Maastokatselmointiohje 2025

Tässä ohjeessa kerrotaan maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusten ja kosteikon hoitosopimusten hallinnollisista maastossa tehtävistä tarkastuksista (myöhemmin tekstissä maastokatselmoinnit). Ohje on voimassa 18.6.2025 alkaen.

1 Maastokatselmointien yleiset periaatteet

Maastokatselmoinnit tehdään sekä maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksiin että kosteikkojen hoitosopimuksiin.

• Laki tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta(toimeenpanolaki) (L 1334/2022) 20 §: ELY-keskus tekee hallinnollisen maastokatselmointikäynnin eli maastokatselmoinnin kaikkiin haettuihin ympäristösopimuksiin. Maastokatselmointi tehdään viimeistään sopimuksen toisen vuoden ensimmäisen erän maksuun mennessä.
• Laki eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista (maaseudun kehittämislaki) (L 1333/2022) 5 §: maastokatselmoinnit on tehtävä kaikkiin haettuihin ympäristösopimuksiin ennen kuin sopimuksen perusteella maksetaan ympäristökorvausta toisesta sopimusvuodesta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Tällä tarkoitetaan sitä, että voidaan jo ilmakuvista tai muuten päätellä, että sopimukseen haettu ala on tukikelvotonta sopimukseen. Lisäksi 12 §:n mukaan sopimukseen haettua alaa voidaan muuttaa maastokatselmoinnin perusteella.

Maastokatselmoinnit ovat osa ympäristösopimusten hallinnollista tarkastamista, joten sopimuskäsittelijät ovat vastuussa maastokatselmoinneista.  Maastokatselmointeja voivat tehdä ELY-keskusten sopimuskäsittelijät sekä Y-vastuualueen biologit (jatkossa katselmoija). Maastokatselmoinnit eivät ole valvontaa. Ruokavirasto suosittelee, että yhteistyötä tehdään yli vastuurajojen, ja katselmoija voi pyytää haasteellisten tilanteiden ratkaisemisessa apua ELY-keskuksen Y-vastuualueen biologeilta tai vesiasiantuntijoilta.  

Maastokatselmointia ei saa suorittaa henkilö, joka myöhemmin valvoo tai maksaa samaa sopimusta, eikä katselmoinnissa voi olla läsnä esteellinen henkilö. Virkamiehen toiminnan on oltava riippumatonta ja puolueetonta.

Maastokatselmointeja tehdään vuosittain uusien haettujen sopimusten lisäksi myös voimassa oleviin sopimuksiin haettuihin lisäaloihin sekä peruskunnostustoimenpiteisiin.

Maastokatselmoinnit voidaan aloittaa heti peltotukien haun päättymisen jälkeen, kun Ruokavirasto on antanut siihen Pikantissa luvan.

Ilmoitukset laiminlyönneistä muille viranomaisille

Havaitut lainsäädännön rikkomukset ilmoitetaan mahdollisimman pian katselmointikäynnin jälkeen lainsäädännöstä vastaaville viranomaisille lomakkeella 182 (saatavilla Pikantista). Esimerkiksi nitraattiasetuksen rikkomukset ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja epäilyt eläinten hyvinvointivaatimusten laiminlyönneistä aluehallintoviraston läänineläinlääkärille.

Jos eläimiä epäillään hoidettavan tai kohdeltavan eläintensuojelulain (693/2023) tai sen perusteella annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnoista on välittömästi ilmoitettava toimivaltaiselle kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille. YT-alueelle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä. Ilmoituksesta tulee ottaa kopio elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).

Nitraattiasetuksen (1250/2014), luontodirektiivin (92/43/ETY) tai lintudirektiivin (2009/147/EY) laiminlyönneistä voidaan pyytää toimivaltaiselta ympäristöviranomaiselta lausunto laiminlyönnin arvioimiseksi ja tarvittaessa laajennetaan ELY-keskuksen oman otannan valvontaan.

Rikosepäilyt

Maastokatselmoinnin suorittajan ensisijaisena tehtävänä on varmistaa lohkojen tukikelpoisuus sopimukseen sekä pysyvän nurmen vaatimuksen täyttyminen. Katselmoinnin yhteydessä saattaa kuitenkin tulla esille myös rikokseen viittaavia seikkoja. Mikäli maastokatselmoinnin yhteydessä on aihetta epäillä tuen hakuun liittyvää rikosta, katselmoijan on kerrottava asiasta välittömästi esihenkilölleen. Lisäksi asiasta on tehtävä ilmoitus petostentorjuntaohjeistuksen mukaisesti Ruokavirastolle osoitteeseen petostentorjunta(a)ruokavirasto.fi. ELY-keskuksen on tarvittaessa jätettävä tutkintapyyntö poliisille. Asiasta on kerrottu lisää petostentorjuntaa käsittelevissä Ruokaviraston ohjeissa.

Väärinkäytöksiin puuttuminen

Väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkia tahattomia ja tahallisia toimia, joiden seurauksena julkisia varoja käytetään vastoin niiden säädettyä käyttötarkoitusta. Petoksella tarkoitetaan epäilyä siitä, että väärinkäytös on aiheutettu tekijän tahallisella toiminnalla, jonka tarkoituksena on ollut joko saavuttaa oikeudetonta taloudellista etua taikka aiheuttaa julkisiin varoihin kohdistuvaa taloudellista vahinkoa.

Väärinkäytöksiin puuttumisesta on ohjeistettu tarkemmin Pikantissa annetussa ohjeessa:
Petostentorjuntaohje (saatavilla vain ekstranetissä)

Petos voi olla esimerkiksi avustuspetos tai väärennys eri tekomuodoissaan.

Avustuspetos, joka

1. antaa avustuksesta päättävälle väärän tiedon seikasta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, tai salaa sellaisen seikan tai
2. jättää ilmoittamatta sellaisesta avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin olennaisesti vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, josta myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on erityisesti velvoitettu ilmoittamaan ja siten hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä, on tuomittava avustuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Törkeä avustuspetos

• Jos avustuspetoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä ja avustuspetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä avustuspetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Väärennys

• Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava

Viranomaisen tulee puuttua väärinkäytöstilanteisiin myös petostentorjunnan näkökulmasta. Kun tukeen aiheutuvan seuraamuksen ja tuen takaisinperinnän lisäksi on pelko saada myös rikosoikeudellinen seuraamus, se nostaa kynnystä ryhtyä petoksellisiin toimiin.

Jos tukea on maksettu liikaa tai perusteettomasti, se peritään joka tapauksessa takaisin riippumatta siitä, miten asia muuten etenee. Maastokatselmoinneista aiheutuvat vähennykset tukiin ja tuen takaisinperintä eivät ole este rikosprosessille ja rikosoikeudellisten seuraamusten määräämiselle.

Väärinkäytöstilanteita voivat esimerkiksi olla:

• Tuenhakija väärentää asiakirjan, esim. itse tekemä lausunto arvokkaasta perinnebiotoopista.
• Tuenhakija hakee korvausta toimenpiteistä, joita hän ei voi edes toteuttaa ja yrittää siten saada perusteetonta etua. Esim. peruskunnostustoimenpiteistä aitauksen on tehnyt joku muu taho ja tuenhakija hakee korvausta itselleen.
• Tuenhakija hakee tukea lohkosta, joka ei ole hänen hallinnassaan.
• Tuenhakija ilmoittaa lohkolle korkeamman arvoluokan korkeamman tuen saamiseksi.
• Tuenhakija antaa tarkoituksella vääriä tukihakemustietoja tuen saamiseksi, esimerkiksi hänellä ei ole vuokrasopimusta alan omistajan kanssa, ja hän ilmoittaa lohkojen olevan hänen hallinnassaan (joko omistuksessa tai vuokrattuna).

Tarkistuslista - voiko kyse olla rikoksesta?

Tässä tarkistuslistassa avustuspetoksen tunnusmerkistö on jaettu osiin. Tarkistuslistaa voi käyttää apuna sen harkinnassa voisiko kyseessä olla rikos. Mitä useampaan kysymykseen vastaat kyllä, sen todennäköisemmin hakijan toiminta viittaa petokselliseen toimintaan.

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja mahdollinen tutkintapyyntö

Kun maastokatselmoinnissa havaitaan väärinkäytös, ilmoitetaan siitä viraston sisäisen ohjeistuksen mukaisesti organisaation sisällä. ELY-keskuksen tulee mahdollisten tukileikkausten lisäksi arvioida tarve tutkintapyynnön tekemisestä tekopaikkakunnan poliisille. Poliisin tehtävä on selvittää, onko rikosta tapahtunut.

Ilmoituskynnyksen ei tule olla kovin korkea, jotta teko tulisi esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten ja tarvittaessa tuomioistuimen selvitettäväksi ja arvioitavaksi.

Tahallisista väärinkäytöksistä on ilmoitettava myös Ruokavirastolle osoitteeseen petostentorjunta(a)ruokavirasto.fi. Lisäksi valtion viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava viipymättä toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta väärinkäytöksestä valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Eläinsuojelurikokset ja -rikkomukset

Jos on aihetta epäillä, että valvottavalla tilalla ei ole noudatettu eläinsuojeluun liittyviä säädöksiä, ELY-keskuksen tarkastajan on ilmoitettava havainnoistaan välittömästi esihenkilölleen ja sen jälkeen toimivaltaiselle virkaeläinlääkärille (kunnan- tai läänineläinlääkärille), terveystarkastajalle tai poliisille ja pyydettävä tekemään eläinsuojelu-maastokatselmointi. Asian selvittämisen käynnistymisestä on tiedotettava YT-alueelle, jonka on seurattava asian etenemistä lainvoimaiseen tuomioon saakka.

Maastokatselmoinnin estäminen

Jos viljelijä maastokatselmoinnista ilmoitettaessa estää tarkastuksen tekemisen, on hänelle selvitettävä, että tällöin viljelijän sopimushakemukset hylätään.^[1] Viljelijälle lähetetään kirjallinen ilmoitus (kuuleminen) tarkastuksen estämisestä ja siitä aiheutuvista seuraamuksista. Ilmoituspohja löytyy Pikantista (Ruokaviraston extranet, rajoitettu pääsy). Viljelijälle on varattava kohtuullinen määräaika antaa asiassa selvitys ja ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista^[2].

Viljelijä voi antaa selvityksessä suostumuksensa maastokatselmoinnin tekemiseen ilmoitusajan puitteissa. Tarkastajiksi pitää tällöin määrätä kaksi kokenutta tarkastajaa. Mikäli tilalla epäillään eläinsuojelu- tai ympäristörikkomusta, katselmointikäynti on syytä tehdä viivytyksettä. Tarvittaessa voidaan käyttää virka-apua.

Tilakäynnin estäminen ei aiheuta erillisiä seuraamuksia, jos maastokatselmointi voidaan kuitenkin suorittaa myöhemmässä vaiheessa.

Jos viljelijä tai tämän edustaja estää paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen, kunta hylkää tukihakemukset ELY-keskuksen pyynnöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että suoria pinta-alatukia eikä luonnonhaittakorvausta ei myönnetä ko. tukivuonna. Ympäristösopimusten osalta kaikki sopimuskauden aikana maksetut tuet peritään takaisin viemällä tila takautuvien seuraamusten valvonta-ajoille. Jos tila on ollut aikaisemmin sopimuskauden aikana valvonnassa, peritään tuet takaisin vain kyseiseen valvontavuoteen asti.

Tallenna tässä tapauksessa valvontatapahtuman tiedot välilehdelle, että tilalla ei ole valvottavaa. Kirjoita perusteluihin maastokatselmoinnin estämisestä.

Kaikissa tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus koetaan tilalla uhatuksi, on tarkastus keskeytettävä.

^[1] Laki 1334/2022 32 § 2 mom.
^[2] Laki 434/2003 33 §

2 Maastokatselmointi ja valvonta sekä aiempien vuosien katselmoinnit

Suositus on, että peltovalvonta ja maastokatselmointi tehdään tilalle samaan aikaan. Maastokatselmoinnin tehnyt tarkastaja ei voi valvoa katselmoimiaan sopimuslohkoja.

Jos sekä maastokatselmointi että valvonta tehdään samana vuonna, valvonnan tulos on ensisijainen.

Jos lohko on jo katselmoitu kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana, valvonnasta tulee seuraamukset myös sopimuksen tukeen toisen sopimusvuoden jälkeen.

Aiempien vuosien katselmoinnit vuonna 2025

Vuosina 2020, 2021 ja 2022 tehdyt katselmointikäynnit ja paikalla tehdyt valvontakäynnit lasketaan maastokatselmoinniksi, eikä uutta maastokatselmointia tehdä vuonna 2025 tai sen jälkeen. Tällaiselle lohkolle pinta-alan väheneminen lasketaan pinta-alavirheeseen myös maastokatselmointiajolla.

Näihin hyväksyttäviin maastokatselmointikäynteihin voidaan lukea paikalla tehdyt valvonnat ja aiemmat sopimuskäsittelijän tai Y-vastuualueen biologin tai vesiasiantuntijan tekemät maastokatselmoinnit, jotka on tehty vuosina 2020, 2021 tai 2022.

Edellisen tukivuoden maastokatselmointiajo

Edellisen tukivuoden maastokatselmointiajoa voi käyttää kuluvan vuoden peltotukien haun päättymiseen saakka. Ko. ajolle tallennetut tehdyt tilat ovat mukana vuoden 2025 valvontaotantojen perusjoukossa. Tuenhakijalla on mahdollisuus käyttää katselmoinnissa hyväksyttyjä aloja peltotukihakemuksellaan alla kuvatun mukaisesti. Ruokavirasto suosittelee, että edellisen tukivuoden ajolle otetaan sellaiset sopimukset, jotka varmasti saadaan katselmoitua peltotukien haun loppuun mennessä. Jos kaikkia lohkoja ei ehditä katselmoida ja katselmointiaikaa lohkoille on vielä kuluva vuosi, lohkot on otettava kuluvan vuoden ajolle katselmoitavaksi ja varmennettava edellisen tukivuoden ajo.

Jos kevään 2025 katselmoinnin perusteella tehdään muutoksia peruslohkon rajaan, tuenhakijan on käytettävä uutta lohkon pinta-alaa vuoden 2025 tukihakemuksella. Muutoin lohko nousee syksyllä ristiintarkastuksessa valvontaan.

Rajakorjauksesta tiedottaminen tuenhakijalle

1. Jos peruslohkojen korjauspyynnöt lähetetään digitoitavaksi tai lohkot passivoidaan ja jaetaan ennen kuin tuenhakija on perustanut tukihakemuksen:
   • Tuenhakijan ei tarvitse tehdä mitään erityistä → lohkoille päivittyy pinta-alaksi automaattisesti digitointiin lähetettyjen korjauspyyntöjen mukaiset alat, kun hän perustaa tukihakemuksen.
2. Jos peruslohkojen korjauspyynnöt lähetetään digitoitavaksi sen jälkeen, kun tukihakemus on perustettu, mutta tuenhakija ei ole lähettänyt hakemusta:
   • Kun tuenhakija menee seuraavan kerran peltotukien hakemukselle, hän saa ilmoituksen, jossa näkyvät kaikki peruslohkot, joiden rajausta on korjattu katselmoinnin perusteella. Uusi pinta-ala päivittyy lohkoille automaattisesti. Näille peruslohkoille tuenhakijan on piirrettävä kasvulohkot uudelleen.
   • Jos lohko on jaettava, tuenhakijaa on pyydettävä poistamaan peruslohko hakemukselta (poista lohko hallinnasta -painike). Tämän jälkeen lohko pitää väliaikaisesti poistaa sopimukselle hyväksyttyjen lohkojen taulukosta ja palauttaa jaon jälkeen takaisin. Sen jälkeen lohkon voi passivoida tai jakaa peruslohkohallinnassa vuodelle 2025. Tuenhakijalle on ilmoitettava uudet lohkotunnukset, jotta hän voi liittää he hakemukselleen.
3. Jos katselmointikorjaukset tehdään sen jälkeen, kun tuenhakija on lähettänyt tukihakemuksen, mutta hakuaikaa on vielä jäljellä:
   • Tuenhakijan täytyy perua hakemuksen lähettäminen, poistua peltotukien hakemukselta ja mennä hakemukselle uudelleen piirtämään peruslohkoille kasvulohkot.
   • Jos lohkoille tehdään katselmoinnin perusteella jakoja tai passivointeja, tukihakemuksen perumisen lisäksi tuenhakijan täytyy tehdä samat toimenpiteet kuin kohdassa 2 (tukihakemus perustettu, mutta ei lähetetty).

Valvonnassa vuosina 2023 tai 2024 havaitut puutteet – voiko alalle tehdä sopimusta vuonna 2025?

Jos sopimukseen on kohdistunut seuraamuksia vuonna 2023 tai 2024 valvonnan valvontakysymyksen 36 (Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus) tai 78 (Kosteikkojen hoitosopimus) perusteella, sopimusta ei tarvitse katselmoida, vaan se voidaan sopimuskäsittelyssä hylätä. Tukisovelluksen QlikSense-raportilla näkyvät tilat, joiden hoidon laiminlyöntien seuraamus on ollut merkittävä.

Maastokatselmoinnin ajonumero 7972

Maastokatselmointeja voi alkaa tekemään uudella ajonumerolla 7972 Peltotukien haun jälkeen, kun Pikantissa on annettu siihen lupa.

ELY-keskuksen sopimuskäsittelijä tarvitsee valvojan oikeudet Tukisovellukseen, jotta voi käsitellä tiloja. Y-vastuualueen biologeille ei myönnetä valvojan oikeuksia, mutta he voivat tehdä maastokatselmointeja maastokatselmointiohjeen mukaisesti, ottamalla valokuvia ohjeen mukaisesti ja mittaamalla GPS-laitteella kriittisimmät pinta-alat.

Katselmoinnin jälkeen sopimuskäsittelijä tallentaa tiedot tarkistusluettelon mukaisesti, liittää valokuvat ja piirtää tarvittaessa pinta-alat suoraan GPS-laitteelta uudelle ajolle.

Ajolle 7972 viedään ne tilat, joiden lohkojen katselmointiaikaa on jäljellä vielä vuosi ja joita ei ole katselmoitu ajolla 7762. ELY-keskuksen sopimuskäsittelijät voivat viedä lisäksi itse haluamiaan tiloja ajolle vuonna 2025.

ELY-keskus saa itse päättää, missä järjestyksessä katselmoi tilat. Vahva suositus on, että hakuvuonna katselmoidaan kaikki lohkot, joita on haettu sopimukseen alkavaksi vuonna 2025. Sopimuksen hakuvuonna on vähintään katselmoitava tilat, jotka eivät ole aiemmin hakeneet ympäristösopimusta sekä tilat, jotka ovat hakeneet:

• kunnostusraivaustoimenpidettä
• aitaustoimenpidettä
• petoaitaustoimenpidettä

Tilat, jotka eivät ole hakeneet yksivuotista toimenpidettä pitää katselmoida niin, että sopimuskäsittely on mahdollista tehdä loka-marraskuussa. Sopimusten ensimmäisten erien maksut on suunniteltu alkavaksi marraskuussa helmikuun sijaan.

Moma-sopimukseen haetut lohkot, joille on haettu aitaus- tai petoaitaustoimenpidettä, on katselmoitava ennen ensimmäisen erän maksua eli viimeistään 31.12. hakuvuonna. Lohkot, joille on haettu kunnostusraivaus-toimenpidettä, on katselmoitava viimeistään 30.4. hakuvuotta seuraavana vuonna. Nämä toimenpiteet maksetaan vuodesta 2025 alkaen yhdessä erässä loppumaksun yhteydessä.

Jos yksivuotiset toimenpiteet ovat katselmoinnin aikana kesken, kohteeseen on tehtävä uusintakäynti, kun toimenpiteet ovat valmistuneet tai viimeistään 31.12. hakuvuonna. Uusintakäynnin voi korvata tuenhakijan ELY-keskukseen toimittamalla paikkaan sidotulla valokuvalla. Valokuva pyydetään lähettämällä tuenhakijalle valvonnan selvityspyyntö Tukisovelluksesta. Jos valokuva on epäselvä, ELY-keskuksen käsittelijän on käytävä paikan päällä todentamassa, että toimenpide on tehty suunnitellusti.

3 Maastokatselmoinnit

Kaikille maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusten sekä kosteikkojen hoitosopimusten lohkoille on tehtävä maastokatselmointi ennen toisen sopimusvuoden ensimmäisen erän maksuja.

Tukisovelluksen QlikSense-raportit

Tukisovelluksessa on QlikSense-raportteja (Oikopolut → QlikSense-raportit), joista maastokatselmointeihin liittyy raportti Maastokatselmoitavat tilat.

Raportin nimessä on lyhyt kuvaus siitä, mitä tietoja raportti sisältää. Raportissa on maastokatselmoitavat tilat ja lisäksi maastokatselmoidut tilat. Jokaisesta raportista pääsee Qlik-raporttien tekniseen käyttöohjeeseen.

Myös peltotukien haussa myöhässä paperilla jätettyjen lohkojen tietojen pitää olla tallennettu ennen kuin ennen kuin Tukisovelluksessa voidaan luoda katselmoitavat ehdot.

Ennen maastokatselmointia selvitettävät asiat ja valmistautuminen maastokatselmointiin

Ennen maastokatselmointia on käytävä läpi sähköisessä arkistossa olevat tilan sopimuksen hakemusasiakirjat mukaan lukien hoitosuunnitelma ja kaikki liitteet, ja selvitettävä, kuuluuko sopimukseen:

• vesistöön rajoittuvia lohkoja.
• maankäyttölajiltaan metsämaata olevia lohkoja.
• Natura-alueilla tai muilla suojelualueilla olevia lohkoja.
• ehdollisuuden mukaisia maisemapiirteitä (karttatasot rauhoituskohteet ja maisemapiirteet).
• karttamateriaalin perusteella GPS-mitattavia lohkoja.

Lisäksi on selvitettävä

• sopimuslohkojen hoitotavat ja hoitokohteen erityistarpeet.
• sopimuksen erityispiirteet sekä eläinmäärä.
• onko tila jättänyt ilmoitusta ylivoimaisesta esteestä (lomakeasia 950).

Ennen maastokatselmointikäyntiä tarkastellaan kartalta tai Tukisovelluksesta, näyttääkö perus- ja kasvulohkojen rajaukset olevan oikein ja mitkä lohkot on mitattava GPS:llä. Etukäteistarkastelun tavoitteena on selvittää maastossa mitattavat lohkot eli sellaiset lohkot, joiden digitoinnissa voi olla virhettä.

Ylivoimainen este

Ylivoimainen este voidaan huomioida maastokatselmoinnin yhteydessä vain, jos siitä on tehty ilmoitus ELY-keskukseen. Ilmoitus arkistoidaan lomakeasialle 950 ja sen olemassaolon voi tarkastaa sähköisestä arkistosta ennen maastokatselmointikäyntiä.

Jos ELY-keskus ei hyväksy ylivoimaista estettä, täytyy asianmukaiset vähennykset tehdä.

Jos ELY-keskus hyväksyy ylivoimaisen esteen, lohkolle voidaan hyväksyä katselmoinnin yhteydessä esimerkiksi haettu yksivuotinen toimenpide tai jättää tekemättä rajaa korjatessa vähennyksiä edellisenä vuonna maksettuihin tukiin. Lisätietoihin on kirjoitettava maininta ylivoimaisesta esteestä.

Maastokatselmoinnista ilmoittaminen

Maastokatselmoinnista voidaan ilmoittaa ennalta, jos se ei vaaranna katselmoinnin tarkoitusta. Maastokatselmointipäivän ajankohdasta voidaan neuvotella, jos tuenhakija on estynyt erityisen syyn, kuten lähiomaisen kuolemantapauksen tai merkkipäivän johdosta.

Ilmoitus katselmoinnista on annettava mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, mielellään enintään 48 tuntia ennen katselmointia. Katselmoinnista saa ilmoittaa korkeintaan 14 päivää ennen katselmointia. Ennalta ilmoittamisella pyritään varmistamaan, että tuenhakija tai hänen edustajansa voivat halutessaan osallistua katselmointiin. Jos tuenhakija tai hänen edustajansa ei ilmoituksesta huolimatta ole paikalla, suoritetaan katselmointi ilmoitettuna aikana. Tuenhakijalla tarkoitetaan tässä yhteydessä hakemuksen jättänyttä henkilöä tai hänen puolisoaan. Heidän valtuuttamakseen voidaan hyväksyä henkilö, joka esittää kirjallisen valtakirjan tai jonka tuenhakija katselmoinnin alussa suullisesti ilmoittaa edustajakseen.

Tuenhakija ei voi perua tukia eikä muuttaa hakemusta sen jälkeen, kun katselmoinnista on ilmoitettu. Maastokatselmoinnin jälkeen tuenhakija voi tarvittaessa muuttaa hakemustaan Vipu-palvelussa peltotukien muutosaikana. Hän voi esimerkiksi vaihtaa lohkon kasviksi luonnonlaidun- tai niitty tai Tuen peruminen. Jos tuenhakija haluaa muuttaa hoitosuunnitelmaa tai perua koko sopimuksen, hänen on toimitettava kirjallinen vapaamuotoinen ilmoitus ELY-keskukseen tai kuntaan.

Tukisovellukseen tallennetaan ilmoituksen ajankohta ja sen vastaanottaja.

Maastokatselmoinnista ilmoittamisen ajankohta on tallennettava Tukisovellukseen heti, kun tuenhakijalle soitetaan, koska ilmoittamisajankohta lukitsee muutosten tekemisen Vipu-palvelussa.

HUOM! Ilmoittamisajankohta on tallennettava heti ensimmäisen soittokerran yhteydessä, vaikka tuenhakija ei vastaisi puhelimeen. Ajankohta, jolloin tuenhakijaan on saatu yhteys, voidaan kirjoittaa Tukisovelluksessa Maastokatselmointitapahtuman tiedot -välilehdelle lisätietoihin.

Maastokatselmointikäynnin ilmoitusajankohdan tallentaminen Tukisovellukseen lukitsee hakemuksen muutosmahdollisuuden Vipussa. Ilmoitusajankohta on tämän vuoksi tallennettava heti, kun maastokatselmointi aloitetaan.

Maastokatselmointikäynti

Maastokatselmointikäynnillä katselmoijan on selvitettävä tuenhakijalle tai hänen edustajalleen:

• Maastokatselmoinnin tarkoitus.
• Miksi tilalle tehdään maastokatselmointi, esimerkiksi:
  1. peruste maastokatselmoinneille tulee laista
  2. yksivuotisten toimenpiteiden hakeminen.
• Katselmoinnissa käytettävät menetelmät ja välineet sekä lohkojen mittaamisessa käytetyn menetelmän mittaustarkkuus.
• Katselmoinnin aikana tehdyt havainnot
• Maastokatselmoinnin tulos saattaa vaikuttaa sopimuskäsittelijän tekemään sopimuspäätökseen tai muuttaa jo tehtyä päätöstä ja tuenhakijalla on oikeus hakea muutosta (uuteen) sopimuspäätökseen.
• Katselmointi perustuu maastokatselmointiohjeeseen, joka on luettavissa Ruokaviraston verkkosivuilta.
• Lohkojen kuvaamisesta ja siitä, että valokuvat on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaiskäyttöön, mutta niitä voidaan käyttää myös tulevien oppaiden ja tuenhakijoiden koulutusmateriaalia varten.

Tukisovellukseen kirjataan katselmoinnissa läsnä olleiden asianosaisten ja heidän avustajansa nimet tai merkitään, jos tuenhakija tai hänen edustajansa ei ollut paikalla maastokatselmointia suoritettaessa. Tuenhakijan valtuuttama avustaja voi olla katselmoinnissa läsnä myös silloin, kun tuenhakija itse osallistuu katselmointiin.

Maastokatselmointi voi kestää useamman päivän ja kattaa sopimuksen kaikkien lohkojen katselmoinnin kertaalleen.

Uusintakäynti tallennetaan, kun käydään katselmoimassa asia, jota ei varsinaisella maastokatselmointikäynnillä voida/voitu tarkastaa. Maastokatselmointia ei voida tehdä enää toisen sopimusvuoden jälkeen, kuin ainoastaan lohkolle haetun yksivuotisten toimenpiteen tarkastelua varten. Jos katselmointiajolle viedään lohkoja kolmantena sopimusvuonna, lohkolle tulee seuraamukset normaaliin tapaan pinta-alan vähenemisestä ja pysyvän nurmen täyttämättömyydestä myös ympäristösopimuksen korvaukseen.

4 Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen tukeen oikeuttava ala

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukseen haetulla alalla tulee olla selviä edellytyksiä luontaisen maatalousympäristön lajiston tai maiseman tulokselliseen edistämiseen hoitosuunnitelmassa esitetyillä hoitotoimenpiteillä. Sopimukseen hyväksyttävällä alalla on tehtävä hoitotoimenpiteitä ja sopimusalan on hyödyttävä hoidosta. Ympäristösopimuksen korvaus maksetaan tulonmenetyksistä ja hoidon kustannuksista. Sopimusalaa on laidunnettava tai niitettävä (sis. niittojätteen poiskorjuun) ja alalla on tarvittaessa tehtävä ylläpitoraivausta (sis. ylläpitoraivauksen poiskorjuu).

Hoitotoimenpiteistä saatava hyöty määritellään sen perusteella, mitä alueelle tapahtuisi, jos hoitotoimenpiteitä ei tehtäisi (muuttuisiko alue vai pysyisikö se samana?). Eläinten on tultava toimeen laitumen tuotolla eikä eroosiota saa syntyä. Sopimusalassa voi kuitenkin olla mukana esimerkiksi kallioketo tai nummi, jos laiduntaminen on mahdollista suunnitellulla eläinmäärällä.

Jos sopimusala ei hyödy tai muutu laidunnuksen tai niittämisen ansiosta tai alalla ei voi toteuttaa laidunnustoimenpiteitä, niittoa tai ylläpitoraivausta, alue rajataan pois sopimusalasta. Sopimusalaan voidaan hyväksyä tilapäisesti kulku-urina olevat alat, joita käytetään maataloustarkoituksiin. 

Sopimuksesta pois rajattavat alat

Pääsääntö: jos yhtenäistä sopimukseen kelpaamatonta aluetta on yli 100 m², ala on rajattava pois sopimukselta. Sopimuksessa saa siis olla vähän tukikelvotonta alaa. Tukikelvottomia aloja ovat:

• metsät tai muuten puustoiset alat, joiden tavoitteena on puuntuotanto
• metsät, joissa on yksipuolinen lajisto ja ikärakenne
• metsät ja laajat ranta-alueet, joiden kenttäkerros koostuu valtaosin varvuista ja joissa eläimille ei ole syötävää
• havupuumetsät, joilla ei ole selvää merkkiä laidunhistoriasta
• reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet, joiden monimuotoisuus- tai maisema-arvoja ei voida edistää laidunnus- tai niittohoidolla
• pihanurmikot
• puutarha- ja puistokäytössä olevat alueet
• tyrnikasvustot ja laajat katajamatot
• vieraslajia sisältävät laajat alueet, joita ei laidunnuksella pysty hoitamaan pois
• rakennukset
• avohakkuualueet, jos hakkuusta on niin vähän aikaa, että alueelle ei ole kehittynyt kunnon nurmikasvillisuutta
• yhtenäiset kiviset alueet
• hiekkaiset alueet, jossa ei ole maanpeittävää kasvillisuutta
• kulku-ura, joka on perustettu esimerkiksi sorastamalla. Perustetuille teille ei makseta lainkaan tukia ja ne poistetaan aina lohkon alasta
• maankäyttölajiltaan peltoa olevat alat
• laajat yhtenäiset avokalliot, kivikkoiset ja hiekkaiset alueet
• alueet, joita hoidetaan vain raivaamalla tai aitaamalla
• alueet, joilla vain säilytetään, ylläpidetään tai kunnostetaan latoja
• alueet, jolla on suuri petopaine, ellei alueelle ole mahdollisuutta perustaa petoaitaa tai tehdä muita järjestelyjä
• alueet, jonka toisesta julkisesta rahoituslähteestä rahoitetut kunnostustoimenpiteet ovat kesken
• alueet, joita hoidetaan toisen julkisen rahoituslähteen tuella.

5 Kosteikkosopimuksen tukeen oikeuttava ala

Kosteikkojen hoitosopimukseen haetun alan hoidon on

• edistettävä maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä
• hillittävä ilmastonmuutosta kosteikoksi muutetulla turvepellolla
• parannettava luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta
• edistettävä riista-, kala- tai raputaloutta.

Kosteikon hoidon päätavoite on kerrottava hoitosuunnitelmassa. Hoitotoimenpiteitä on tehtävä joka vuosi.

Kosteikkosopimukseen haettua aluetta ei voi hyväksyä, jos kyseessä on:

1. vesiensuojelu- tai monimuotoisuusarvoja vailla oleva kasteluallas
2. alueen muuttaminen järveksi tai lammeksi
3. alue, jonka valumavesien kuormitus ei ole peräisi maataloudesta
4. entinen turvesuo, jolla on kasvatettu ruokohelpeä. Ala voidaan kuitenkin hyväksyä sopimukseen, jos kyse on entiselle turvepellolle suon kaltaiseksi alueeksi perustetusta kosteikosta.

6 Yksivuotiset peruskunnostustoimenpiteet: Kunnostusraivaus, aitaaminen ja petoaidat

Peltotukien haun päättymisen jälkeen QlikSense-raporttiin päivittyy tieto tiloista, jotka ovat hakeneet yksivuotisille toimenpiteille maksua Vipussa.

Lohkot, jotka on katselmoitu vuonna 2023, 2024 tai aiemmin ja joille on haettu yksivuotisia toimenpiteitä, viedään ajolle 7973. Tiloille/sopimuslohkoille, jotka ovat hakeneet aitaustoimenpiteitä, on tehtävä maastokatselmointi hakuvuoden aikana viimeistään 31.12.

Kunnostusraivaustoimenpidelohkoille katselmointi on tehtävä viimeistään 30.4. hakuvuotta seuraavana vuonna. Jos lohkoa on haettu sopimukseen vuonna 2025 ensimmäisen kerran, lohko viedään ajolle 7972 ja samalla katselmoidaan lohkon tukikelpoisuus sopimuksen tukeen ja pysyvän nurmen vaatimus.

Aitaustoimenpiteen katselmointi

Jos aita on tehty ennen 1-vuotisen toimenpiteen maastokatselmointia

1. Todetaan aidan tarpeellisuus ja aidattavan alueen tukikelpoisuus.
2. Tarkistetaan hoitosuunnitelmassa todettu tarpeellisuus ja perustelut.
3. Aidasta otetaan paikkaan sidotut valokuvat.
4. Pyydetään lohkokirjanpito aitauksen kunnossapidosta. Jos lohkomuistiinpanoista ei löydy merkintöjä kunnossapidosta, voidaan olettaa, että aidan kunnossapitoa on laiminlyöty. Tuenhakijalta voi pyytää myös valokuvan. Tällöin voi harkita, onko tarpeen maksaa korvausta uudesta aitauksesta.
5. Tarkistetaan, että aitaus on tehty sellaisesta materiaalista, että sen voi olettaa kestävän sopimuskauden loppuun saakka.
6. Varmistetaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelta, Metsähallitukselta tai tuenhakijalta, että aitaus ei ole saanut jotain muuta tukea. Jos aitaukseen on käytetty muuta julkista rahoitusta, aitaus on valmistunut viimeistään 30.4.

Jos todetaan, että korvausta ei voi maksaa, merkitään maastokatselmointiajon kysymykseen laiminlyönti.

Jos aitaa ei ole tehty ennen maastokatselmointikäyntiä:

1. Todetaan aidan tarpeellisuus ja aidattavan alueen tukikelpoisuus.
2. Tarkistetaan hoitosuunnitelmassa todettu tarpeellisuus ja perustelut.
3. Paikasta, johon aita tehdään, otetaan paikkaan sidotut valokuvat.
4. Lähetetään tuenhakijalle selvityspyyntö, jossa pyydetään tuenhakijaa toimittamaan valokuva valmiista aidasta viimeistään 30.1. Jos selvityspyynnön valokuvasta ei pysty toteamaan aitaustoimenpiteen valmistumista, esim. lumisuuden tai muun syyn takia, ELY-keskuksen sopimuskäsittelijä käy toteamassa tilanteen paikan päällä.

Jos tuenhakija ilmoittaa ELY-keskukseen tai maastokatselmoinnin yhteydessä toteaa, että ei aio tehdä aitaa vielä ko. vuonna, hänen tulee perua tuki poistamalla aitaus -toimenpiteen rasti Vipu-palvelun lohkotiedoissa tai ilmoittamalla vapaamuotoisesti ELY-keskukseen, jolloin sopimuskäsittelijä voi tallentaa laiminlyönnin maastokatselmoinnin kysymykseen, joka vähentää aitaustoimenpiteen tuen. Perustulotuen ja luonnonhaittakorvauksen voi kuitenkin ko. alalle maksaa, jos alaa on hoidettu niittämällä tai laiduntamalla viimeistään 15.9.

Petoaitaustoimenpide

Jos aita on tehty ennen maastokatselmointia:

• Todetaan aidan tarpeellisuus ja aidattavan alueen tukikelpoisuus.
• Tarkistetaan hoitosuunnitelmassa todettu tarpeellisuus ja perustelut.
• Tarkistetaan, että aitaus on tehty sellaisesta materiaalista, että sen voi olettaa kestävän koko sopimuskauden loppuun saakka ja se täyttää Riistakeskuksen vaatimuksen.
  • Susiaita-hanke-2016-Opas-koti-ja-tuotantoeläinten-suojausmenetelmistä.pdf
• Otetaan paikkaan sidotut valokuvat
• Jos todetaan, että korvausta ei voi maksaa, korvaus vähennetään sopimuksen tukihakemuksen poikkeuskäsittelyssä
• Varmistetaan tuenhakijalta tai esim. Riistakeskukselta, että aitaus ei ole saanut jotain muuta tukea ja jos on, niin aitaus on tehty loppuun viimeistään 30.4.

Jos aitaa ei ole vielä tehty ennen maastokatselmointikäyntiä:

• Todetaan aidan tarpeellisuus ja aidattavan alueen tukikelpoisuus
• Hoitosuunnitelmassa todettu tarpeellisuus ja perustelut
• Otetaan paikkaan sidotut valokuvat
• Lähetetään tuenhakijalle selvityspyyntö, jossa pyydetään tuenhakijaa toimittamaan valokuva valmiista aidasta viimeistään 30.1. hakuvuotta seuraavan vuonna.

Jos tuenhakija toteaa, että ei aio tehdä aitaa vielä ko. tukivuonna, silloin sopimuskäsittelijä voi tallentaa laiminlyönnin maastokatselmoinnin kysymykseen, joka vähentää aitaustoimenpiteen tuen. Perustulotuen ja luonnonhaittakorvauksen voi kuitenkin ko. alalle maksaa, jos alaa on hoidettu niittämällä tai laiduntamalla viimeistään 15.9.

Kunnostusraivaustoimenpide

Katselmoinnissa arvioidaan uusien lohkojen osalta, onko sopimukseen haettu ala tukikelpoinen.

• Hoitosuunnitelmassa todettu toimenpiteen tarpeellisuus ja perustelut.
• Otetaan valokuvia raivattavasta/raivatusta alueesta. Jos alaa ei ole vielä raivattu, lähetetään tuenhakijalle selvityspyyntö, jossa pyydetään tuenhakijaa toimittamaan valokuva raivatusta alasta hakuvuotta seuraavana vuonna viimeistään 30.4. tai ilmoittamaan ELY-keskukselle toimenpiteen valmistumisesta, jotta ELY-keskus voi käydä paikan päällä toteamassa toimenpiteen olevan kunnossa.
• Pyydetään tuenhakijalta hoitopäiväkirja ja tarkistetaan, onko ylläpitoraivausta tehty.
• Jos todetaan, että korvausta ei voi maksaa, maastokatselmointiajolle tallennetaan laiminlyönti.
• Varmistetaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelta tai tuenhakijalta, että raivattava kohde ei ole saanut jotain muuta tukea. Muulla julkisella rahalla tehty kunnostusraivaus pitää olla tehty loppuun viimeistään 30.4. sinä vuonna, kun lohkoa haetaan sopimukselle ensimmäisen kerran.

Metsähallituksen tai muiden ulkopuolisten tekemät aitaamiset ja raivaukset

Lähtökohtaisesti yksivuotista aitaus- tai kunnostusraivauskorvausta ei makseta aloille,

• joille on tehty Metsähallituksen tai muiden ulkopuolisten kanssa sopimus aitaamisesta tai raivaamisesta
• aidat ja puusto eivät vuokrasopimuksen mukaan ole tuensaajan hallinnassa
• vuokrasopimuksessa mainitaan Metsähallituksen tekevän toimenpiteet. 

Sopimus voidaan tehdä, jos muulla tavoin rahoitetut kunnostustoimenpiteet on tehty eivätkä ne ole kesken ja laidunnus voidaan aloittaa lohkoilla viimeistään 1.5.

Metsähallitus voi tehdä kesken sopimuskauden omia kunnostustöitä esim. yksittäisten puiden tai valtapuuston poistoja, jotka ovat tarpeen sopimusalueen kehityksen kannalta. Nämä kunnostustyöt on kuitenkin tehtävä laidunkauden jälkeen 15.9.–1.5. välisenä aikana. Metsähallituksen pitää tällöin poistaa lohkolta myös kaikki mahdolliset hakkuujätteet viimeistään 30.4., eikä kunnostus saa jäädä kesken seuraavalle laidunkaudelle tultaessa. Metsähallituksen tulee ilmoittaa kunnostustöiden aloittamisesta ja päättymisestä ELY-keskuksen sopimuskäsittelijälle. Jos kunnostus jää kesken, tuenhakija ei voi seuraavana vuonna hakea lohkolta sopimuksen tukea, tarvittaessa lohko poistetaan sopimuksesta.

Jos laidunnusta ei voida aloittaa 1.5., sopimusta voi hakea uudelleen seuraavana vuonna. Tämä koskee sekä aitaamista, laidunnuksen aloittamisen mahdollistavaa raivaamista, että muita peruskunnostustoimia, jotka mahdollistavat laidunnuksen aloittamisen ja jotka pitää olla valmiiksi tehty ennen sopimuskauden alkamista 1.5.

Hoitosuunnitelmasta tai vuokrasopimuksesta on käytävä ilmi selkeät kirjaukset siitä, mitä on tuenhakijan vastuulla ja mitä on Metsähallituksen tai muun julkisen rahoittajan vastuulla.

• Jos aitaaminen on kokonaan tuenhakijan vastuulla, tuenhakija voi hakea siihen yksivuotista aitaustoimenpidettä.
• Jos aitaus on Metsähallituksen omaisuutta, yksivuotista aitaustoimenpidettä ei voi hakea.
• Jos kesken sopimuskauden huomataan, että alueella pitäisi tehdä kunnostusraivausta, koska eläimet eivät ole esimerkiksi hoitaneet aluetta siten kuin oli ajateltu, hoitosuunnitelmasta on löydyttävä kirjaus, kenen vastuulla täydennysraivaus on.
• Jos alue on tuensaajan hallinnassa ja vastuulla, kunnostusraivauksesta voidaan maksaa sopimuksen korvausta. Jos puusto on Metsähallituksen hallinnassa ja vastuulla, menetellään yllä olevan ohjeen mukaisesti.
• Hoitosuunnitelmasta tai Metsähallituksen vuokrasopimuksesta pitäisi löytyä kirjaus puustonhoidollisina toimenpiteinä vastuut ja velvoitteet myös siitä, jos sopimuslohkolta pitää poistaa yksittäisiä isoja puita, jotka eivät estä laidunnuksen aloittamista, mutta pitää kuitenkin tehdä, jotta alue täyttää jatkossakin sopimuksessa olevat metsälaitumen kriteerit tai jos muuten sopimuksen tavoitteisiin ei päästä.

7 Maatalousmaa, peruslohko ja kasvulohko

Maatalousmaa

Jos sopimuslohkon kasviksi on ilmoitettu hakemuksella Ympäristösopimusala pysyvä nurmi, lohkon on oltava viljelykelpoista maatalousmaata. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että uusilla lohkoilla on tehty peruskunnostustoimenpiteet ja että vanhojen lohkojen vesakoitumisen estämisestä ja umpeenkasvusta huolehditaan aktiivisesti. Maatalousmaan on oltava maanpeittämää alaa eli se ei voi olla säännöllisesti veden alla, täynnä rapakoita tai mutavelliä. Lohko tai sen osa ei voi olla niin märkä, että siellä ei voi tehdä normaaleja maataloustoimenpiteitä, kuten niittää heinää normaaleilla työkoneilla.

Maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimuksessa viljelykelpoisuusvaatimus tarkoittaa, että alueen peruskunnostus on hoidettu siten, että normaali laiduntaminen on mahdollista ja maaperä on laidunnukseen soveltuvaa. Peruskunnostustoimenpiteillä ei tarkoiteta tässä yhteydessä peruskunnostusraivausta. Lohko ei voi olla maatalousmaata, jos siellä täytyy tehdä peruskunnostusraivauksia.

Maankäyttölajilla luonnonlaidun ja -niitty tarkoitetaan pellon ulkopuolista, pääosin nurmipeitteistä alaa, jota käytetään maataloustoimintaan.

Maankäyttölajilla metsämaa tarkoitetaan alaa, joka on laidunkäytössä, mutta joka ei ole luonnonlaidunta. Maankäyttölaji metsämaa ei ole maatalousmaata.

Perustulotuessa tukikelpoiseksi alaksi voidaan lukea alat, jotka ovat maankäyttölajiltaan luonnonlaidunta ja niittyä sekä täyttävät pysyvän nurmen vaatimuksen. Tällaiset vastaavat alat voivat olla myös korvauskelpoisia luonnonhaittakorvauksessa, jos niille on korvauskelpoisuus myönnetty vuonna 2014.

Maatalousmaalla olevat puut

Maatalousmaalla ei saa olla puita, jotka eivät ole tuotantokasveja. Poikkeuksena tähän on pysyvien nurmien alalla hyväksyttävät puut.

Puuksi katsotaan vähintään 4 metriä korkea yksi- tai monirunkoinen, monivuotinen puuvartinen kasvi tai latvuksellinen puumainen pensas, jonka runko ja haarat kasvavat pystyyn tai yläviistoon ja jonka puumaiset varret kasvavat paksuutta ja pituutta. Puuksi katsotaan myös alle 4 metriä korkeat katajat.

Pysyvän nurmen alat

Pysyvää nurmea ovat alat, joilla on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja yli 50 % kasvulohkon alasta. Tällöin lohkolla voi olla myös muita laidunnettavia ja tuotantoeläinten rehuksi soveltuvia kasveja kuin heinä- ja nurmirehukasveja, joista lehtipensaat ja lehtipuiden taimet voivat olla hajanaisesti yksittäin tai pieninä ryhminä. Lohkolla voi olla puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla, jos ne ovat kasvulohkolla hajanaisesti.

Kannot voi jättää pysyvälle nurmelle, jos kantoja ei haluta muokata pois. Tällaista alaa ei pysty niittämään, jolloin hoitomuotona voi olla laidunnus.

Myös avohakkuualue tai laitumeksi kunnostettu ruovikko voi olla pysyvää nurmea, jos alalla voidaan selvästi nähdä heinä ja nurmirehukasvillisuuden elpymistä ja heinä tai nurmirehukasvillisuutta on yli 50 % lohkon alasta. Tällaisen lohkon voi ilmoittaa pysyvänä nurmena vasta sinä vuonna, kun se on täyttänyt pysyvän nurmen vaatimukset kuutena peräkkäisenä vuonna.

Miten ilmoitetaan avohakkuualueet?

Pysyvä nurmi: Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä.

Hakkuuaukea ei ole saman tien pysyvää nurmea, vaan pysyvän nurmen määritelmä pitää täyttää ennen kuin voidaan hyväksyä pysyväksi nurmeksi. Eli sen lisäksi, että vaikka kasvillisuusvaatimus täyttyy, pitäisi lohko olla ilmoitettuna ensimmäiset viisi vuotta jollain muulla kasvilla kuin pysyvän nurmen kasvilla.  

Sopimusalan voi ilmoittaa ympäristösopimusala puustoisena tai muuna alana, kunnes se täyttää pysyvän nurmen vaatimuksen eli myös tuon 5 vuotta. Jos 5 vuoden aloitusjaksoa on hankala selvittää, kasvillisuusvaatimus on tärkeämpi.

Metsähallituksen kohteissa avohakkuun ajankohdan voi selvittää esim. Y-vastuualueelta. Nämä lohkot ovat usein olleet ennen avohakkuuta sopimuksella. Kun lohko jatkaa sopimuksella, ilmoitetaan se ensimmäiset 5 vuotta ympäristösopimusala puustoinen ja muu ala ja vasta sen jälkeen ympäristösopimusala pysyvä nurmi, mutta kasvillisuuden on täytyttävä. Myös hakkutähteiden poisto tulee olla tehtynä. Jos nurmen ikää ei voi varmistaa, niin lohko hyväksytään kasvin mukaan.

Kallioketo ja nummi voi olla pysyvää nurmea, jos kasvulohkon alasta yli 50 % on heinä- ja nurmirehukasveja ja puuston vaatimus täyttyy.

Pysyvän nurmen vaatimusten mukaisesta alasta tehdään oma peruslohko. Jos lohkon koko on alle 0,05 hehtaaria, alasta kannattaa tehdä, jos mahdollista isompi lohko, joka ilmoitetaan kasvina ympäristösopimus, puustoinen tai muu ala.

Pysyvän nurmen alasta pois rajattavat tukikelvottomat alueet

Mikäli lohko ei ole maatalousmaata eikä sopimukseen hyväksyttävää alaa, se on viljelemätöntä ja poistetaan peruslohkon alasta. Viljelemättömiä ovat alat, jotka ovat keskeneräisiä raivioita, poistuneet maatalouskäytöstä esimerkiksi rakennuksen tai tien alle tai ne eivät ole olleet muusta syystä vuosiin viljely- tai laidunkäytössä. Viljelemättömät alat poistetaan peruslohkosta pääsääntöisesti rajakorjauksella.

Esimerkiksi seuraavanlaiset alueet ovat viljelemättömiä ja ne on poistettava peruslohkon alasta:

Piha-alueet

• Piha-alueeksi katsotaan asuinrakennusten yhteydessä olevat hoidetut alueet, jotka ovat selkeästi virkistys- ja vapaa-ajankäytössä. Piha-aluetta ovat myös kotipuutarhassa kasvatettavat hedelmäpuut ja puutarhakasvit. 

Vesakoituneet alueet

• Pysyvällä nurmella voi olla lehtipensaita tai lehtipuiden taimia hajanaisesti, korkeintaan 50 % alasta, mutta silloinkin alalla on pystyttävä tekemään tavanomaiset maataloustoimenpiteet ja sen on oltava viljelykelpoista. Alalla ei saa kuitenkaan olla vesakkoa. Vesakolla tarkoitetaan yli kahden vuoden ikäisiä lehtipuita tai -pensaita. Havupuut rajataan koosta riippumatta aina pois lohkon alasta.

Muut hoitamattomat alat ja alat, jotka ei ole otettavissa viljelykäyttöön ilman peruskunnostustoimenpiteitä

• Pitkään hoitamatta olleet alat eivät ole enää maatalousmaata, vaikka niillä ei kasvaisikaan puuvartisia kasveja. Esim. lohkon kasvusto koostuu pääasiassa esimerkiksi horsmasta, mesiangervosta tai muista tyypillisesti joutomailla kasvavista kasveista, sen viljelykunnosta ei ole aktiivisesti huolehdittu, eikä sitä ole käytetty maataloustoimintaan.

Liian puustoiset pysyvät nurmet

• Pysyvällä nurmella voi olla korkeintaan 50 puuta hehtaarilla ja niiden on oltava lohkolla hajanaisesti. Lohkon suurin sallittu puumäärä saadaan, kun lohkon pinta-ala (hehtaareina) kerrotaan 50.
• Maksimipuutiheys on ehdoton vaatimus ja jos se ylittyy, täytyy ala todeta ympäristösopimusala, puustoinen tai muu ala. Sopimuksen tukeen puutiheydellä ei ole vaikutusta, mutta liian puustoiselle alalle ei voida maksaa perustulotukea, uudelleenjakotulotukea, nuorten viljelijöiden tulotukea eikä luonnonhaittakorvausta.

Keskeneräiset raiviot

• Keskeneräistä raiviota ei voi hyväksyä sopimukseen. Jotta lohkolle voidaan maksaa sopimuksen tukea, sen on oltava laidunnuskunnossa ja siellä pitää kasvaa kunnon nurmi.

Peruslohko

Peruslohko on maantieteellisesti yhtenäinen alue, joka on samanaikaisesti vain yhden tuenhakijan hallinnassa.

Peruslohkoa rajoittaa:

• kunnan raja
• tukialueen raja
• ympäristösopimusalueen raja
• reunaoja
• pysyväluonteinen tie
• metsä
• korvauskelpoisuus
• sopimuslohkon arvokkuus
• maankäyttölaji
• merialue
• vesistö
• Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi
• tontti-, piha- tai puistoalue.

Kasvulohko

Kasvulohkolla tarkoitetaan aluetta, joka on enintään peruslohkon kokoinen, liittyy vain yhteen peruslohkoon ja jolla on vain yhtä viljelykasvia tai hyväksyttäviä viljelykasvien seoksia. Kasvulohkot piirretään peltotukien hakemukselle.

Kasvulohkon tukeen oikeuttava vähimmäiskoko on kaikissa tuissa 0,05 ha. Alle 0,05 ha lohkoille ei makseta tukea, mutta ne voidaan laskea mukaan vähimmäispinta-aloihin.

Perus- ja kasvulohkoon hyväksyttävät alueet

Jos lohkon pinta-alaan on ilmoitettu alue, joka ei ole hyväksyttävää sopimusalaa, se täytyy poistaa peruslohkon pinta-alasta rajakorjauksella. Jos ala poistetaan lohkon pinta-alasta, sille voidaan palauttaa korvauskelpoisuus, jos se kunnostetaan takaisin maatalouskäyttöön.

Perus- ja kasvulohkon alaan hyväksyttäviä kulku-uria

• Kapeat polut, jos niitä ei ole sorastettu
• Laiduntavien eläinten tekemät urat

Peruslohkon alasta poistetaan sorastetut ja muut pysyvät tiet

• Sorastettu tie on aina pysyvä riippumatta siitä, käytetäänkö sitä usein tai kuinka leveä tie on.
• Tie voi olla pysyvä, vaikka se olisi nurmipeitteinen. Näin on esimerkiksi siinä tapauksessa, jos tien ja viljellyn alueen välissä on oja tai jos tien pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole maatalouskäyttö.
• Lohkon läpi esimerkiksi metsään tai rannassa olevalle kesämökille menevä kulku-ura täytyy poistaa lohkon alasta. Tien pääasiallinen käyttötarkoitus on tällöin jokin muu kuin lohkolla tapahtuva maataloustoiminta.

Esimerkki 1:

Lohkon läpi johtaa tie rannassa olevalle kesämökille. Tiealuetta ei ole sorastettu, mutta se on jatkuvassa käytössä ja sitä hoidetaan ruohonleikkurilla. Tietä ei käytetä maataloustoimintaan. Tie täytyy poistaa peruslohkon alasta.

Esimerkki 2:

Kosteikko on tehty pellon alareunaan ja kosteikolle menevää tietä käytetään samalla mökkitienä. Tällöin tie on poistettava kosteikon pinta-alasta.

Esimerkki 3

Kosteikon hoitotie on tehty kosteikolla olevan vallin päälle ja se on nurmettunut, sitä käytetään vain kosteikon hoitamiseen. Tällöin tien voi laskea kosteikon pinta-alaan mukaan.

Vesialueiden rajaukset

Sopimusalueiden rajat, jotka rajoittuvat vesistöön, määritetään pääsääntöisesti Vipu-karttojen Vipu-vesistöt- tai Merialueet-karttatasojen perusteella. Vesialueet ja uomat, joiden valuma-alue on yli 10 km², näkyvät Tukisovelluksessa tasolla Vipu-vesistöt.

Kaikilla vesialueilla (erityisesti matalilla merenrannoilla) tieto ei välttämättä ole kovin tarkka, joten Vipun tai Tukisovelluksen kartoilta saatava tieto on näissä tapauksissa lähinnä suuntaa antava.

Vesialueiden mittaaminen

1. Rajoja ei tarvitse mitata maastossa, jos voidaan todeta, että uusin ilmakuva ja maastossa nähtävä vesialueen rajaus ovat samassa kohtaa.
2. Jos uusin ilmakuva ja vesialueen rajaus eivät ole samassa kohdassa, rajataan lohko lähtökohtaisesti uusimman ilmakuvan mukaisesti.
3. Jos lohko on ilmoitettu pysyväksi nurmeksi, on varmistettava, että alalla on nurmi- ja heinäkasveja vähintään 50 % alasta ja ala on maanpeittämää. Maanpeittämä tarkoittaa sitä, että ala ei ole säännöllisesti veden alla.
4. Jos ala ei ilmakuvan perusteella ole maata, mutta maastossa todetaan sen olevan hyväksyttävissä sopimukseen, raja on mitattava GPS-laitteella. Lisäksi mittausreitiltä otetaan muutamia paikkaan sidottuja valokuvia, joista selviää, että ala on hyväksyttävää joko pysyväksi nurmeksi tai muuksi alaksi. Jos kuvia ja GPS-pisteitä ei ole, rajataan lohko ilmakuvan mukaisesti.
5. Jos osa alasta voidaan hyväksyä pysyväksi nurmeksi ja toinen osa muuksi sopimusalaksi, täytyy peruslohko jakaa. Myös tältä rajalta täytyy ottaa GPS-pisteet ja paikkaan sidotut valokuvat.

8 Lohkon rajojen määrittäminen

Ennen maastokatselmointikäyntiä on tarkastettava Tukisovelluksesta, näyttääkö kasvulohkojen rajaus olevan oikein ja mitkä lohkot on mitattava GPS:llä. Etukäteistarkastelun tavoitteena on selvittää maastossa mitattavat lohkot, eli sellaiset lohkot, joiden rajauksessa voi olla virhettä. Maastokatselmoinnissa tarkistetaan, että tuenhakijan ilmoittamien peruslohkojen rajat maastossa vastaavat digitointia ja kasvulohkojen rajat maastossa olevia kasvulohkoja.

Tuenhakijan tekemiä peruslohkokorjauksia ei aina ehditä digitoida ennen maastokatselmointia. Tuenhakijan tekemä korjaus voidaan hyväksyä katselmoinnissa, jolloin ei tarvitse tehdä peruslohkon korjauspyyntöä.

GPS-laitteen käyttö lohkon mittaamisessa

Sopimukseen haettujen lohkojen kaikkia rajoja ei tarvitse mitata, jos lohko näyttää noudattelevan ilmakuvan mukaisia lohkorajoja eikä tukikelvotonta alaa ole ilmakuvan mukaan lohkon reunojen sisäpuolella. Koko lohkon mittaaminen ei ole aina välttämättä tarkoituksenmukaista. Jos lohkolla oleva virhe on selkeästi havaittavissa ilmakuvalta, ei GPS-mittausta ole välttämättä tarpeen tehdä, vaan korjaus voidaan tehdä suoraan näytöltä.

Jos lohkon rajoissa on vain vähän epäselvyyttä, voi riittää, että mitataan GPS-laitteella ainoastaan epäselvä kohta, kuten:

• Peruslohko on uusi, aikaisemmin digitoimaton lohko, jos lohkon raja ei ole ilmakuvalta määritettävissä.
• Peruslohko tai osa siitä on avohakattu ilmakuvan ottamisen jälkeen, jos lohkon raja ei ole ilmakuvalta määritettävissä.
• Lohko on hyväksyttävissä sopimukseen, vaikka se ei ilmakuvan perusteella olisikaan maata, mutta on maastossa tukikelpoista.
• osa alasta vesialueen rajoilla (meret ja järvet) voidaan hyväksyä pysyväksi nurmeksi ja toinen osa muuksi sopimusalaksi, täytyy peruslohko jakaa. Myös tältä rajalta täytyy ottaa GPS-pisteet ja paikkaan sidotut valokuvat.
• Lohkolla on tukikelvottomia alueita, jotka pitää rajata pois.
• Lohkon raja on epäselvä kuvalta tarkasteltaessa (esimerkiksi vesistön varrella olevat lohkot, pihapiiriin rajoittuvat lohkot, monikulmaiset lohkot, metsälaitumet, puustoiset alat).
• Ilmakuva on useita vuosia vanha ja lohkon rajaus ei ole selkeästi todennettavissa.
• Lohko on puustoista ja aitaukset ovat valmiina.
• Lohko on uusi, mutta siellä havaitaan tukikelvottomia alueita.
• Lohkolle on haettu raivaustoimenpidettä. Toimenpiteen ala mitataan aina, jotta maksu kohdistuu oikeaan alaan.

Mittalaitteet

Lohkojen rajaus määritetään joko GPS-laitteella tai tietokoneen näytöltä. Seuraavat GPS-laitteet täyttävät riittävän, maastokatselmoinnissa edellytettävän mittatarkkuuden:

• Topcon GRS-1
• Topcon GMS-2
• Trimble GeoXT
• Trimble GeoXH
• Trimble ProXR
• Trimble GeoXT6000
• Trimble GeoXH6000
• Trimble R1
• Trimble R2
• Topcon HiPer SR
• CHCNAV LT700H
• CHCNAV LT800H

Maastokatselmoinneissa käytettävissä GPS-mittalaitteissa on käytössä joko reaaliaikainen korjaus tai jälkilaskentamenetelmä. Näillä menetelmillä korjataan satelliittien avulla mitattujen koordinaattipisteiden sijainti tarkemmaksi. Korjauspalvelu perustuu eri puolilla Suomea oleviin tukiasemiin.

Reaaliaikaisessa laskennassa lopulliset koordinaatit saadaan heti maastossa käyttöön, kun taas jälkikäsittelyyn perustuvassa menetelmässä lopulliset koordinaatit saadaan käyttöön toimistolla erillisellä jälkilaskentaohjelmalla laskemalla. Jälkilaskenta mahdollistaa GPS-mittauksen luotettavan tuloksen myös sellaisissa maastonkohdissa (esimerkiksi metsänreunat), joissa reaaliaikainen korjaus ei aina toimi. Myös reaaliaikainen korjaus voidaan tarvittaessa jälkikorjata. Korjauspalveluna suositellaan käytettäväksi VRS-palvelua tai -jälkilaskentaa.

Droonin käyttö maastokatselmoinneissa

Maastokatselmoinneissa voidaan käyttää perinteisten menetelmien lisäksi tai sijaan uusia tekniikoita, kuten miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja. Droonin käyttämisestä on ilmoitettava tuenhakijalle maastokatselmoinneista ilmoittamisen yhteydessä tai viimeistään maastokatselmointitilanteessa.

Droonia voidaan käyttää joidenkin yksittäisten tukiehtojen varmistamiseen. Peruslohkon pinta-alaa ei voi korjata drooni-kuvan perusteella. Kasvulohkojen rajauksen voi tarkistaa droonilla, jos on alalle on haettu esimerkiksi kunnostusraivaustoimenpidettä.

Kun käytetään miehittämätöntä ilma-alusta, ilma-aluksen käyttöoikeus on virkavastuulla toimivalla viranomaisella. Katselmoinnissa on huolehdittava, että ei vaaranneta henkilöitä koskevia oikeuksia eikä yksityiselämän suojaa ja muuta yksityisyyden suojaa. Kuva-aineistosta ei saa olla tunnistettavissa henkilöitä tai ajoneuvoja eikä aineistoon saa sisältyä kuvia esimerkiksi asuinrakennuksista.

Kaikkien kamerallisten droonien käyttäjien täytyy rekisteröityä ja useimmiten myös suorittaa vähintään verkkotentti. Traficomin verkkosivuilta voit lukea enemmän Ohjeita lennättämiseen.

Peruslohkomuutokset

Peruslohkojen rajat korjataan pääsääntöisesti rajakorjauksena. Peruslohko täytyy jakaa, jos maastokatselmoinnissa todetaan, että lohkon jakaa alue (esimerkiksi tie), joka ei ole hyväksyttävää alaa sopimuksessa tai se ei ole tukikelpoista maatalousmaata eli pysyvää nurmea.

Lohkojako täytyy tehdä lisäksi, kun osa peruslohkosta on toista maankäyttölajia kuin ilmoitettu kasvi edellyttää.

Peruslohkojaot tehdään seuraavan vuoden vuositasolle (uusi vuositaso 2025.1 avataan kesäkuussa 2025). Maastokatselmoinnissa havaitut virheelliset maankäyttölajit on korjattava vuoden 2026 tasolle, jotta tuenhakija saa seuraavana keväänä lohkon maankäyttölajin oikein esitäytettynä. Maastokatselmoinnissa tuet (esim. liian puustoiselta alalta perustulotuki ja luonnonhaittakorvaus) hylkääntyy alalta toteamalla tukiin oikeuttamaton kasvikoodi (viljelemätön 9710).

Katselmoija muuttaa lohkon maankäyttölajin ja korvauskelpoisuuden, tai passivoi lohkon Tukisovelluksen peruslohkonhallintaosiossa. Peltovalvontojen tallennusohjeessa on annettu tarkemmat ohjeet muutosten tekemiseen.

Peruslohko on passivoitava aina kun se todetaan viljelemättömäksi. Lohkon passivoinnin syy tallennetaan Peruslohkon hallinta -osiossa.

• Lohko on sopimuksen tukeen kelpaamatonta alaa → Poistuu luonnontilaan
• Lohkolle on rakennettu esimerkiksi talo tai tie → Poistuu maatalouskäytöstä.

Peruslohkojen korjauspyynnöt

Peruslohkokorjaukset on lähetettävä digitoitavaksi mahdollisimman suurelta osalta katselmointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Jos koko peruslohko on mitattu GPS-laitteella, digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä valitaan Tukisovelluksessa kohta Lohko mitattu GPS-laitteella. Jos lohko on GPS-mitattu aiempina vuosina, mutta ei tänä vuonna, lohkoa ei voi merkitä tänä vuonna katselmoinnissa GPS-mitatuksi.

Jos peruslohko on osittain mitattu GPS-laitteella (esimerkiksi vesistön puoleisen lohkon reuna tai saareke), digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä valitaan Tukisovelluksessa kohta Lohko mitattu osittain GPS-laitteella.

Huomioitavaa korjauspyynnön tekemisessä

Lohkon suunniteltu ajantasaistusvuosi on merkitty maastokatselmointikartan lohkotietoihin. Suunnitellut ajantasaistusalueet ja kuluvan vuoden kuvaustilanne näkyvät myös Maanmittauslaitoksen tilannekartalla.  

Ajantasaistusalueen lohkojen korjauspyynnöt on tehtävä aina uudelle ilmakuvalle. Myös naapurilohkojen digitointia on syytä tarkastella uudella ilmakuvalla, jotta korjauksen saa paremmin kohdistettua oikein.

Korjauspyyntöä selventämään kannattaa kirjoittaa lisäselvityksiä, jotta voidaan välttää turhia korjausten palautuksia. Lisäselvitys-kohtaan kirjoitetut kommentit menevät digitoijalle tiedoksi, mutta eivät näy Vipussa tuenhakijalla tai tulostu maastokatselmoinnin tulosasiakirjalle.

Esimerkkejä tilanteista, jolloin lisätietoja kaivataan:

• korjauksessa on selkeä ristiriita ilmakuvan kanssa.
• Ilmakuvassa lohkolla näkyy rakennus, joka on poistettu. Lisätietoihin kirjoitetaan ”Rakennus on poistettu”.
• Maastossa todetaan lohkon olevan tukikelpoista sopimusalaa, vaikka ilmakuvalla on metsää. Lisätietona kirjoitetaan ”sopimusalaksi hyväksyttävää”.

Kirjoita lisätietoihin tarpeellisia, yksiselitteisiä ja riittävän yksityiskohtaisia kommentteja. Esimerkiksi pelkkä ”rajakorjaus” ei ole tarpeellinen tieto. Tarpeellista sen sijaan on esimerkiksi kirjoittaa kommentti, jos lohkojen väliin on tarkoituksella jätetty pieni rako.

Muista, että digitoija luottaa siihen, että katselmoinnin yhteydessä on huomioitu ja otettu kantaa kaikkiin näihin edellä mainittuihin seikkoihin. Tämä riippumatta siitä, onko lohko tarkastettu maastossa vai toimistossa. Digitoija ei tiedä, miten maastokatselmointi on suoritettu.

Kasvulohkojen tallennus

Tukisovellukseen tallennetaan

• Kasvulohkojen rajat ja pinta-alat
• Lohkolla todettu kasvi (maastokatselmoinnissa voidaan todeta kasvikoodi Tuen peruminen, jos viljelijä on perunut tuen ennen maastokatselmoinnista ilmoittamista tai sen jälkeen, mutta kuitenkin ennen 1.10.)

Kasvulohkojen yhteenlasketun mitatun alan on oltava sama kuin peruslohkon mitattu ala.

Samaan osioon, johon pinta-alat tallennetaan, on mahdollista kirjoittaa kommentteja kasvulohkolle. Nämä kommentit näkyvät maastokatselmoinnin tulosasiakirjassa kasvulohkoittain.

Ilmoitetun kasvulohkon alaan hyväksyttävistä alueista on kerrottu kappaleessa 4 ja 5.

9 Mitä maastokatselmoinnista seuraa

Vähennykset tukiin ja peruslohkon passivointi tarvittaessa

Kaikki lohkolla olevat sopimukseen tukikelvottomat alat on poistettava peruslohkon digitoidusta pinta-alasta. Jos sopimukseen haetulla alalla havaitaan tukikelvottomia alueita, alasta tehdään rajakorjaus. Tällöin haettuun sopimuksen tukeen, perustulotukeen ja luonnonhaittakorvaukseen tehdään leikkaus maastokatselmointivuonna.  Maastokatselmoinneista ei aiheudu seuraamuksia, kun ne tehdään kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana.

Sopimuslohkolla lohkon tukikelvottomuus tallennetaan seuraavissa tilanteissa:

• Kun sopimuslohkon alassa on mukana sopimukseen kelpaamatonta alaa, esimerkiksi talousmetsää, poistettavalle alalle ei makseta mitään tukia.
• Ala poistetaan peruslohkosta joko rajakorjauksena tai tallentamalla viljelemätön (9710) kasvulohko, jos ala on sopimuslohkon sisällä. Jos ala pitää poistaa peruslohkojaon kautta, jako tehdään seuraavalle vuodelle tukisovelluksen peruslohkohallinnassa ja tukikelvoton peruslohko passivoidaan.
• Kun ympäristösopimusala pysyvä nurmi -kasvilla ilmoitetulla lohkolla on perustulotukeen ja luonnonhaittakorvaukseen kelpaamatonta pinta-alaa (eli ala ei ole pysyvän nurmen määritelmän mukaista):
• Jos ala kelpaa kuitenkin sopimukseen, lohko jaetaan seuraavalle vuodelle ja tuen leikkaus menee automaattisesti tukisovelluksen laskennan kautta alalle katselmointivuonna, joka ei täytä pysyvän nurmen vaatimusta. Maastokatselmointivuodelle tallennetaan kasviksi ympäristösopimusala puustoinen tai muu ala, jolloin sopimuksen tuki maksetaan, mutta laskenta hylkää perustulotuen ja luonnonhaittakorvauksen. Pysyvän nurmen alaan kelpaamattomista aloista tehdään mahdollisuuksien mukaan vähintään 5 aarin kokoisia peruslohkoja, jotta sopimuksen tuki voidaan maksaa alalle jatkossakin.

Maastokatselmoinnissa tallennetaan aina laiminlyönti kysymykselle 31. Lohko täyttää pysyvän nurmen vaatimukset (maks. 50 kpl puita/ha, heinä- ja nurmikasveja yli 50 % lohkon alasta), jos koko lohko tai osa lohkosta ei täytä pysyvän nurmen vaatimusta ja alaan tehdään rajakorjaus maastokatselmointivuodelle tai peruslohkojako seuraavalle tukivuodelle. Toleranssina käytetään näissä tilanteissa 07.Alasta, joka ei täytä pysyvän nurmen vaatimusta tehdään valvonnan kasvulohko, ja sille tallennetaan kasvikoodi ympäristösopimus, puustoinen tai muu ala. Tällöin Tukisovelluksen laskenta huomioi vaikutuksen ja leikkauksen perustulotukeen ja luonnonhaittakorvaukseen. Lisäksi lohko jaetaan vielä peruslohkohallinnassa seuraavalle tukivuodelle, otetaan kantaa maankäyttölajiin ja korvauskelpoisuuteen. Tämä jälkeen muutos lähetetään digitoitavaksi.

Kun ala on ollut hoitamatta useita vuosia ja on hoitamatta edelleen ja maastokatselmointi tehdään sopimuslohkon ensimmäisenä vuotena, poistetaan hoitamaton alue peruslohkon alasta joko jakamalla lohko tai tekemällä rajakorjaus.

Peruslohkon pinta-alaa tai viranomaistietoja (passivointi, korvauskelpoisuus, maankäyttölaji) täytyy korjata aina silloin, jos lohko (tai sen osa) ei ole ilmoitetun kasvikoodin mukainen tai se ei ole enää missään maatalouskäytössä. Esimerkiksi jos lohkolle on ilmoitettu ympäristösopimusala, pysyvä nurmi, alueen on täytettävä pysyvän nurmen vaatimukset. Lohkolle maksetaan silloin sopimuksen tuen lisäksi myös muita tukia (perustulotuki, luonnonhaittakorvaus ja nuoren viljelijän tuki), ja näihin muihin tukiin kelpaamaton ala täytyy poistaa lohkosta pinta-alan kautta.

Jos peruslohko jaetaan tai todetaan kokonaan viljelemättömäksi, täytyy peruslohkojen viranomaistietoja korjata aina seuraavalle vuodelle myös peruslohkohallinnassa. 

Jos ala todetaan viljelemättömäksi, korvauskelpoisuus poistetaan alalta. Sopimuskäsittelijä/tarkastaja voi muuttaa lohkon maankäyttölajin ja poistaa korvauskelpoisuuden itse Tukisovelluksen peruslohkonhallintaosiossa, jossa lohkon voi myös passivoida.

Maastokatselmoinnista ei tarvitse tehdä erikseen kuulemista, jos käynnillä tehdään havaintoja, jotka vaikuttavat sopimuksen hyväksymiseen tai tukien leikkaamiseen. Käynnin jälkeen lähetetään tuenhakijalle maastokatselmoinnin tulos ja tuenhakija voi antaa vastineen maastokatselmoinnin tulokseen tai hakea oikaisua sopimuspäätökseen.

Lohkojen käsittely tapauksissa, joissa todetaan tukikelvottomia lohkoja maastokatselmoinnin yhteydessä

Sopimus ei ole vielä voimassa (sopimuskäsittelyä ei ole tehty)

Lohko, sen osa tai kaikki sopimukseen haetut lohkot todetaan tukikelvottomaksi, jolloin lohkolle valitaan kasviksi viljelemätön, perustelut kirjataan ko. lohkon kohdalle lisätietokenttään, jolloin ne tulostuvat myös maastokatselmoinnin tulokseen.

Sopimuskäsittelyssä lohko tai koko sopimus hylätään ja perustelut kirjataan sopimuspäätökselle. Tuenhakija voi hakea oikaisua tähän päätökseen.

Peruskunnostustoimenpide hylätään maastokäynnin yhteydessä, perustelut kirjataan ko. lohkon kohdalle lisätietokenttään, jolloin ne tulostuvat myös maastokatselmoinnin tulokseen.

Jos sopimus on ollut voimassa (sopimuskäsittely on jo tehty, ja maastokatselmointi tehdään sopimuksen toisena vuonna)

Lohko, sen osa todetaan tukikelvottomaksi, jolloin lohkolle valitaan kasviksi viljelemätön, perustelut kirjataan ko. lohkon kohdalle lisätietokenttään.

Sopimukselle maksetut tuet peritään takaisin siten, että tukisovellukseen kirjataan kasviksi viljelemätön, jolloin kaikki tuet menevät perintään maastokatselmoinnin leikkausajon kautta ja sopimuskäsittelyssä lohko päätetään katselmointivuoteen.

Jos kaikki sopimuslohkot todetaan tukikelvottomiksi, lohkojen lisätietoihin kirjataan perustelut ja sopimuskäsittelyssä sopimushakemus hylätään. Jos sopimus on ollut jo voimassa, maksetut tuet peritään takaisin sopimuksen alkuun saakka, kun lohkoille valitaan kasviksi viljelemätön.

Jos sopimukseen haettu lohko täyttää tukikelpoisuusvaatimukset, mutta maastokatselmoinnissa havaitaan, että lohkoa ei ole hoidettu, tila viedään ELY-keskuksen omalle valvontaotannalle. Maastokatselmoinnissa dokumentoidaan puute lohkon ja puutteen rajauksen mukaisesti valokuvin ja geometrian avulla (aputasolle). Sopimuskäsittelijä voi myös purkaa sopimuksen ja periä maksetut tuet takaisin, jos tuenhakija päätyy siihen, että ei aiokaan hoitaa alaa.

Kun katselmointi tehdään sopimuskaudella

Jos maastokatselmoinnissa havaitaan sopimuksen toteutukseen liittyviä puutteita, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa jo maksettuihin tukieriin (esimerkiksi lohkot ovat tukikelpoisia, mutta niitä ei ole laidunnettu) korvaus voidaan periä takaisin kokonaan tai osittain.

Korvausta ei peritä takaisin, jos lohkon hallinta on muuttunut sen jälkeen, kun maastokäynti on tehty ja lohko todettu tukikelpoiseksi. Tässä tarkoitetaan tilannetta, kun vuokrasopimus irtisanotaan kesken sopimuskauden.

Sopimus voidaan purkaa yksipuolisesti havaintojen perusteella, jos ala ei ole sopimukselle asetettujen edellytysten mukainen, mutta on jo korvaus ehditty maksamaan. 

Ala voi myös kasvaa, jolloin isommalle alalle voidaan maksaa seuraavasta vuodesta eteenpäin.

10 Maastokatselmointihavaintojen dokumentointi

Maastokatselmointihavainnot on dokumentoitava siten, että maastokatselmointien eteneminen voidaan jäljittää. Kaikki katselmointikäyntiä koskevat tiedot ja havainnot tallennetaan Tukisovellukseen. Kaikki tuen vähentämiseen vaikuttavat havainnot on perusteltava huolellisesti katselmoitavan lohkon lisätiedot-kohtaan.

Perustelu on tärkeä myös silloin, jos kysymyksessä on rajatapaus ja katselmoinnin suorittaja päätyy arviossaan siihen, että vähennystä ei ole tarpeen tehdä. Tällainen tilanne voi olla silloin, jos vaatimuksen tavoitteet eivät vaarannu (esimerkiksi, jos lohkolla on liikaa pusikkoa, mutta joka kuitenkin raivaamalla tulee hyväksi). Perustelusta on käytävä ilmi minkä vuoksi vähennystä ei anneta.

Perustelu kirjoitetaan pääsääntöisesti maastokatselmointikysymykseen liittyvään lisätietokenttään, josta tieto menee myös tuenhakijalle lähetettävään maastokatselmointikertomukseen eli maastokatselmoinnin tulokseen. Jos perusteluteksti on kovin pitkä, sen voi kirjoittaa myös erilliseen asiakirjaan ja lisätä maastokatselmoinnin tulokseen liitteeksi. Tällöin se on myös maksukäsittelijän nähtävissä mahdollista takaisinperintäpäätöstä laadittaessa.

Valokuvat

Pelkkä kirjallinen perustelu ei yleensä riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan usein havaintoa tukeva valokuva. Jos valokuvia käytetään perustelun tukena, ne on aina lähetettävä tuenhakijalle maastokatselmoinnin tuloksen mukana. Jos kuvaliite on niin suuri, että sitä ei voi liittää maastokatselmointikertomukseen, sen voi lähettää erikseen sähköpostilla. Vaikka muistiinpanoon tallennetut valokuvat voidaan näyttää Vipussa, täytyy oleellisimmat vähennysten perusteluna käytetyt kuvat lähettää tuenhakijalle myös liitteenä. 

Kun valokuva otetaan mobiililaitteella, Tukisovelluksen muistiinpanovälinettä käyttäen, sovellukseen jää automaattisesti merkintä valokuvan ottopaikasta ja -suunnasta.

• Jos valokuvaa ei oteta tämän muistiinpanovälineen avulla, sijaintitiedon voi lisätä ohjelmassa manuaalisesti jälkeenpäin.

Jos sijaintitietoa ei ole, valokuva täytyy ottaa siten, että sen voi kohdentaa oikeaan paikkaan esimerkiksi rakennuksen koordinaattien perusteella. Järjestelmä voi esimerkiksi heikosta nettiyhteydestä johtuen heittää kuvan joskus väärään sijantiin tai suuntaan.

Varmista erityisesti Vipussa näytettävien kuvien suunta- ja sijaintitiedot ja korjaa ne tarvittaessa oikeiksi. Valokuvasta on selkeästi käytävä ilmi laiminlyönti.

Muilla laitteilla otetut kuvat voi liittää Tukisovelluksen muistiinpanoon. Valvontakartan muistiinpanosta (kuvista ja teksteistä) voi muodostaa pdf-tulosteen, jonka voi laittaa valvonnan tuloksen liitteeksi. Tulosteelle valituissa kuvissa näkyy kuvanottoajankohta sekä sijainti. Kuvien liittämisestä ja tulosteen muodostamisesta on ohjeet Pikantissa (ektranet, rajoitettu pääsy) peltovalvontojen tallennusohjeessa.

GPS-laitteella otetuista tarkastuspisteistä tehdään muistiinpanoteksti, jotta tieto välittyy viljelijälle.

Tarkastaja voi valita ne kuvat ja muistiinpanot, jotka haluaa näytettävän Vipussa. Jos kuvaa tai muistiinpanoa ei ole laitettu Vipussa näytettäväksi, se näkyy vain Tukisovelluksessa.

Muistiinpanot

Maastokatselmoinnissa tehdään Tukisovellukseen muistiinpanoja, otetaan paikkaan sidottuja kuvia sekä määritetään aputason kautta tarpeellisia geometrioita.

Maastokatselmoinnista tulee tallentaa Tukisovelluksen maastokatselmointiajolle alle 3 ha lohkosta 1–2 muistiinpanoa hehtaarilta, 3–10 ha lohkosta 3–6 muistiinpanoa lohkolta ja yli 10 ha lohkosta 5–6 muistiinpanoa. Nämä muistiinpanot merkitään seuranta -merkinnällä ja niille tallennetaan 1–2 valokuvaa/ muistiinpano. Muistiinpanot merkitään seurantaan, jotta ne ovat käytettävissä helpommin myös seuraavina vuosina.

Seurantaan merkittyjen muistiinpanojen avulla pystytään jatkossa havainnoimaan hoidon vaikutuksia kohteella. Aputason kautta tallennettujen seurattavien geometrioiden kautta voi paikantaa katselmoijan osoittaman alueen. Jos muistiinpanoja lisätään toimistolla Tukisovellukseen, tulee sijaintiin ja kuvien suuntauksiin kiinnittää huomiota.

Muistiinpanojen määrää ja kuvien määrää muistiinpanolla ei ole rajoitettu, poikkeuksena ovat ainoastaan em. seurantaan merkityt muistiinpanot ja niille suositeltu 1–2 valokuvaa/ muistiinpano.

Muistiinpano laitetaan seurantaan kuten aiemmin on merkitty muistiinpano näkymään tuenhakijalle Vipussa.

Seurannassa olevien muistiinpanojen valokuvia ja geometrioita voi myös valita erikseen seurannassa näytettäväksi.

Sopimuslohkoilta valokuvia tulee ottaa kaikista suunnitelmassa olevista eri hoitotapojen kohteista, kuten ruovikoista, ruovikon rajakohdista, aitalinjasta, tiheiköistä, hankalasti laidunnettavista alueista ja muista riskikohdista. Valokuvat toimivat myöhempinä vuosina osana monitorointikokonaisuutta ja paikalla tehtävissä valvonnoissa tarkastajan apuna, kun hän arvioi, miltä alue näytti ennen hoidon aloittamista.

Maastokatselmointiasiakirjat

Maastokatselmointiasiakirjoihin kuuluu maastokatselmoinnin tulos liitteineen. Liitteitä ovat esimerkiksi valokuvat ja muistiot. Tuenhakijalle toimitettava maastokatselmoinnin tulos sisältää listauksen tarkastetuista ehdoista ja tehdyistä havainnoista mahdollisine perusteluineen sekä kasvulohkokohtaiset pinta-alamittaustiedot.

Jos katselmoinnin tulokselle haluaa tekstiä, joka ei liity mihinkään kasvulohkoon, kirjoitetaan teksti Valvonnan lisätiedot -välilehdellä olevaan kohtaan.

Jos pinta-alavähennysten perusteluna käytetään valokuvia, täytyy oleellisimmat valokuvat aina toimittaa maastokatselmoinnin tuloksen liitteenä. Liitteenä voi lisäksi olla muistioita sekä kartat niistä lohkoista, joiden kasvulohkorajoihin on tehty muutoksia katselmoinnissa.

Sopimuskäsittelijä/tarkastaja allekirjoittaa maastokatselmoinnin tuloksen koneellisesti, joka lähetetään tuenhakijalle hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.

Maastokatselmoinnin tuloksesta käy ilmi seuraavat asiat:

• ilmoitettiinko tuenhakijalle ennalta ja milloin ilmoitus tehtiin
• paikalla olleet henkilöt
• katselmoidut sopimuslohkot
• tuet, joihin katselmointi on vaikuttanut
• mittausmenetelmät
• mittaustulokset
• ympäristösopimuksen osalta tarkastetut tukikelpoisuusehdot
• todetut sääntöjen vastaisuudet, joiden takia sopimus joudutaan purkamaan
• todetut tukikelvottomat alat, joiden takia pinta-alaa on pienennetty tai kasvatettu

Maastokatselmointiasiakirjojen säilytys ja julkisuus

Kaikki tukisovelluksen ulkopuoliset maastokatselmointiasiakirjat liitteineen arkistoidaan Tukisovelluksen sähköiseen arkistoon. Ulkopuolisia maastokatselmointiasiakirjoja voivat olla mahdolliset muistiot ja katselmoinnin liitteeksi laitetut kartat.

Maastokatselmointipöytäkirjat ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja. Pöytäkirja tulee julkiseksi siinä vaiheessa, kun sopimuskäsittelijä/tarkastaja on sen allekirjoittanut.  Maastokatselmointiasiakirjat ovat salaisia silloin, jos tiedon antaminen saattaisi vaarantaa katselmoinnin toteutumisen tai aiheuttaa vahinkoa asianosaisille. Asiakirjojen julkisuudesta on kerrottu tarkemmin julkisuuslaista (621/1999).

Maastokatselmointitietojen tallennus ja varmennus

Maastokatselmointien havainnot tallennetaan Tukisovellukseen. Maastokatselmoinnin voi varmentaa sama henkilö, joka on tehnyt katselmoinnin. Sopimuskäsittelijän on kiinnitettävä erityistä huomiota tallennuksen oikeellisuuteen, jos havaintojen kirjaamiseen on käytetty paperista tarkistuslistaa. Katselmoinnin on oltava valmis siinä vaiheessa, kun se varmennetaan.

11 Muutoksenhaku

Tuenhakija voi hakea muutosta katselmoinnin tulokseen vaatimalla oikaisua ELY-keskuksen tekemään sopimuspäätökseen. Oikaisua vaaditaan toimivaltaiselta ELY-keskukselta kirjallisella oikaisuvaatimuksella 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. ELY-keskuksen tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Viljelijätukiin liittyvää muutosta voi hakea Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.