Sikojen ehdot (eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2024)

Julkaisupäivä: 15. joulukuuta 2023

↵  Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2024 sisällysluettelo

Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuksen hakemisesta on kerrottu Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuehdoissa. Tähän osioon on koottu eläinten hyvinvointikorvauksen sikoja koskevat ehdot.

1 Määritelmät

Näissä sitoumusehdoissa tarkoitetaan:

  1. sialla lihan tai muiden elintarvikkeiden tuottamiseksi tai siitoskäyttöä taikka muuta tarkoitusta varten pidettävää sikaa, ei kuitenkaan villisikaa eikä lemmikkieläimenä pidettävää minisikaa;
  2. lihasialla lihantuotantoon tarkoitettua yli kolmen kuukauden mutta alle kahdeksan kuukauden ikäistä sikaa;
  3. emakolla vähintään 8 kuukauden ikäinen naaraspuolista sikaa 
  4. ensikolla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä sikaa sen ensimmäisestä tiineytyksestä porsimiseen. 

Eläinten hyvinvointikorvauksen sikojen eläinryhmät:

  • Emakot, väh. 8 kk
  • Porsaat, 3 kk ja alle
  • Lihasiat, yli 3 kk - alle 8 kk
  • Karjut, väh. 8 kk
  • Nuoret siitossiat, yli 3 kk - alle 8 kk

2 Yleisiä sitoumusta koskevia ehtoja

Hakijalla on oltava hallinnassaan keskimäärin vuoden aikana vähintään 15 eläinyksikköä sikoja.  Vähimmäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastella toimenpiteittäin. Sikoja tulee olla hakijan hallinnassa joka päivä poikkeuksena eläinerien vaihdosta johtuva tilapäinen tauko. 

Valittujen toimenpiteiden ehtojen toteuttaminen on aloitettava 1.1.2024 ja ehtoja on noudatettava 31.12.2024 asti.

Hakija ei voi valita sellaista toimenpidettä, jota tilalla ei voida toteuttaa kaikissa rakennuksissa, joissa on toimenpiteeseen kuuluvia eläimiä. Valitun toimenpiteen ehtoja on toteutettava myös tilan ulkopuolelle sijoitetuille eläimille.

3 Sikojen tunnistaminen ja rekisteröinti

Eläinten hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on eläinten tunnistamisen- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen: Sikojen tulee olla rekisteröidyissä pitopaikoissa ja eläintietojen ajan tasalla sikarekisterissä. Tarkempia ohjeita sikojen tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on annettu Eläintukien hakuoppaassa sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi.

4 Toimenpiteiden korvaustasot

Eläinten hyvinvointikorvauksen määrä (€/ey) perustuu toimenpiteen tilalle aiheuttamiin laskennallisiin kustannuksiin tai tulonmenetyksiin.

Taulukko 1. Tilakohtaiset toimenpiteet sikatilalle.

Sikojen toimenpiteet

Korvaus € / ey

Sikojen hyvinvointisuunnitelma

11

Emakoiden ja ensikoiden olosuhteiden parantaminen

53

Parannetut porsimisolosuhteet

445

Vapaaporsitus

555

Vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen

69

Lihasikojen olosuhteiden parantaminen

59

Kastraatiokivun lievitys

6

5 Korvauksen määräytyminen ja maksaminen

Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan eläinryhmittäin laskettujen eläinyksiköiden perusteella.

Sitoumuksen hakemisen yhteydessä hakija ilmoittaa sikojen keskimääräisen eläinmäärän. Toteutuneet eläinmäärät on ilmoitettava eläinmääräilmoituksessa 4.2.2025 mennessä Vipu-palvelussa. Korvaus maksetaan kuitenkin korkeintaan sitoumuksen hakemisen yhteydessä haetun eläinmäärän mukaan.

Sikojen eläinyksikköjen määrän laskennassa käytetään pidetyn eläinkirjanpidon mukaista kunkin kalenterikuukauden ensimmäisen päivän klo 00:00 todellista eläinryhmittäistä määrää. Eläinyksikköjen määrää laskettaessa jätetään keskimääräisten eläinyksikkömäärien laskennasta pois ne kaksi kuukautta, jolloin eläinryhmän eläinmäärä on ollut pienin.

Lihasikojen olosuhteiden parantaminen – toimenpiteessä teurastettujen lihasikojen haettavana määränä ilmoitetaan kaikkien vuoden aikana teurastamolle vietävien eläinten yhteismäärä (ei keskiarvo). Toteutuneet teurastettujen lihasikojen puolivuosittaiset määrät on ilmoitettava eläinmääräilmoituksessa 4.2.2025 mennessä Vipu-palvelussa. Korvaus maksetaan kuitenkin korkeintaan sitoumuksen hakemisen yhteydessä haetun eläinmäärän mukaan.

Lihasikojen olosuhteiden parantaminen - toimenpiteestä korvauksen maksussa tarkastellaan erikseen alkuvuotta (1.1.–30.6.) ja loppuvuotta (1.7.–31.12.) ehtojen täyttymisen osalta ja maksetaan siltä osin kuin ehdot ovat täyttyneet (alkuvuonna teurastetut eläimet ja/tai loppuvuonna teurastetut eläimet).

Esimerkki: Tilalla on 1000 lihasikapaikkaa. Alkuvuonna on myyty kaksi erää yhteensä 2000 kpl ja loppuvuonna myös 2000 kpl. Molemmissa ehdot ovat täyttyneet. Korvausta maksetaan (59 € x 4000 kpl x 0,3 ey) /3,2 (keskimääräinen kiertonopeus) = 22.125 €

5.1 Korvauksen määrä

Korvaus lasketaan taulukossa 1 olevien toimenpiteiden euromäärien ja taulukossa 2 esitettyjen eläinyksikkökertoimien perusteella. Vuoden 2024 hyvinvointikorvaus maksetaan yhdessä erässä. Hakijalle maksettavan hyvinvointikorvauksen määrän sitoumusvuodelta on oltava vähintään 100 euroa, jotta korvaus voidaan maksaa.

Taulukko 2. Eläinmäärät muutetaan eläinyksiköiksi taulukon kertoimien mukaisesti.

Eläinlaji

Eläinyksikköä (ey)

Emakot

0,5

Muut siat

0,3

Korvauksen maksun toimenpidekohtainen eläinyksikkömäärä lasketaan ainoastaan toimenpiteeseen kuuluvista eläimistä. Vähimmäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastella toimenpiteittäin.

6 Tilakohtaiset toimenpiteet sikatilalle

Sikatila voi valita yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä:

  • sikojen hyvinvointisuunnitelma (pakollinen kaikille sikaatoimenpiteitä hakeville)
  • Emakoiden ja ensikoiden olosuhteiden parantaminen
  • Parannetut porsimisolosuhteet
  • Vapaaporsitus
  • Vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen
  • Lihasikojen olosuhteiden parantaminen
  • Kastraatiokivun lievitys

Tukiehtojen lisäksi sinun on noudatettava peruslainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.

6.1 Sikojen hyvinvointisuunnitelma -toimenpide

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla sioilla. Porsaat 3 kk ja alle -eläinryhmän eläinmäärästä huomioidaan tukilaskennassa 2/3 . 

Hakijalla on oltava kokonaisvaltainen sikojen hyvinvointisuunnitelma sitoumuskauden alusta lähtien. Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia sikojen hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta.

Hyvinvointisuunnitelman tekemiseen voit käyttää Ruokaviraston mallipohjia, jotka voit ladata osoitteesta ruokavirasto.fi/hyvinvointisuunnitelmat.

Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia sikojen hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta.

Hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattava maatilan olosuhteet ja tuotantotapa huomioon ottaen:

  • pitopaikan olosuhteet
  • varautuminen häiriötilanteisiin
  • tuotannon toteuttaminen
  • eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi sekä muu ruokinnan toteuttaminen
  • tautisuojaus
  • hyvinvoinnin parantaminen
  • mahdolliset havainnot ja kehittämistarpeet.

Tilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja pääasiallisen rehukomponentin tai seoksen rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläimen kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Sekä rehuanalyysiä (esimerkiksi valkuainen ja hehtolitrapaino) että ruokintasuunnitelmaa koskevat dokumentit tulee liittää hyvinvointisuunnitelman mukana tukihakemukseen. 

Hyvinvointisuunnitelman toimittaminen

Palauta sikojen hyvinvointisuunnitelma, eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi Vipu-palvelussa tukihaun aikana. Jos et palauta hyvinvointisuunnitelmaa tukihakuaikana, sinulle ei makseta sioista eläinten hyvinvointikorvausta.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat suunnitelman tekemiseen käytetty aika ja ruokinnan suunnitteluun liittyvät kustannukset.

6.2 Emakoiden ja ensikoiden olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen ehdot

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla emakoilla ja ensikoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan eläinryhmästä emakot vähintään 8 kk.

  • Emakot ja ensikot on pidettävä pihatossa tai ryhmäkarsinassa
  • Ensikkoa tai emakkoa saa pitää tiineytyshäkissä enintään kahdeksan päivän ajan siemennyksen yhteydessä. Häkin käytöstä on pidettävä kirjaa.
  • Ruokintahäkkien ulkopuolista esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa on oltava vähintään 2,25 neliömetriä eläintä kohden. Edellä mainitusta tilasta vähintään 1,3 neliömetriä eläintä kohden on oltava kiinteäpohjaista Makuualueen on oltava kuivitettu tai eläinten on saatava esteettömästi heinää tai olkea.
  • Häkkeinä ei pidetä enintään 600 millimetriä pitkiä lapaerottimia.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivikkeet, lisätyö ja tulonmenetykset eläinmäärää vähennettäessä.

6.3 Parannetut porsimisolosuhteet -toimenpiteen ehdot

Vapaaporsitus-toimenpidettä ei voi valita samanaikaisesti. 

  • Vaihtoehto 1: Toimenpiteen ehtoja noudatetaan tilan kaikilla emakoilla ja ensikoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan eläinryhmästä emakot vähintään 8 kk.
  • Vaihtoehto 2: Toimenpiteen ehtoja noudatetaan vain osalla tilan emakoista ja ensikoista. Hakijan on ilmoitettava sitoumusta antaessaan arvio sellaisten porsituskarsinoiden määrästä, joissa emakot ja ensikot voivat porsia vapaasti ja jotka ovat jatkuvassa käytössä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta. Edellä mainittuja porsituskarsinoita on oltava käytössä vähintään yksi edellä mainittuna ajanjaksona. Yksi vapaaporsituskarsina vastaa tukilaskennassa kahta eläinyksikköä.

Porsitushäkki:

  • Ensikko tai emakko voidaan siirtää porsitushäkkiin kaksi vuorokautta ennen laskettua porsimista.
  • Emakko voi olla porsitushäkissä korkeintaan kolme vuorokautta porsimisesta.
  • Porsimisen jälkeen emakko voidaan pitää porsitushäkissä tilapäisesti enintään seitsemän vuorokautta, jos eläin on aggressiivinen, levoton tai häkissä pitämiseen on muu hyväksyttävä syy.
  • Porsitushäkki on purettava tai avattava välittömästi käytön jälkeen niin, ettei se rajoita emakon liikkumista karsinassa. Porsitushäkin käyttöaika ja –syy kirjattava.

Porsituskarsina:

  • Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähintään kuusi neliömetriä.
  • Porsailla on oltava tästä tilasta vähintään yksi neliömetri sellaista tilaa, jossa karsinarakenteet suojaavat niitä jäämästä emakon alle.
  • Ensikon tai emakon on päästävä esteettä kääntymään ympäri karsinassa.
  • Porsailla on oltava karsinarakenteiden suojaamalla alueella hyvin kuivitettu makuualue.
  • Pesäntekomateriaalia on oltava tarjolla koko ajan porsimiseen asti.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivikkeet, lisätyö sekä tulonmenetykset, kun eläinmäärää joudutaan vähentämään. 

6.4 Vapaaporsitus -toimenpiteen ehdot

Toimenpidettä Parannetut porsimisolosuhteet ei voi valita samanaikaisesti. 

  • Vaihtoehto 1: Toimenpiteen ehtoja noudatetaan tilan kaikilla emakoilla ja ensikoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan eläinryhmästä emakot vähintään 8 kk.
  • Vaihtoehto 2: Toimenpiteen ehtoja noudatetaan vain osalla tilan emakoista ja ensikoista. Hakijan on ilmoitettava sitoumusta antaessaan arvio sellaisten porsituskarsinoiden määrästä, joissa emakot ja ensikot voivat porsia vapaasti ja jotka ovat jatkuvassa käytössä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta. Edellä mainittuja porsituskarsinoita on oltava käytössä vähintään yksi edellä mainittuna ajanjaksona. Yksi vapaaporsituskarsina vastaa tukilaskennassa kahta eläinyksikköä.

Vapaa liikkuminen:

  • Ensikko ja emakko on pidettävä vapaana ennen porsimista, koko porsimisajan ja sen jälkeen koko imetysajan.
  • Ensikon ja emakon liikkumista saa rajoittaa vain poikkeustapauksissa ja tilapäisesti, jos se on tarpeen eläinlääkinnällisten tai muiden hoitotoimenpiteiden, porsaiden turvallisuuden tai työturvallisuuden vuoksi.
  • Edellä mainitut syyt rajoittamiselle ja rajoitustoimenpiteet on kirjattava.

Karsina:

  • Karsinassa on oltava kiinteää pohjaa.
  • Muokkautuvaa ja irtainta pesäntekomateriaalia on oltava tarjolla koko ajan porsimiseen asti.
  • Lisäksi karsinassa on oltava riittävästi sopivaa virikemateriaalia tongittavaksi
  • Virikemateriaalia ja kuiviketta on oltava koko ajan.
  • Karsinassa on oltava katettu porsaspesä, jonka katto voidaan tarvittaessa avata.
  • Karsinan on oltava sellainen, että emakko pääsee esteettä kääntymään siinä ympäri.
  • Karsinassa kääntöhalkaisijan on oltava vähintään 170 senttimetriä.
  • Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähintään seitsemän neliömetriä. Tästä tilasta porsailla on oltava vähintään yksi neliömetri sellaista tilaa, jossa karsinarakenteet suojaavat porsaita jäämästä emakon alle.

Pinta-ala- ja kääntöhalkaisijavaatimusta ei sovelleta viljelijöihin, jotka ovat investoineet 6 neliömetrin porsituskarsinoihin ennen 31.12.2021. Ilmoita näiden karsinoiden määrä tukihakemuksen lisätiedoissa. 

6.5 Vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen ehdot

Toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikilla alle kolmen kuukauden ikäisillä vieroitetuilla porsailla.  Porsaat 3 kk ja alle -ikäryhmästä huomioidaan tukilaskennassa 2/3.Toimenpiteen ehdot:

Vieroitetuilla porsailla on oltava:

  1. katoksellinen kiinteälattiainen makuualue, joka on lämmitettävissä.
  2. koko ajan helposti saatavilla heinää, olkea tai muuta muokattavaa ja syötävää ainesta virikemateriaalina. Tee tilakohtainen kirjallinen kuvaus käytettävistä materiaaleista.  

6.6 Lihasikojen olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen ehdot

  • Hakijan on huolehdittava jatkuvasti lihasikojen hyvistä olosuhteista, jotta eläimet voivat hyvin.
  • Sikalan olosuhteita ja sikojen hoitoa mitataan ehjien saparoiden hyvinvointimittarilla.
  • Lihasikojen olosuhteita parantavista toimista on tehtävä kirjallinen kuvaus

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava maatilan kaikilla kolmesta kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen ikäisillä lihasioilla.  Puolivuosittaiset teuraseräraportit sitoumusvuodelta on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 4.2.2025 mennessä eläinmääräilmoituksen liitteinä. Raporteista tulee näkyä teurastamolle tuotujen eläinten määrä ja tukiehtojen mukaiset luvut hännänpurennasta. Raportit tulee säilyttää sitoumusvuoden ajan sekä neljä seuraavaa vuotta. Kirjanpito ja asiakirjojen säilytys ovat korvauksen toimenpiteen ehtona.

Teurastamon lihantarkastuksessa todettujen ehjien häntien puolivuosittainen määrä tulee olla yli 95 prosenttia eli akuutteja ja lieviä hännänpurentoja saa olla korkeintaan 4,99 %.

6.7 Kastraatiokivun lievitys -toimenpiteen ehdot

Toimenpiteen ehtoja on toteutettava kaikilla maatilalla syntyvillä karjuporsailla. Eläinten
hyvinvointikorvaus kastraatiokivun lievitystä koskevasta toimenpiteestä maksetaan emakoiden
keskimääräisen määrän perusteella.

  • Kastraatiokivun jatkohoitoon on käytettävä kipulääkettä kastraatiota seuraavana päivänä.
  • Maatilalla on oltava karjuporsaiden kastraatiokäytännöistä hoito- ja lääkityssuunnitelma, jonka eläinlääkäri on laatinut lääkkeiden luovutuksen yhteydessä.
  • Viljelijän on kirjattava lääkkeiden käytön tarkoitus ja käyttö sekä kuvattava karjuporsaiden kastraatiokäytännöt

7 Eläinten hyvinvointikorvauksen vähimmäistasot toimenpiteittäin

Eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimusten lisäksi sinun on noudatettava alla lueteltuja eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia.

Kaikkia sikatiloja koskevat vähimmäisvaatimukset

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 8§ 1 momentti, 20 § 1–3 momentti, 21 § 1–2 momentti, 23 §, 34 § 1 momentti, 36 § ja 37 §, valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta (629/2012) 12 § ja 15 § 3 ja 4 momenttia.

  • Eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan
  • Eläinten fysiologiset tarpeet voidaan tyydyttää.
  • Eläimille voidaan järjestää asianmukaiset pitopaikat.
  • Eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niille voidaan antaa asianmukaista hoitoa.
  • Eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
  • Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä puhtaudesta ja muusta sen tarvitsemasta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi.
  • Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä.
  • Eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä ryhmään erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin.
  • Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Ravinnon ja juotavan koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita.
  • Nisäkkäiden ja lintujen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä:

    1) vastasyntyneelle tai -kuoriutuneelle eläimelle;

    2) eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava;

    3) laajoilla alueilla luonnonmukaisissa olosuhteissa tarhattaville, luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluville eläimille;

    4) poroille silloin, kun saatavilla on rajoituksetta puhdasta lunta;

    5) silloin, kun poikkeuksellisen vaikeat sääolosuhteet estävät sulan veden jatkuvan saatavilla pidon;

    6) sellaisissa eläinten pysyvissä pitopaikoissa, joissa sulan veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä.

  • Jos hoidossa oleva eläin sairastuu tai vahingoittuu:
    1. sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa
    2. sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon;3) se on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä
    3. sille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa.
  • Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää.
  • Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen.
  • Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.
  • Eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.
  • Eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Uusia parsinavettoja ei saa rakentaa ja ottaa käyttöön.
  • Ryhmässä pidettävän eläimen on voitava väistää toista eläintä. Pitopaikan ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että eläinten välisestä kilpailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa eläinten hyvinvoinnille. Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva lepopaikka.
  • Jos sioilla on mahdollisuus päästä ulos liikkumaan, eläinsuojasta ulkotarhaan tai laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava sioille turvallisia.
  • Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava sioille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään sikojen vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu sioille tarpeetonta kärsimystä.
  • Sioilla on tarvittaessa oltava pääsy sopivaan säänsuojaan.
  • Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä.
  • Sikojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. On huolehdittava siitä, että virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä. Sikojen ruokintaan käytettävän ruokintakaukalon on oltava liitteen 3 kohdan mukainen, jollei rehua ole jatkuvasti tarjolla.

Sikojen hyvinvointisuunnitelma

Laki eläinten hyvinvoinnista 35 § 1, 3 ja 4 momentit sekä sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta 6 §:n 1 momenttia ja 15 §:n 1 ja 3 momenttia.

  • Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.
  • Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti.
  • Jos eläinten hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
  • Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman virtausnopeus, ilman kosteus, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville eläimille sopiva.
  • Sialle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sioille sopivaa ja riittävän energiapitoista.
  • Siat on ruokittava vähintään kerran päivässä. Joutilaille emakoille ja ensikoille on annettava lisäksi riittävästi täyttävää ja kuitupitoista rehua näläntunteen ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi.
  • Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä.

Emakoiden ja ensikoiden olosuhteiden parantaminen

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 2 momentti ja 122 § 1 ja 2 momentti, valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta, 3 § 2 momentti ja 4 § 4 momentti.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Poiketen siitä, mitä 37 §:n 2 momentissa säädetään kiellosta eläimen liikkumisen rajoittamiseen eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla:
    1. emakon tai ensikon saa pitää tiineytyshäkissä enintään kahdeksan päivää siemennyksen yhteydessä
    2. emakon ja ensikon saa pitää porsitushäkissä, joka on ollut käytössä tämän lain voimaan tullessa.
  • Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen.
  • Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta.
  • Sialla on oltava pitopaikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulostamisalue. Makuualueen on oltava puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity.

Parannetut porsimisolosuhteet

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 2 momentti ja 122 § 1 momentti, valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta, 3 § 2 momentti, 9 § ja 16 § 2 momentti.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Poiketen siitä, mitä 37 §:n 2 momentissa säädetään kiellosta eläimen liikkumisen rajoittamiseen eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla:
    • emakon tai ensikon saa pitää tiineytyshäkissä enintään kahdeksan päivää siemennyksen yhteydessä.
  • Eläimen pitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että se on eläimelle turvallinen ja että pitopaikan palovaara ja eläimen karkaamisvaara ovat mahdollisimman vähäisiä.
  • Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa ja siellä olevat eläimet on voitava tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta.
  • Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtäaikaa makuulle.
  • Eläinsuojan seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan ja materiaaleiltaan siellä pidettäville eläimille sopivia. Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana.
  • Rakolattiassa, reijitetyssä tai verkkopohjaisessa lattiassa aukkojen on oltava reunoiltaan sileitä ja kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että eläimelle ei aiheudu vahingoittumisen vaaraa.
  • Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva makuupaikka.
  • Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen.
  • Porsituskarsinassa tai -häkissä on emakon tai ensikon takana oltava riittävästi esteetöntä tilaa porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, karsina on varustettava pikkuporsaita emakolta suojaavilla rakenteilla, kuten porsasaidoilla.
  • Porsituskarsinan lattia-alasta vähintään puolet on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.
  • Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle.
  • Lisäksi pikkuporsaille on tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin.
  • Porsivalle emakolle ja ensikolle on annettava viikkoa ennen odotettua porsimista riittävästi sopivaa materiaalia pesäntekoa varten.

Vapaaporsitus

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 2 momentti ja 122 § 1 momentti, valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta, 3 § 2 momentti, 9 § ja 16 § 2 momentti.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Poiketen siitä, mitä 37 §:n 2 momentissa säädetään kiellosta eläimen liikkumisen rajoittamiseen eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla: 1) emakon tai ensikon saa pitää tiineytyshäkissä enintään kahdeksan päivää siemennyksen yhteydessä.
  • Eläimen pitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että se on eläimelle turvallinen ja että pitopaikan palovaara ja eläimen karkaamisvaara ovat mahdollisimman vähäisiä.
  • Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa ja siellä olevat eläimet on voitava tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta.
  • Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtäaikaa makuulle.
  • Eläinsuojan seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan ja materiaaleiltaan siellä pidettäville eläimille sopivia. Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana.
  • Rakolattiassa, reijitetyssä tai verkkopohjaisessa lattiassa aukkojen on oltava reunoiltaan sileitä ja kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että eläimelle ei aiheudu vahingoittumisen vaaraa.
  • Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva makuupaikka.
  • Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen.
  • Porsituskarsinassa tai -häkissä on emakon tai ensikon takana oltava riittävästi esteetöntä tilaa porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, karsina on varustettava pikkuporsaita emakolta suojaavilla rakenteilla, kuten porsasaidoilla.
  • Porsituskarsinan lattia-alasta vähintään puolet on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.
  • Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle.
  • Lisäksi pikkuporsaille on tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin.
  • Porsivalle emakolle ja ensikolle on annettava viikkoa ennen odotettua porsimista riittävästi sopivaa materiaalia pesäntekoa varten.

Vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 2 momentti ja valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta 14 §:n 1 momenttia.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Sikaryhmien yhdistämistä on vältettävä. Jos sikaryhmiä kuitenkin joudutaan yhdistämään tai ryhmään joudutaan tuomaan uusia eläimiä, erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin.
  • Toisilleen tuntemattomien sikojen yhdistäminen samaan ryhmään on pyrittävä tekemään sikojen ollessa mahdollisimman nuoria ennen niiden vieroittamista tai korkeintaan viikko sen jälkeen. Sioilla on oltava riittävästi mahdollisuuksia piiloutua ja väistää muita sikoja. Sikaryhmiä yhdistettäessä rauhoittavia lääkkeitä saadaan käyttää vain erityisestä syystä ja eläinlääkärin valvonnassa.

Lihasikojen olosuhteiden parantaminen

Laki eläinten hyvinvoinnista 33 § 2 momentti ja valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta14 §:n 1 momenttia.

  • Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pitopaikassa oleva eläin on voitava tarkastaa ja sitä on voitava hoitaa vaikeuksitta.
  • Sikaryhmien yhdistämistä on vältettävä. Jos sikaryhmiä kuitenkin joudutaan yhdistämään tai ryhmään joudutaan tuomaan uusia eläimiä, erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin.
  • Toisilleen tuntemattomien sikojen yhdistäminen samaan ryhmään on pyrittävä tekemään sikojen ollessa mahdollisimman nuoria ennen niiden vieroittamista tai korkeintaan viikko sen jälkeen. Sioilla on oltava riittävästi mahdollisuuksia piiloutua ja väistää muita sikoja. Sikaryhmiä yhdistettäessä rauhoittavia lääkkeitä saadaan käyttää vain erityisestä syystä ja eläinlääkärin valvonnassa.

Kastraatiokivun lievitys

Laki eläinten hyvinvoinnista 16 § 2 momentti.

  • Kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä on käytettävä kivunlievitystä, jollei toimenpiteestä aiheutuva kipu ole lievää ja hetkellistä tai jos toimenpide ei siedä viivytystä.

Sinua voi kiinnosta myös

Usein kysyttyä eläinten hyvinvointikorvauksesta
Usein kysyttyä eläinten hyvinvointikorvauksesta
Nautojen hyvinvointikorvaus ja toimenpiteet Kaikkia nautatiloja koskevat vähimmäisvaatimukset Emo- ja lypsylehmien laidunnus Hyvinvointisuunnitelma Nuorkarjan laidunnus Nautojen ulkoilu Nautojen…
Lisää aiheesta
Eläinten hyvinvointisuunnitelmat
Eläinten hyvinvointisuunnitelmat
Kuvaa hyvinvointisuunnitelmassa tilallasi toteutettavat eläintuotannon toimenpiteet. Voit käyttää suunnitelman laatimisessa apuna mallipohjia.  Lähetä hyvinvointisuunnitelma eläinten…
Lisää aiheesta