Ruokavirasto osallistuu tietoyhteiskunnan TIETO26-valmiusharjoitukseen. Osallistuminen harjoitukseen nähdään Ruokavirastossa mahdollisuutena kehittää sekä viraston omaa varautumista että erityisesti yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kesken häiriötilanteissa. Harjoitukseen osallistuu yli 180 organisaatiota eri toimialoilta, mikä tarjoaa erinomaisen näköalan tietoyhteiskunnan valmiustehtäviin. Harjoituksen järjestämisestä vastaa Huoltovarmuusorganisaation Digipooli.
TIETO26-harjoituksen aihe on elintarvikehuollon turvaaminen, joka kytkeytyy tiiviisti Ruokaviraston ydintehtäviin. Ruoka on läsnä elämässä joka päivä, ja alan yritysten toiminta on kriittistä koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Harjoituksessa tarkastellaan elintarvikehuollon riippuvuuksia energiasta, logistiikasta sekä ICT- tai turvallisuuspalveluista ja ratkotaan häiriötilanteita kyber-, informaatio- ja hybridiaiheissa.
"Harjoitukseen osallistumisen hyöty on oppia tunnistamaan oman organisaation ja muiden toimijoiden roolit häiriötilanteessa. Tiedämme, kenen vastuulla asiat ovat, tunnistamme kokonaiskuvan ja vahvistamme luottamuksellisia organisaatio- ja henkilösuhteita. Tämä luo edellytykset sujuvalle toiminnalle, kun käsillä on oikeasti vakava tilanne", Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen sanoo.
Harjoitus on pitkäkestoinen ja sisältää useita jaksoja. Aloitus on 17.3.2026 , ja harjoitus päättyy syksyllä 2027 järjestettävään seurantaseminaariin.
Tehtävistä huolehdittava eri tilanteissa
Ruokaviraston varautumisen lähtökohta on kyetä vastaamaan virastolle säädetyistä tehtävistä sekä normaalioloissa että häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tehtävät ulottuvat laajalle yhteiskunnassa, ja Ruokaviraston toimialan mahdollisimman häiriötön toiminta pitää varmistaa kaikissa tilanteissa. Normaaliolojen lainsäädännössä varautumistehtävät ovat:
- Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun turvaaminen
- Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden turvaaminen
- Kansallisena taudintorjuntakeskuksena toimiminen (eläintaudit)
- Maa- ja metsätalouden tuotantoon käytettäviä lannoitevalmisteiden, rehujen ja kasvinsuojeluaineiden, siemenien ja taimiaineistojen turvallisuus ja laadun turvaaminen
- Maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen
- Keskeisten laboratoriopalvelujen ylläpitäminen
Häiriö- ja poikkeusoloissa yhteiskunnan toiminnan kannalta korostuvat:
- Maatilatalouden alkutuotannon ohjaaminen
- Elintarvikehuolto
- Keskeisten laboratoriopalvelujen varmistaminen huomioiden kemialliset, biologiset ja säteilyvaaratilanteet.
Ruokavirasto panostaa valmiuteen ja varautumiseen
Varautuminen perustuu jatkuvaan aktiiviseen riskien arviointiin ja riskienhallintaan Ruokavirastolla on valmiina valmius- ja varautumissuunnitelmat, kriittiset tehtävät on määritelty ja valmiutta ylläpidetään sisäisen ja ulkoisen koulutuksen ja harjoittelun avulla.
Elintarvikehuollossa merkityksellistä on riippuvuus muista huoltovarmuuskriittisistä toiminnoista. Suomi on riippuvainen kansainvälisistä toimitusketjuista, teknologiaratkaisuista ja tietojärjestelmistä. Raaka-aineiden ja energian saatavuus, tietojärjestelmät, viestintäverkot ja -palvelut, maksuliikennejärjestelmät, kotimaiset ja kansainväliset kuljetukset ja vesihuoltopalveluista ovat kytköksissä elintarvikehuoltoon.
"Käytännön kokemusta on kertynyt lähiaikojen kriiseistä. Koronapandemia, lintuinfluenssa ja sota Ukrainassa ovat tuoneet varautumisen merkityksen yhä tiiviimmin mukaan toimintaamme. Esimerkiksi laboratoriotoiminnassa materiaalien saatavuuden varmistaminen on tärkeä tehtävä," Ruokaviraston valmiuspäällikkö Miia Jakava-Viljanen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön, elinvoimakeskusten ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat kytköksissä Ruokaviraston valmiussuunnitteluun. Elinkeinon varautumisjärjestelyt täydentävät viranomaisjärjestelmiä, ja Ruokavirasto ohjaa ja osallistuu myös niiden kehittämiseen.
Lisätietoja:
Leena Räsänen
pääjohtaja
p. 050 568 9055
Miia Jakava-Viljanen
valmiuspäällikkö
p. 050 505 6014
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto