Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmia koskeva ympäristösopimus on ympäristökorvauksiin kuuluva geenipankkitoimenpide. Sopimuksen on tarkoitus edistää maatiaislajikkeiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden geneettistä monimuotoisuutta.
Sopimuksen hakija voi saada ympäristökorvausta kansallisesti arvokkaiden maa- ja puutarhatalouden kasvien ja pohjoisten maatiaislajikkeiden kasvullisesti lisättävien geenivarakasvien sekä Suomen pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden turvallisesta säilyttämisestä ja ylläpidosta.
Sopimuksen ehtoja ja korvauksen määrää voidaan muuttaa sopimuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat muutokset sitä edellyttävät. Jos hakija ei hyväksy tällaista mukautusta, sopimus raukeaa ilman takaisinperintää.
1. Sopimuskausi
Sopimuskauden pituus on viisi vuotta. Sopimuskausi on 1.5.2026–30.4.2031. Sopimusta voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella kerrallaan. Korvausta voidaan maksaa jatkovuosilta, jos Euroopan unionin lainsäädäntö ja säännöt mahdollistavat rahoittamisen.
2. Hakija
Sopimuksen hakijana voi olla kansallista kasvigeenivaraohjelmaa koordinoiva taho.
3. Sopimuksen hakeminen
Sopimusta haetaan Ruokaviraston lomakkeella 475 viimeistään 30.4.2026. Hakemuksen liitteenä on toimitettava koko sopimuskauden toiminnasta toimenpidesuunnitelma kustannusarvioineen.
Sopimuksen tekevät Ruokavirasto ja kansallista kasvigeenivaraohjelmaa koordinoiva taho. Edellytyksenä sopimuksen teolle on, että maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt hakijan esittämän toimenpidesuunnitelman toiminnasta.
4. Korvauksen määrä
Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmia koskevan sopimuksen perusteella voidaan ympäristökorvausta maksaa vuosittain enintään 50 000 euroa. Korvausta maksetaan kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet hyväksytyssä toimenpidesuunnitelmassa mainituista toimenpiteistä:
- kasvigeenivarojen suojelutarpeen arvioinnista ja suunnittelusta
- kasvigeenivarakokoelmien säilyttämiseen tähtäävistä toimista
- viestinnästä kasvigeenivarakokoelman hyväksyttyjen toimijoiden kanssa
- suojelutarpeen merkityksen viestimisestä kansalaisille.
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavan kustannuksen perusteena oleva hyväksytyn toimenpidesuunnitelman mukainen toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutunut kustannus on maksettu. Korvattavista kustannuksista on oltava yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti.
Korvauksen määrään vaikuttaa, jos suunnitelluista toimenpiteistä jo maksetaan muuta Euroopan unionin tukijärjestelmän tai kansallisen tukijärjestelmän tukea. Toimenpiteille (esim. alkuperäiskasvien ylläpito), joista maksetaan jo muuta tukea, ei voida maksaa korvausta.
5. Korvauksen maksun hakeminen ja maksaminen
Hakija voi hakea maksua vuosittain Ruokavirastosta lomakkeella 478 toteutuneiden ja toimenpidesuunnitelmaan sisältyvien kustannusten perusteella.
Maksu suoritetaan sille tilille, jonka korvauksen hakija on ilmoittanut sopimuksen hakulomakkeella 475. Jos maksuhakemus tai liitteet myöhästyvät, korvausta ei makseta.
Korvaus voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä.
6. Sopimuksen edellyttämät toimenpiteet ja toimenpidesuunnitelma
Korvausta voidaan myöntää kansallisesti arvokkaiden maa- ja puutarhatalouden kasvien ja pohjoisten maatiaislajikkeiden kasvullisesti lisättävien geenivarakasvien sekä Suomen pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden turvallisesta säilyttämisestä ja ylläpidosta.
Sopimukseen liitettävän toimenpidesuunnitelman tulee sisältää:
- keinot, joilla tunnistetaan säilytettävät kokoelmat
- säilytettävät kokoelmat ja niille maksettavat korvaukset
- keinot, joilla edistetään tietojen vaihtoa kokoelman hyväksyttyjen toimijoiden kanssa
- viestintää säilytettävien kasvigeenivarojen hyödyistä ja suojelun tarpeesta kansalaisille
- arvio yllä esitetyistä kustannuksista.
Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmiin voi sisältyä seuraavia kasvilajeja:
- hedelmäpuista omena-, luumu-, kriikuna-, päärynä-, hapankirsikkapuut
- marjakasveista karviainen, musta- ja punaherukka, tyrni, vadelma, mesivadelma, ukkomansikka ja muut vastaavat marjakasvit
- vihanneksista raparperi, piparjuuri, sipulit
- humala
- yrtit, rohdokset ja viherrakentamisen kasvit sekä eräät muut kansallisen kasvigeenivaraohjelman asiantuntijatyöryhmien arvioinnin perusteella pitkäaikaissäilytykseen valitut lajit.
Varmuuskokoelmiin sisältyviä kasvikantoja on hoidettava Luonnonvarakeskuksen laatimien Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeiden mukaisesti.
7. Toimenpidesuunnitelman muuttaminen
Hakija voi muuttaa toimenpidesuunnitelmaa. Sopimuksen muuttamisen edellytyksenä on, että maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy toimenpidesuunnitelman muutoksen.
8. Ylläpitomahdollisuuden antaminen ulkopuoliselle taholle
Hakija voi hyväksytyn toimenpidesuunnitelman mukaisesti antaa ylläpitomahdollisuuden ulkopuoliselle taholle ja korvata kasvatuksesta aiheutuvia kustannuksia ylläpitäjälle. Ylläpitäjiä voivat olla yksityiset henkilöt, yhdistykset, yhteisöt tai muut vastaavat tahot. Ylläpito ei voi koskea sellaista alkuperäiskasvilajiketta, josta maksetaan alkuperäiskasvien ylläpitosopimukseen liittyvää ympäristökorvausta. Hakija vastaa kuitenkin sopimuksen velvoitteista.
9. Sopimuksen siirtäminen
Sopimus alkuperäiskasvien varmuuskokoelmista voidaan siirtää, mikäli uusi hakija täyttää sopimuksen ehdot.
10. Sopimuksesta luopuminen
Jos hakija luopuu koko sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, maksettu korvaus peritään takaisin. Jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne, ei korvausta peritä takaisin. Hakijan on esitettävä ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta tilanteesta riittävät todisteet kirjallisesti.
Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus, kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden tai poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta, on tehtävä kirjallisesti Ruokavirastoon ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen osalta viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun hakijan tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus.
11. Sopimuksen purkaminen ja korvauksen takaisinperiminen
Ruokavirasto voi purkaa sopimuksen, jos sopimuksen tehnyt hakija on salannut sopimuksen tekemiseen olennaisesti vaikuttavan seikan tai antanut sellaisesta virheellistä tietoa. Sopimus voidaan purkaa myös, jos sopimuksenhaltija rikkoo sopimusehtoja. Jos ympäristösopimus puretaan, sopimuksen perusteella maksettu korvaus peritään takaisin koko sopimuskaudelta.
Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peritään takaisin, jos
- korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet
- korvauksen saaja ei ole noudattanut korvauksen ehtoja
- korvauksen saaja on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseen tai maksamiseen
- korvauksen saaja estää tarkastuksen toteuttamisen tai
- Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää.
Tuen takaisinperimisestä päättää Ruokavirasto.
Takaisinperintä suoritetaan tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (1334/2022) 8 luvun mukaan. Perittävälle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuotuista viivästyskorkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka alkaa 60 päivää takaisinperintäpäätöksen tekemisajankohdasta ja päättyy saatavan suorittamisajankohtaan tai, jos saatava vähennetään myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyksen tekemisajankohtaan.
Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) on säädetty.
12. Hakijan ilmoitusvelvollisuus ja asiakirjojen säilyttäminen
Hakija on velvollinen antamaan korvauksen myöntävälle Ruokavirastolle sopimuksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.
Hakijan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Ruokavirastolle sellaisesta hakijaa tai tuettavaa toimintaa koskevasta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa vaikuttaa korvauksen määrään taikka aiheuttaa korvauksen takaisinperimisen tai lakkauttamisen. Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi muutokset toimenpidesuunnitelmassa.
Ilmoitus ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta on tehtävä kirjallisesti Ruokavirastoon todisteineen viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun ilmoitus on mahdollista tehdä.
Sopimuksen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset, joita ei toimiteta sopimuksen myöntävälle viranomaiselle, on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.
13. Tietojen toimittaminen
Ruokavirastolla on oikeus saada korvauksen saajalta korvauksen seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset selvitykset ja seurantatiedot.
14. Valvonta ja seuraamukset
Sopimusta valvovilla viranomaisilla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa sopimuksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset.
Korvauksen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin avustamaan tarkastuksessa.
Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jättää maksamatta tai periä takaisin, jos valvonnassa todetaan, että hakijan hakemuksessaan esittämä kustannus ei täytä korvauksen maksamiselle asetettuja edellytyksiä.
15. Muutoksenhaku
Päätökseen saa hakea muutosta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle Ruokavirastolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.