
  • Hanke-, yritys- ja rakennetuet. Hanketoiminnalla uudistetaan elinkeinoja, kehitetään kannattavuutta, kasvatetaan osaamista ja parannetaan maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. Yritysrahoitus kannustaa maaseudun kasvavia ja kehittyviä yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Rakennetuilla tuetaan maatilojen investointeja ja nuoria viljelijöitä maatilayrityksen aloittamisessa.
  • Markkinatuet. Tärkeimpänä tavoitteena on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.

 

Maatalouden ja maaseudun rahoitus vuonna 2018

Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2018. Summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,7 miljardia euroa. Viljelijätuilla turvataan maatalouden kannattavuutta ja tuotantoedellytyksiä, ja lisäksi niillä edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä.

Tuensaajia vuonna 2018 oli yhteensä 59 831. Tuensaajista noin 90 prosenttia on maatiloja.
Viljelijätukien lisäksi maksettiin rahoitusta kehittämishankkeisiin, maatilojen ja muiden maaseudun yritysten investointeihin, perustamiseen ja kehittämiseen, maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa sekä muita, kuten menekinedistämiseen ja puutarhatuotteiden sekä luonnonmarjojen ja -sienten varastointiin tarkoitettuja tukia.

Maatalouden ja maaseudun rahoitus turvaa kotimaisen ruoantuotannon, tukee suomalaisen elintarviketuotannon kehittymistä ja luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Ruoka-ala on tärkeä työllistäjä Suomessa. Maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät yhteensä lähes 340 000 suomalaista eli 13 prosenttia kaikista työllisistä.

Koko noin kahden miljardin euron rahoituksesta yhteensä yli 887 miljoonaa euroa on EU-rahoitusta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat merkittävän osan Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Niiden osuus kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta on noin kaksi kolmasosaa.

Suomalainen maatila

  • Viljelijätukia haki vuonna 2018 yhteensä noin 49 700 maatilaa.
  • 86 % maatiloista on perheviljelmiä.
  • Maatilalla on peltoa keskimäärin 48 hehtaaria.
  • Kahdella kolmesta maatilasta on peltoa alle 50 hehtaaria.
  • 70 % maatiloista on kasvinviljelytiloja.
  • 27 % maatiloista on eläintiloja. Suurin osa eläintiloista on maitotiloja.
  • Loput 3 % ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.
  • Maitotilalla on keskimäärin 36 lehmää.
  • Luomuviljeltyä peltoa on noin 11,7 % viljelyalasta.
  • Tukien osuus maatilan kokonaistuotosta on 33 %.
  • 92 % maatiloista hakee tuet sähköisesti.
  • Viljelijöiden keski-ikä on 53 vuotta.