Ruokavirasto maksajaviranomaisena

Vastaamme kansallisten ja EU:n rahoittamien tukien maksamisesta Suomessa. Hallinnoimme maatalouden, maaseudun kehittämisen ja markkinatukien tukijärjestelmiä. Ohjaamme ELY-keskuksia, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja paikallisia Leader-yhdistyksiä tukien hallinnoimisessa alueilla.

Toimimme EU:n maksajavirastona ja teemme läheistä yhteistyötä EU:n muiden maiden maksajavirastojen ja Euroopan komission kanssa. Komissio tarkastaa jäsenmaiden menettelyjä ja maksujen oikeellisuutta vuosittaisilla tarkastuksilla.

Tukien merkitys

Tietoa maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista vuonna 2017

Maatalouden ja maaseudun tukirahoitus turvaa kotimaisen maataloustuotannon sekä luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla. Maatalouden ja maaseudun tukimuotoja ovat:

  • Viljelijätuet. Tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus. Suomessa lähtökohta maatalouspolitiikan toimenpiteille on, että maatalous on kotimaisen elintarviketalouden perusta.
  • Hanke-, yritys- ja rakennetuet. Hanketoiminnalla uudistetaan elinkeinoja, kehitetään kannattavuutta, kasvatetaan osaamista ja parannetaan maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä. Yritysrahoitus kannustaa maaseudun kasvavia ja kehittyviä yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Rakennetuilla tuetaan maatilojen investointeja ja nuoria viljelijöitä maatilayrityksen aloittamisessa.
  • Markkinatuet. Tärkeimpänä tavoitteena on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen. 

Tieto tukien yhteissummasta vuosina 2014-2017

Tietoa vuonna 2017 maksetuista tuista tukiryhmittäin

Tietoa vuonna 2017 maksetuista viljelijätuista tukimuodoittain

Tukien vaikutukset ulottuvat laajalle

Rahoitusta maksetaan mm. viljelijöille, hanketoimijoille, kunnille, järjestöille sekä kaupan ja teollisuuden toimijoille. Tukien vaikuttavuus kuitenkin ulottuu usein yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden toteuttamissa, rahoitusta saaneissa hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yritykset ja paikalliset asukkaat. Maataloustuet varmistavat, että kuluttajalle on tarjolla kohtuuhintaisia elintarvikkeita.Tuensaajina on lisäksi organisaatioita, jotka saavat maataloustuotteiden markkinoiden vaihteluita tasapainottavia markkinatukia, kuten koulumaito- ja kouluhedelmätukea, sekä tukea tiedottamiseen ja maataloustuotteiden menekin edistämiseen. 

Tuet muodostavat yli kolmanneksen maatilojen tuotoista

Maatalouden kannattavuus on heikentynyt viime vuosina. Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa, että vuonna 2018 kannattavuustavoitteesta saavutetaan vain 17 prosenttia. Tulos tulee olemaan heikoin koko 2000-luvulla.

Maatalousyritysten liikevaihto jää 135 000 euroon. Tukien osuus liikevaihdosta on 39 prosenttia. Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset jäävät keskimäärin 35 000 euroa tappiolle.

Yrittäjätuloa jää keskivertomaatilalla 7 200 euroa, eli lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Huomattavalla osalla maatiloista yrittäjätuloa ei synny lainkaan.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus on yli puolet Suomen saamasta EU-rahoituksesta

Suomen valtiontalouden ja EU:n välisestä rahavirrasta  maataloustuet  ja maaseudun kehittäminen stuki muodostavat merkittävän osan. Vuonna 2017 näidenden tukien osuus oli noin 58 prosenttia Suomen saamasta EU-rahoituksesta. 

Ruoka-ala eli maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa ja ravitsemispalvelut ovat merkittävä työllistäjä. Näillä aloilla työskentelee lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti merkittäviä ja vaikuttavat maakuntien ja kuntien talouteen. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin vuonna 2017 eniten  Etelä-Pohjanmaan maakunnalle (226 miljoonaa euroa), Varsinais-Suomen maakunnalle (223 miljoonaa euroa) ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle (217 miljoonaa euroa).

Vuonna 2017 maksetut tuet maakunnittain