Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus edistää luonnon monimuotoisuutta ja maiseman hoitoa. Sopimus on 5-vuotinen ympäristösopimus.

Sopimuksen avulla säilytetään tai edistetään sopimusalueen tavanomaista arvokkaampia luonto- tai maisema-arvoja. Sopimus kohdistuu kasvi- ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen sekä viljelymaiseman kannalta tärkeisiin alueisiin tai kohteisiin.

Sopimukseen kuuluvaa aluetta hoidetaan ja kunnostetaan erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoidon pitää edistää maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman kunnostamista, säilyttämistä tai edistämistä.

Korvaus koostuu vuosittaisesta hoitokorvauksesta sekä tarvittaessa erillisestä aitaamis- tai raivaamiskorvauksesta.

Sopimus voidaan tehdä laiduntamalla tai niittämällä hoidettavasta

  • inventoidusta perinnebiotoopista
  • muusta luonnonlaitumesta
  • luontoarvoiltaan monimuotoisesta tai maisemaltaan merkittävästä peltojen reuna-alueesta, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisestä reuna-alueesta
  • peltoalueiden metsäsaarekkeesta, maatalousympäristön uhanalaisen lajiston säilymistä edistävästä kohteesta
  • maatalousympäristön muinaismuistokohteesta
  • pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvästä maaseudun kulttuuriperinnön hoitokohteesta.

Kuka voi saada tukea

Voit tehdä sopimuksen, jos

  • olet vähintään 18-vuotias
  • olet viljelijä tai edustat rekisteröityä yhdistystä
  • sinulla on vähintään 0,3 hehtaaria sopimukseen kelpaavaa pinta-alaa.

Tuen määrä

Tuen määrä perustuu tukikelpoiseen pinta-alaan, jonka ELY-keskus hyväksyy sopimukseen.

Ruokavirasto maksaa tuen kahdessa osassa.

Voit katsoa kaikkien tukien alustavat maksuaikataulut osoitteesta ruokavirasto.fi/maksuaikataulu.

Tuen ehdot

Näin haet tukea

Voit hakea Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusta Vipu-palvelussa peltotukien haussa.

Kirjaudu Vipu-palveluun

Kun olet lähettänyt hakemuksesi

ELY-keskuksen sopimuskäsittelijä käsittelee hakemuksesi ja tekee sopimukseen haetuille lohkoille hallinnollisen tarkastuskäynnin.

Tuen valvonta

Tukihallinto valvoo ehtojen noudattamista tukihakemuksella ilmoittamiesi tietojen perusteella.

Tukea valvotaan paikalla tehtävän peltovalvonnan yhteydessä.

Säädökset ja määräykset

Peltotukien säädökset ja määräykset

Tarvitsetko apua?

Saat apua tuen hakemiseen kunnastasi. Hae yhteystiedot

Katso myös

Viljelijäuutiskirje 1.3.2024: Vinkkejä ympäristösopimukseen
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 20.9.2023: Toimeenpano yhtenäistyy maatalousluontoa edistävissä ympäristösopimuksissa
Luonnon monimuotoisuus maatilalla

Kysymyksiä ja vastauksia ympäristösopimuksista

Ympäristösopimukseen kuuluvaa alaa pitää hoitaa vuosittain, jotta korvaus voidaan maksaa. Hoidon pitää ulottua koko sopimusalueelle. Se voi olla vuosittaista laidunnusta tai niittoa sekä niittojätteen korjausta. Myös ylläpitoraivausta on hyvä sisällyttää sopimuksen hoitoon, mutta sen ei tarvitse olla vuosittaista. Lisäksi sopimusalueella pitää huolehtia laiduneläinten riittävästä ravinnonsaannista ja muusta hyvinvoinnista. Laidunpaine pitää sovittaa alueen tuottoon.

Ympäristösopimukseen voidaan hyväksyä alaa, jolla on tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja, joita voidaan sopimuksen mukaisilla hoitotoimenpiteillä edistää. Kyseessä voi olla perinnebiotoopin tai muun luonnonlaitumen tai niityn alueen hoito.

Myös maatalousympäristön uhanalaisen lajin, kulttuuriperintö- tai muinaismuistokohteen vaatima hoito voidaan hyväksyä sopimukseen karuista kohteista. Nämä voivat olla ympäristökorvauksen valtioneuvoston asetuksen mukaisia perinnebiotooppien luontotyyppejä, luonnonlaitumia, muinaismuisto-, uhanalais- tai kulttuuriperintökohteita, jotka hyötyvät hoidosta Ympäristösopimus voidaan tehdä, jos niiden laidunpaine ja laidunnuskäytännöt sovitetaan laitumen tuoton mukaan.

Korvaus maksetaan hoitotoimien toteuttamisesta, joten hoidon pitää kohdistua kaikelle sopimuksessa olevalle alalle. Hoidon pitää vastata alueen luontoarvojen vaatimiin tarpeisiin. Sopimukseen ei voida hyväksyä alueita, jotka eivät tarvitse hoitoa tai joita ei hoideta luontoarvojen edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Alueet, jotka eivät tarvitse hoitoa tai joita ei hoideta, rajataan pois sopimuksesta. Tällaisia kohteita ei saanut olla sopimuksissa myöskään edellisellä rahoituskaudella kuin vähäisiä määriä. Alueita, jotka eivät ole hoidon tarpeessa, ei tarvitse aidata pois laidunalueesta, mutta ne rajataan pois maksettavasta sopimusalasta.

Ympäristösopimukseen ei hyväksytä alaa, joka ei ole hoidon tarpeessa tai jota ei hoideta. Tällaisia ovat esimerkiksi laidunalueen yhteydessä olevat laajat kalliot, kivikot, hietikot ja veden valtaamat alat. Sopimukseen ei myöskään hyväksytä sellaista alaa, jolla ei ole tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja eikä alaa, jonka luontoarvoja toimenpiteen mukainen hoito ei edistä.

Ympäristösopimusten ulkopuolelle jää

1) ala, jota sopimuksen mukainen hoito ei edistä tai joka ei tarvitse hoitoa tai joka on laadukasta ilman hoitoakin

2) ala, jota ei hoideta eli jolla ei synny kustannuksia

3) ala, jolla ei ole yhtymäpintaa maatalousympäristöön, maatalousympäristön lajistoon nyt tai historiallisesti

4) historiallisesti kotieläinten käyttämät alat, jotka eivät ole ympäristökorvauksen valtioneuvoston asetuksessa mainittuja perinnebiotooppien luontotyyppejä, vaikka nämä muissa yhteyksissä saatetaan lukea perinnebiotooppialueeseen kuuluvaksi, ellei samanaikaisesti ole kyse muusta ympäristösopimukseen soveltuvasta nykyiselläänkin maatalousympäristön uhanalaisen lajin esiintymän hoidosta

5) hakemukset, jossa eläinten hyvinvointi ei voi toteutua.  Hyvinvoinnin toteutumiseen voidaan sopimukseen kuuluvassa suunnitelmassa vaikuttaa esimerkiksi laidunpaineen ja laidunajan sovittamisella laitumen tuottoon, eläimille vaarallisten kohtien aitaamisella pois laidunalasta, laiduntavan eläinlajin valinnalla, varautumisella tunnistettuun petopaineeseen suunnitelmallisesti esimerkiksi tehostetun valvonnan, petoaitojen tai laidunkäytäntöjen avulla.

6) Seuravanlaiset metsälaitumena ilmoitetut alat:

  • Metsät, jotka eivät täytä metsälaitumen tunnusmerkkejä. Perinnebiotoopeilta eli historiallisilta karjatalouden kohteilta vaaditaan, että alueesta näkyy sen aiempi käyttöhistoria, jota hoidolla voidaan edistää. Perinnebiotooppina sopimukseen otettavan laidunnetun metsäisen alueen tulee omata metsälaitumen luontotyypin tunnusmerkit.
  • Metsät, joissa eläimen vierailusta ei juurikaan jää merkkejä eli jossa laidunnus ei lisää alueen luontoarvoja. Jos kyseessä on nykyiseen maatalousympäristöön liittyvä luonnonlaidunalue, kohteesta ei vaadita historiallisen metsälaitumen rakennepiirteitä, mutta laidunnuksen pitää vaikuttaa alueen luontoon siten, että siitä on alueen luontoarvoille etua ja kehitys kohti metsälaitumen luontotyypin ominaispiirteitä on kunnostuksen ja pitkäjänteisen hoidon kautta mahdollista.
  • Metsät, joita tuensaaja mieluummin kasvattaa talousmetsänä talousmetsän hoitoperiaatteilla. Sopimusalueisen raivaukset ja hakkuut pitää suunnitella edistämään maatalousluonnon monimuotoisuutta. Sopimusalalla tehtävien kaikkien puustoon kohdistuvien toimenpiteiden pitää edistää luonnon monimuotoisuutta.
  • Metsät, jotka eivät ole metsälaitumiksi kunnostettavissa tai tuensaaja ei ole suunnitellut tekevänsä kunnostustoimia, vaikka niitä tarvittaisiin, jotta ala voidaan palauttaa tai muuttaa metsälaitumeksi.

Ympäristösopimuksiin hyväksyttävät alat perustuvat valtioneuvoston asetukseen ympäristökorvauksesta. Ympäristösopimuksista pois rajattavat alueet ovat sellaisia, jotka eivät täytä sopimuksen ehtoja. Sopimuksessa maksetaan pinta-alaperusteisesti korvausta hoidon toteuttamisesta. Oikeutus korvaukseen liittyy toteutettavan hoidon aiheuttamiin kustannuksiin. Pinta-alasta, jota ei hoideta tai jonka luontoarvoja hoito ei edistä, ei ole perustetta maksaa korvausta. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kalliot ja hietikot.

Edellisellä ohjelmakaudella ympäristösopimuksiin ei ollut määritelty, millä tarkkuustasolla hoitamatonta alaa tulisi rajata pois sopimusalueesta. Vuonna 2023 alkaneen rahoituskauden alusta asetukseen on määritelty ehto sopimuksesta pois rajattavasta tukikelvottomasta pinta-alasta. Määritelmän lisäyksen syynä on se, että käytännöt sopimusalan hyväksymiseen ovat voineet vaihdella eri ELY-keskuksissa. Tulkinta on voinut vaihdella myös sopimuskäsittelijän ja valvojan välillä aiheuttaen hämmennystä tuensaajalle valvontatilanteessa. Tuensaajille on oikeudenmukaista, että sopimusalueiden määrittely on samanlainen riippumatta alueen maantieteellisestä sijainnista.

Laiduntava eläin voi laiduntaa myös ympäristösopimukseen hyväksyttävän alueen ulkopuolella. Tällaista alaa ei tarvitse aidata pois sopimusalueesta, jos kyseessä ei ole sellainen ala, joka rehevöittäisi liikaa sopimusalaa ja jolla eläimet ruokailevat mieluummin kuin sopimusalueella. Jos eläimet saavat ravintoa myös sopimukseen kuulumattomasta alasta,  laidunnuspaineen pitää olla isompi kuin sopimusalueen laidunnuspaine yksistään olisi.

Perinnebiotooppi on aluetta, jossa on merkkejä aiemmasta karjataloudesta, joka on muuttanut alueen luontotyyppien kasvillisuutta tietynlaiseksi. Erilaisista perinnebiotooppien luontotyypeistä saat tietoa Luonnon monimuotoisuus maatilalla -tietopaketista.

Yleensä laidunalue koostuu useammasta eri luontotyypistä. Mukana voi siis olla vähemmän rehua tuottavia luontotyyppejä, kuten kallioketoa, ketoa, nummea tai metsälaidunta, jos laidun kokonaisuudessaan on eläimille riittävä ja tämä otetaan laidunpainetta suunniteltaessa huomioon.

Perinnebiotooppi-inventoinneissa kohteille annetaan arvoluokka sen mukaan, miten hyvin alue edustaa tyyppiään ja kuinka hyvää hoito on. Inventointeja tekevät ELY-keskusten biologit.

Luonnonlaidun on laidunnettua aluetta, jossa laidunhistoria on melko tuore, mutta ajan myötä pitkällä hoidolla nämä voivat muuttua perinnebiotoopeiksi, kun laidunnus tai niitto hiljalleen muuttaa alueen luonnetta.

Luonnonlaitumet hyväksytään sopimuksiin, jos alueella on tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja, jotka hyötyvät sopimuksen mukaisesta laidunnuksesta tai niitosta sekä raivaushoidosta tai alue sijaitsee maisema-arvoiltaan tärkeällä paikalla. Luonnonlaitumen pitää sijaita maatalousympäristöön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa.

Lisäksi ympäristösopimusten avulla voidaan hoitaa muinaismuistokohteita ja uhanalaisten maatalousympäristöjen lajien esiintymiä, jotka hyötyvät laidun- tai niittohoidosta. Jos kyseessä on maatalousympäristön uhanalaisen lajin esiintymä, suunnitelmaan voi olla tarvetta merkitä lisähoitoa, jos pelkkä laidunnus tai niitto ei edistäisi tai ylläpitäisi kohdetta. Näiden osalta ELY-keskuksen pitää selvittää, onko suunniteltu hoito linjassa esiintymälle mahdollisesti tehdyn muun hoitosuunnitelman kanssa. Koska kyseessä on kustannusperusteinen korvaus, sen ehtona on, että koko sopimusalueelle kohdistuu jotain hoitotoimenpiteitä.

Alan kelpoisuutta suoriin tukiin ja luonnonhaittakorvaukseen määrittävät pysyvän nurmen säädökset ja sitä kautta se, katsotaanko ala maatalousmaaksi. Ala voi kuitenkin olla ympäristösopimuksen mukaiseen hoitoon ja korvaukseen täysin sopivaa ja oikeutettua, vaikka se ei pysyvän nurmen vaatimuksia täyttäisikään. Pysyvän nurmen alaa ei sopimusalueella tarvitse maastossa erottaa aidalla eri lohkoiksi.

Hoitoa vaativat saraa kasvavat rantojen perinnebiotooppialueet hyväksytään sopimukseen, jos niissä on hoitoa vaativien niittyjen luontoarvoja ja niille kohdennetaan tarkoituksenmukainen hoito. Sopimukseen hyväksymistä ei estä se, ettei alasta voi saada suoraa tukea tai luonnonhaittakorvausta.

Kallioketo tai nummi voi olla mukana ympäristösopimuksessa, jos se hyötyy monimuotoisuuden kannalta laidunnuksesta, raivauksesta tai niitosta ja koko laidunalue on sellainen, että eläin saa riittävästi ravintoa. Laidunnusta vaativia karumpia luontotyyppejä voi siis olla mukana sopimusalassa, jos laidun kokonaisuudessaan tarjoaa riittävän ravinnon.

Hyväksyttävän alan tulee tarvita sopimuksen mukaista hoitoa eli laidunnusta, niittoa tai raivausta luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Alaa ei hyväksytä sopimukseen, jos sitä ei voi laiduntaa, niittää tai raivata (esimerkiksi kalliota, kivikkoa, hiekkaa tai vettä) tai alueen luontoarvot eivät säilyäkseen tarvitse lainkaan laidunnus-, niitto- tai raivaushoitoa. Sopimuslohkolla voi olla siis rehevämpiä ja vähemmän rehua tuottavia, mutta hoitoa vaativia kohtia ja erilaisia luontotyyppejä. Samalla pitää ottaa huomioon, että eläin saa tarpeeksi ravintoa sinä aikana, kun se on sopimusalueella.

Ympäristösopimusten alueiden hoidossa pitää ottaa huomioon laiduntavien eläinten hyvinvointi. Eläinten hyvinvoinnista pitää huolehtia niin ravinnon kuin petojenkin osalta. Petoriskiin pitää varautua hoitosuunnitelmassa, jos alue kuuluu suurpetoriskialueeseen.

Sellaisia ympäristösopimuksia, joiden suunniteltu laidunnuksella tapahtuva hoito on laiduntavan eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta kyseenalaista, ei voi tehdä. Esimerkkinä tällaisesta kohteesta voisi olla suuri kivikkoinen varvikko, joka voisi hyötyä laiduntamisesta, mutta kivikossa kävely on lampaiden sorkille merkittävä terveysriski. Toinen esimerkki voisi olla kohde, jossa ravinto on niukkaa eikä riitä ylläpitämään laiduntavien eläintenkuntoa, vaan eläimet laihtuvat.

Myös suunnittelemalla tarkasti eläinmäärä, laidunaika, laidunkierto ja laiduneläin sekä tarkkailukäynnit eläinten hyvinvointia palvelevaksi sekä estämällä eläinten pääsy vaarallisiin kohtiin, voidaan mahdollistaa myös karujen, mutta luontoarvoiltaan laidunnushoitoa vaativan alueiden ottamista sopimukseen.

Maastokatselmointi tarkoittaa sopimukseen haetuille lohkoille tehtävää tarkastuskäyntiä. Maastokatselmoinnissa määritetään sopimukseen soveltuva hoitoa vaativan ala. Katselmointi vähentää tuensaajan riskiä siitä, että sopimusalueen rajaus muuttuisi myöhemmin valvonnassa. Katselmoinnin tekee ELY-keskuksen tarkastaja. 

Maastokatselmoinnissa

  • tarkastetaan sopimukseen haettujen lohkojen tukikelpoisuus
  • tarkastetaan pinta-alat
  • otetaan paikkatiedon sisältäviä valokuvia sopimuslohkoilta
  • tarkastetaan laidunnuspaineen riittävyys lohkoilla
  • tarkastetaan hoitotoimenpiteiden riittävyys sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkastaja voi muuttaa sopimuksen peruslohkojen aloja maastokatselmoinnin perusteella.

Tarkastuksessa voidaan poistaa lohkoja sopimuksesta tai pienentää tai suurentaa niiden alaa.

Sivu on viimeksi päivitetty 1.3.2024