Maatalousmaa, perus- ja kasvulohkot 2023

↵ Peltotukien hakuopas

Mikä muuttuu vuonna 2023

• Et voi ilmoittaa tilapäisesti viljelemätöntä alaa.
• Voit poistaa ja palauttaa alaa maatalouskäytöstä.
• Leikkohavujen tuotantoala tai metsäpuiden taimitarha eivät ole maatalousmaata.

1. Maatalousmaa

Ilmoita peltotukihakemuksella kaikki hallinnassasi oleva maatalousmaa. Maatalousmaan on oltava viljelykelpoista tukihaun päättymisestä hakuvuoden kasvukauden loppuun asti, aina kuitenkin vähintään 31.8. saakka.

Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan, että

• lohkolla on tehtynä normaalit maataloustoiminnan edellyttämät peruskunnostustoimenpiteet ja lohkolta voidaan saada satoa.
• Ojitus on riittävä siten, että viljelytoimet pystytään tekemään viljellyn kasvin edellyttämällä tavalla.
• Peruskalkitus on tehty ja happamuus on oikealla tasolla viljellyille kasveille.
• Maaperä soveltuu valittujen kasvien viljelyyn.

Viljelykelpoisuudesta on myös aktiivisesti huolehdittava. Lohkon hoidon laiminlyönti saattaa johtaa alan hylkäämiseen ja tukien vähentämiseen.

Maatalousmaa on pidettävä avoimena ja sillä on toteutettava vuosittain maataloustoimintaa. Maatalousmaan on oltava maanpeittämää alaa, sitä ei saa päästää pensoittumaan tai sammaloitumaan eikä sillä saa olla metsänpohjan kasveja. Maatalousmaaksi ei hyväksytä esimerkiksi tulvaa lukuun ottamatta toistuvasti veden peittämää rantavyöhykettä.

Maataloustoiminnasta on kerrottu tarkemmin Peltotukien hakuoppaalla kohdassa Maataloustoiminta.

Mikä on maatalousmaata?

Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon, pysyvän nurmen ja pysyvien kasvien alaa.

• Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata.
• Pysyvä nurmi
  • Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä.
  • Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta.
  • Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia.
• Pysyvät kasvit
  • Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit.

Pysyvän nurmen muodostuminen ja seuranta

Ala muuttuu pysyväksi nurmeksi, kun lohkolle on ilmoitettu kuutena vuonna peräkkäin heinä- tai nurmirehukasveja. Kasvuston uusiminen esimerkiksi kyntämällä ei katkaise nurmivuosien laskentaa.

Pysyvän nurmen merkintä on vuosikohtainen riippuen lohkolla kunakin vuonna viljeltävästä kasvista. Lohkolla oleva pysyvän nurmen merkintä ei tarkoita sitä, että kyseisellä alalla/lohkolla olisi aina viljeltävä nurmea. Voit viljellä pysyvän nurmen merkinnän saaneella lohkolla muitakin viljelykasveja, jolloin ala lakkaa olemasta pysyvää nurmea. Suomi on sitoutunut säilyttämään alueellaan tietyn määrän pysyvää nurmea. Jos pysyvän nurmen ala laskee alle sovitun, otetaan käyttöön ennallistamismenettely. Vain jos menettely otetaan Suomessa käyttöön, sinua voidaan vaatia säilyttämään pysyvän nurmen alat. Pysyvän nurmen säilyttämisvaatimuksista kerrotaan tarkemmin Ehdollisuuden oppaassa. Voit tarkistaa Vipu-palvelun kartalta, onko lohkolla pysyvää nurmea tai neljännen tai viidennen vuoden nurmea. Näet peltotukihakemuksella tilalle muodostuvan pysyvän nurmen pinta-alan, kun tallennat kasvulohkotietoja.

Nurmivuosia kerryttäviä heinä- ja nurmirehukasveja ovat:

• Laidunnurmi
• Luonnonlaidun ja -niitty *
• Rehunurmi
• Siemennurmi
• Suojakaista
• Viherkesanto (nurmi ja niitty)
• Viherlannoitusnurmi (pl. ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmi)
• Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi *

* Jos ilmoitat lohkolle tämän kasvin, ala saa heti pysyvän nurmen merkinnän. Ilmoita ala vasta sitten, kun se täyttää pysyvän nurmen edellytykset (mm. nurmikasvustoa vähintään 5 vuotta).

Nurmivuosien muodostumisen pysäyttävät eli jäädyttävät kasvit

Osa kasveista pysäyttää eli jäädyttää nurmivuosien kertymisen. Jos ilmoitat lohkolle jäädyttävän kasvin, lohkon nurmivuodet pysyvät ennallaan. Pysyvän nurmen vuodet eivät siis nollaannu tai kasva, vaan jäätyvät.

Jäädyttäviä kasveja ovat:

• ympäristökorvauksen suojavyöhykkeet
• ympäristökorvauksen turvepeltojen nurmet
• viherlannoitusnurmi, jolle on valittu ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmi-toimenpide
• ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmi
• ehdollisuuden tuottamattomaksi alaksi ilmoitettu Viherkesanto (nurmi ja niitty).

Voit ilmoittaa ympäristökorvauksen ja ekojärjestelmätuen nurmitoimenpiteitä myös pysyvälle nurmelle. Ilmoittaessasi ympäristökorvauksen tai ekojärjestelmätuen nurmitoimenpiteitä pysyvän nurmen alalle, alaa ei lueta pysyväksi nurmeksi sitoumusaikana.

Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja Ahvenanmaata koskee ehdollisuuden tuottamattoman alan vaatimus. Voit ilmoittaa tuottamattoman alan viherkesantoa (nurmi ja niitty) myös pysyvälle nurmelle. Ilmoittaessasi tuottamattoman alan viherkesantoa (nurmi ja niitty) pysyvälle nurmelle, alaa ei lueta pysyväksi nurmeksi kyseisenä tukivuonna.

Nurmikertymän nollaantuminen

Jos ilmoitat lohkolle muun kuin pysyvää nurmea muodostavan tai nurmivuosien laskennan jäädyttävän kasvin, pysyvän nurmen merkintä häviää.

Maankäyttölajit

Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä peltoa.

• Pellolla on kasvatettava pääasiassa viljelykasveja, joita kylvetään, lannoitetaan ja hoidetaan vuosittain, tavoitteena markkinakelpoisen sadon tuottaminen. Monivuotisten nurmien kasvusto on uusittava tarvittaessa, jotta viljellyt heinät säilyvät valtalajina ja pellon sadontuottokyky säilyy. Pellon on oltava mukana tilan viljelykierrossa.

Luonnonlaidun ja -niitty on pellon ulkopuolista maatalouskäyttöön käytettävää nurmipeitteistä alaa.

• Heinä- ja nurmirehukasveja on oltava tasaisesti yli 50 % lohkon pinta-alasta. Alalla saa olla hajanaisesti korkeintaan 50 puuta hehtaarilla.
• Puuksi katsotaan yli 4 metrin korkuiset puuvartiset kasvit ja latvukselliset puumaiset pensaat sekä katajat, vaikka ne olisivat alle 4-metrisiä. 
• Lisäksi alalla voi olla tuotantoeläinten ravinnoksi sopivia, alle 2 metriä korkeita lehtipensaita ja lehtipuiden taimia alle 50 % peruslohkon alasta. Puiden ja pensaiden on sijaittava lohkolla hajanaisesti.
• Alaa on hoidettava vuosittain laiduntamalla tai niittämällä viimeistään 31.8. mennessä. Kasvusto voi olla myös luonnonheinää.

Metsämaa on peruslohkolla olevaa alaa, joka on laidunkäytössä, mutta ei ole luonnonlaidunta tai -niittyä. Metsämaalle voidaan maksaa tukea vain ympäristösopimuksen perusteella.

Muu alue on ympäristösopimusten alaa, joita ei voida luokitella muihin maankäyttölajeihin.

• Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kosteikot ja märät ranta-alueet.
• Alalle voidaan maksaa tukea vain ympäristösopimuksen perusteella.

Tuulensuojaistutukset – uutta vuodesta 2023 alkaen

Peruslohkon alaan kuuluvaksi voidaan lukea tuulensuojaistutuksen ala. Tuulensuojaistutuksella tarkoitetaan lohkon reunalle istutettua puu- tai pensasrivistöä. Istutusalueen on myötäiltävä lohkon reunaa ja se voi olla enintään 2 metriä leveä. Jos istutus sijaitsee peruslohkon keskellä, lohko on jaettava.

Istutusta ei voi tehdä peruslohkon metsään rajautuvalle reunalle. Vesistön varrella tuulensuojaistutus ei korvaa suojakaistaa, eikä tuulensuojaistutus voi kasvaa suojakaistalla. Istutusalueen lisäksi on aina oltava suojakaista istutuksen jommallakummalla puolen. Tuulensuojaistutukseksi ei hyväksytä luontaisesti lohkon reunalle muodostunutta pensaikkoa tai puustoa.

Kasvatustunnelit ja siirrettävät kausihuoneet

Kevytrakenteisissa kasvatustunneleissa ja kausihuoneissa viljeltävät kasvit ilmoitetaan kasvin omalla nimellä riippumatta siitä, tapahtuuko viljely maapohjassa tai viljelypöydällä. Kiinnitysvaijereiden ja vastaavien tukirakenteiden vaatima tarkoituksenmukaisen nurmikaistan voi kuulua kasvulohkon pinta-alaan. Kaista on pidettävä avoimena, eikä sillä saa kasvaa puuvartisia kasveja. Ylileveästä nurmialueesta tunneleiden tai huoneiden välissä on tehtävä oma kasvulohko, joka ilmoitetaan viherkesantona.

Huomioi nämä asiat:

• Jos viljelykasvien juuret eivät ole yhteydessä maahan, alaa ei katsota maatalousmaaksi. Asiasta on joko ilmoitettava kasvulohkon tiedoissa rastituskohdalla tai vaihtoehtoisesti ala tulee rajata pois peruslohkosta.
• Viljeltävän kasvin kasvitiheyden tulee täyttyä.

Koeviljelyalat

Maatalousmaaksi hyväksytään myös pellolla olevat koeviljely- tai tutkimustoimintaan käytettävät kenttäkoeruudut, jos kasveja viljellään maaperässä.

Mikä ei ole maatalousmaata?

Ala ei ole maatalousmaata, jos se ei täytä maatalousmaalle asetettuja vaatimuksia tai alan pääasiallinen tarkoitus on muu kuin maataloustoiminta.

Alla olevassa haitarissa  on kerrottu, mitä aloja ei katsota maatalousmaaksi. Poista kyseiset alat tukihakemukseltasi Maatalousmaan ilmoittaminen ja muutokset -kohdassa kerrotulla tavalla.

2. Maatalousmaan ilmoittaminen ja muutokset

Ilmoita tukihakemuksella kaikki hallinnassasi olevat peruslohkot, jotka ovat maatalousmaata viimeistään tukihaun päättymiseen mennessä ja säilyvät sellaisena kasvukauden loppuun saakka, kuitenkin aina vähintään 31.8. saakka.

Peltotukia ei makseta alle 0,05 hehtaarin perus- ja kasvulohkoille. Tällaiset alat kuitenkin huomioidaan tukimuodoissa olevien vähimmäisalojen, kuten sitoumusalojen laskennassa. Jos alle 0,05 hehtaarin peruslohkoja on hallinnassasi enintään 1 hehtaari, niiden ilmoittaminen peruslohkoina ei ole pakollista, vaan vaihtoehtoisesti voit ilmoittaa Vipu-palvelussa peltotukihaussa Maatilan tiedot -välilehdellä rastittamalla, että hallinnassasi on tällaisia peruslohkoja.

Tuenhakijana vastaat siitä, että lohkosi täyttävät tukiehdot ja lohkojesi rajat ovat oikein.

Vuodesta 2023 alkaen et voi ilmoittaa tilapäisesti viljelemätöntä alaa. Lue lisää kohdasta Lohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alat.

Maatalouskäytöstä poistuvan tai maatalouskäyttöön palaavan alan ilmoittaminen

Jos peruslohko ei enää täytä maatalousmaan edellytyksiä, poista se maatalouskäytöstä Peltotukihaun peruslohkomuutokset -osiossa. Jos vain osa lohkosta ei ole enää maatalousmaata, poista kyseinen ala peruslohkosta rajakorjauksella.

Jos varsinaisen hakuajan päättymisen jälkeen huomaat, että ala ei ole maatalousmaata, voit muutosajan puitteissa ilmoittaa alalle kasviksi ’Viljelemätön’, jolloin viranomainen poistaa alan peruslohkosta.

Jos ala palaa jälleen maatalouskäyttöön, palauta se peltotukihaussa tukihakemukselle:

• Kokonainen peruslohko: piirrä alalle vastaavan muotoinen uusi peruslohko
• Lohkosta poistettu ala: korjaa peruslohkon ala ennalleen

Aiemmin sovellettu 4 vuoden karenssi ennen maatalouskäytöstä poistetun alan palauttamista ei ole enää voimassa.

Maatalouskäytöstä poistettu ala menettää korvauskelpoisuutensa. Maatalouskäyttöön palautettu ala voi saada korvauskelpoisuutensa takaisin, jos viljelijä osoittaa sen olevan maatalousmaata.

Myös maatalouskäytöstä poistetulla alalla on noudatettava lannan varastoinnin ja käytön, sekä luonnonsuojelun ja kasvinsuojeluaineiden lakisääteisiä vaatimuksia.

Uusien peruslohkojen ilmoittaminen

Uuden perustettavan peruslohkon on oltava viljelykelpoinen tukihaun päättymisestä kasvukauden päättymiseen asti, aina kuitenkin vähintään 31.8. asti. Jos vaatimus ei täyty, ilmoita ala tukihakemuksella vasta seuraavana vuonna.

Lohko on viljelykelpoinen, jos

• lohkon maapohja on viljeltävissä tavanomaisin konein ja menetelmin
• lohkon peruskunnostustoimet on tehty
• lohkolla voi tehdä tavanomaiset viljelytoimet ja
• lohkolta voi saada satoa.

Luonnonlaitumelta vaaditaan, että alalle on muodostunut heinä- tai nurmikasvusto.

Lohkon viljelykelpoisuus 31.12.2022 vaikuttaa lohkon viljelymahdollisuuksiin

Kaikille lohkoille, jotka ovat viljelykelpoisia peltotukihaun päättymiseen mennessä, voidaan maksaa perustulotuki, uudelleenjakotulotuki ja nuorten viljelijöiden tulotuki.

Jos ilmoitat aloja, jotka eivät ole olleet viljelykelpoisia 31.12.2022, sinun on säilytettävä lohko pysyvästi nurmella (ehdollisuuden nurmikasvivaatimus).

Taulukossa 1 on kuvattu miten lohkon viljelykelpoisuuden ajankohta vaikuttaa nurmivaatimukseen ja perustulotuen maksamiseen.

Taulukko 1. Viljelykelpoisuuden ajankohdan vaikutus lohkon viljelymahdollisuuksiin.

Lohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alat

Et voi ilmoittaa tilapäisesti viljelemätöntä alaa vuodesta 2023 alkaen. Alan käytöstä riippuen voit joko poistaa alueen maatalousmaasta tai ilmoittaa sen kesantona. Tietyt alat voidaan lukea kuuluvaksi kasvulohkon kasvin alaan. Alla olevassa haitarissa kerrotaan ilmoittamistapa eri tilanteissa.

3. Peruslohkot

Peruslohko

Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja.

Peruslohkon on oltava tuenhakijan hallinnassa. Yhteiskäyttölohkoilla hallinta voi olla useammalla tuenhakijalla.

Reunaoja

Peruslohkoa rajaavista ojista käytetään nimitystä reunaoja. Reunaojan keskimääräisestä leveydestä riippuu, voidaanko oja sisällyttää peruslohkon alaan.

Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on enintään 3 m leveä, on peruslohkon raja ojan keskikohdassa. Mittaa ojan leveys ojan ja pellon taitekohdasta.

• Enintään 3 metriä leveä reunaoja: Peruslohkon raja on ojan keskellä, jos ojan keskikohdasta kasvuston reunaan on enintään 2 metriä.
• Pientareineen enintään 3 metriä leveä oja ei enää edellytä peruslohkon jakamista, vaikka ojan yli ei olisi viljely-yhteyttä.

Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on yli 3 m leveä, on peruslohkon raja ojan pellon puoleisessa reunassa eli pellon ja ojan taitekohdassa.

• Yli 3 metriä leveä reunaoja: jos viljelemätön piennar ojan ja pellon taitekohdasta kasvuston reunaan ei ylitä leveydeltään 2:ta metriä, voidaan piennar hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan.

Jos reunaojan varrella on suojakaista tai monimuotoisuuskaista, voi ojan niskasta viljellyn reunaan olla enintään 4 metriä.

Jos peruslohkoa rajoittaa jokin muu kuin oja tai vesistö, on peruslohkon raja pellon reunassa. Tällöin et saa sisällyttää peruslohkoon reuna-alueita, jotka ovat pysyvästi pois viljelykäytöstä.

Kuva 1: Reunaojan leveyden mittaaminen.

Kaksitasouoma

Jos peruslohko rajoittuu vesilain* mukaiseen suunnitelmaan perustuvaan, ojaan perustettuun kaksitasouomaan, on peruslohkon raja kaksitasouoman keskellä. Jos kaksitasouoma on vesistö, lohko rajautuu tällöin tulvatasanteen ja pellon taitekohtaan. Voit tarkistaa Vipu-vesistöt-karttatasolta yksittäisen uoman tilanteen.

Jos kaksitasouoma on perustettu ei-tuotannollisella investoinnilla ja sen hoidosta tehdään ympäristösopimus, muodosta oja-alueesta oma peruslohkonsa, ja liitä se sopimukselle. Nämä alat eivät ole maatalousmaata.

Huomioi, että tulvatasanteella ei saa olla puuvartista kasvustoa, lukuun ottamatta yksittäispuita ja -pensaita.

* Vesilaki 5 luku, 15 § (587/2011), Ahvenanmaan maakunnan vesilain 10 luvun 13 § (1996:61)

Sarka- ja muut ojat peruslohkon sisällä

Sarkaojalla tarkoitetaan peruslohkon sisällä olevaa ojaa, joka on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia. Sarkaoja tai muu kapea oja hyväksytään peruslohkon alaan, jos se on yhdessä ojan viljelemättömän pientareen kanssa enintään 3 m leveä. Jos ojan ja viljelemättömän pientareen yhteisleveys on yli 3 metriä, poista ala peruslohkosta rajakorjauksella.

Viljelyteknisistä syistä peruslohkon sisällä olevan ojan piennar voi vaihdella vuosittain. Jos tavallisesti alle 3 m olevat sarka- tai muut kapeat ojat ovat viljelyteknisistä syistä pientareineen yli 3 m leveitä, poista ne peruslohkosta rajakorjauksella.

Kuva 2. Sarkaoja tai muu lohkon sisällä oleva oja ja sen viljelemätön piennar saa olla enintään 3 metriä leveä.

Ojien alan poistaminen tai lisääminen peruslohkoon, sekä ojissa ja pientareilla sallittu kasvillisuus

Edellä kerrotun mukaisesti ojan leveys vaikuttaa siihen, voiko se kuulua peruslohkon alaan. Enimmäisleveyden ylittyessä reuna- ja sarkaojan ala on poistettava peruslohkosta rajakorjauksella.

Vastaavasti, jos ojan leveys alittaa enimmäisleveyden esimerkiksi ojan putkittamisen vuoksi, voit siirtää lohkon rajan ojan keskelle rajakorjauksella.

Voit palauttaa myös peruslohkon alasta kasvillisuuden tai liiallisen leveyden vuoksi poistetut sarkaojat takaisin lohkon alaan, kun olet poistanut kasvillisuuden tai jos oja on esimerkiksi täytetty salaojituksen yhteydessä. Sinulta saatetaan vaatia paikkaan sidottu kuva palauttamisen yhteydessä.

Lohkon viljelemättömällä pientareella saa olla pensaita tai puuntaimia ainoastaan yhden vuosikasvun verran, mutta ei ylivuotista puuvartista kasvustoa. Peruslohkon pinta-alaan kuuluvassa ojassa saa olla korkeintaan 1,5 metrin korkuista pensaikkoa tai puita. Yksittäiset puut tai pensaat ovat sallittuja ojassa tai pientarella.

4. Kasvulohkot

Kasvulohkon määritelmä

Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jolle ilmoitat samaa kasvia tai käyttötapaa. Peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain.

Mitä aloja ei tarvitse erottaa omaksi kasvulohkoksi?

Alle on koottu maatalousmaan käyttömuotoja, jotka katsotaan kuuluvaksi lohkolle ilmoitetun kasvin pinta-alaan. Jos ala kuuluu lohkolle ilmoitetun viljelykasvin alaan, sinun ei tarvitse jakaa sitä erilliseksi kasvulohkoksi.

Ehdollisuuden suojakaista

• Vähintään 3 metriä, mutta keskimäärin enintään 4 metriä leveä nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä kaista, joka on perustettava lohkon vesistöön rajautuvalle reunalle.
• Mittaa leveys lohkon reunasta pellolle päin ja reunaojan tapauksessa ojan niskasta pellolle päin.
• Jos suojakaistan leveys ylittää 4 metriä, tee alasta oma kasvulohko, ja ilmoita kasviksi 'Suojakaista’
• Kaistalla saa olla enintään yksivuotista puuvartista kasvustoa.

Monimuotoisuuskaista

• Keskimäärin enintään 4 metriä leveä, kylvämällä perustettu yksi- tai monivuotinen kukka- tai nurmikasvusto.
• Voit perustaa kaistan myös peruslohkon muille kuin vesistöihin rajoittuville reunoille edistämään luonnon monimuotoisuutta.
• Monimuotoisuuskaistaksi hyväksytään myös aiemmin valtaojien varsille perustetut pientareet. Jos entinen valtaoja ei ole reunaoja, ja haluat säilyttää pientareen, voit ilmoittaa sen erillisenä kasvulohkona, jolle ilmoitat kasviksi rehunurmen tai luonnonhoitonurmen.*
• Jos monimuotoisuuskaistan keskimääräinen leveys on yli 4 metriä, tee alasta oma kasvulohko ja ilmoita kasviksi rehunurmi tai luonnonhoitonurmi. *
• Kaistoilla ei saa kasvaa ylivuotista puuvartista kasvustoa.

Kasvutunneli tai siirrettävä kasvihuone

• Jos viljelykasvin juuret ovat yhteydessä maahan, ilmoita vain viljelty kasvi.
• Jos juuret eivät ole yhteydessä maahan, jaa kyseinen ala omaksi kasvulohkokseen.
• Jos viljely tapahtuu vuodesta toiseen niin, että kasvin juuret eivät ole yhteydessä maahan, voit poistaa alan peruslohkon alasta.

Viljelytekniset päisteet ja hoitokäytävät

• Yksi- tai monivuotisten kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät sekä viljelytekniset päisteet.
• Hoitokäytävien ja päisteiden on oltava viljelyn kannalta välttämättömiä sekä kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia. Niiden on oltava maatalousmaata. Poista sorastetut tai päällystetyt käytävät tulee lohkon alasta.

Maisemapiirteet

• Ehdollisuuden mukainen luonnonsuojelulain (1096/1996 tai 9/2023) perusteella suojeltu maisemapiirre, kun sen pinta-ala on enintään 0,2 hehtaaria.
• Ilmoita ala lomakkeella 442 (ilmoitus tehdään vain kerran).

5. Peruslohkojen digitoinnin muutokset

Peruslohkot ilmakuvataan noin kolmen vuoden välein. Kuvien perusteella hallinto tarkistaa ja tarvittaessa korjaa piirretyt lohkorajat, eli ajantasaistaa lohkojen digitoinnin. Digitointia voidaan päivittää myös tilallasi tehtävän valvonnan perusteella tai naapurilohkon valvonnan perusteella, jos lohkoilla on yhteistä rajaa.

Vipu-palvelussa peltotukihaussa näytetään edellisen vuoden ja tukihakuvuoden pinta-alat. Tukihaussa tekemäsi muutokset lähetetään kunnan käsiteltäväksi ja sen jälkeen digitoijalle. Näissä käsittelyissä alat saattavat vielä muuttua.

6. Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri

Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri (INSPIRE) koostuu jäsenvaltioiden perustamista paikkatietovarannoista, yhtenäistäen niiden hallintaa ja käytettävyyttä. Sen toimeenpanoa varten säädetty direktiivi velvoittaa viranomaiset kuvaamaan paikkatietoaineistot ja asettamaan ne tietoverkkojen kautta yhteiskäyttöön (haku-, katselu- ja latauspalvelu).

Osana INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa Ruokavirasto julkaisee seuraavat aineistot:

• Peltolohkorekisteri (maanpeite)
• Maatalousmaalla sijaitseva maisemapiirre (maanpeite)
• Paikkatietoa sisältävä kasvulohko (maankäyttö)
• Maatalousmaa: pelto, pysyvä nurmi tai pysyvä kasvi (maankäyttö)

Voit katsella aineistoja ja palveluja metatietoineen kansallisessa paikkatietoportaalissa Paikkatietoikkunassa, paikkatietoikkuna.fi.

Aineistojen latausohjeet ja käyttöehdot ovat Ruokaviraston verkkosivuilla osoitteessa ruokavirasto.fi/tietoa-meista/avointieto/inspire/