Ennakkotieto 2023: ympäristökorvaus 2023

Vuoden 2023 ympäristökorvauksen sitoumusehdot julkaistaan keväällä 2023 tällä sivulla. Alla on alustava tiivistelmä sitoumuksen ehdoista ja muutoksista verrattuna aiempiin ehtoihin. Huomaa, että tiedot täydentyvät, kun lopulliset sitoumusehdot julkaistaan.

5 vuoden sitoumus
Sitoumuskausi ja- vuosi alkaa 1.5.2023, sitoumuksia voidaan jatkaa 5 vuoden jälkeen.
Hakijan on
- oltava aktiiviviljelijä
- oltava yli 18 vuotias
- noudatettava ehdollisuuden vaatimuksia.

Pinta-ala:

Hakijalla on oltava hallinnassaan korvauskelpoisia lohkoja vähintään viisi hehtaaria (puutarhakasveilla vähintään yksi hehtaari).
Sitoumus annetaan koko korvauskelpoisesta alasta.
Hakijan ympäristösitoumusala on sama kuin korvauskelpoinen ala.
Ala voi muuttua sitoumusvuosien välillä.
Aiempien vuosien sitoumusalalla ei ole merkitystä alaan

Ympäristösitoumuksen toimenpiteet

A. Yleiset tilakohtaiset toimenpiteet

Kaikkien viljelijöiden on noudatettava.

1. Viljavuustutkimus

Viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä on otettava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti.
- Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti.
- Peruslohkoilla, jotka ovat 0,5 hehtaarin suuruisia tai tätä pienempiä, ei tarvitse teettää viljavuustutkimusta.
Viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut viisi vuotta..
- Uusien viljavuustutkimusten tulosten on oltava käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa
- Viljelijä, joka antaa ympäristösitoumuksen, eikä hän ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristökorvausjärjestelmässä, on oltava ehdot täyttävät viljavuustutkimukset ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.
Näyte oltava voimassa peruslohkoilta, joita voidaan lannoittaa
- Esim. satokasvit ja monimuotoisuuskasvit.

2. Lohkokohtaiset muistiinpanot

Viljelijän on merkittävä kaikista korvauskelpoisista lohkoista lohkokohtaisiin muistiinpanoihin peltolohkon perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä
Lohkomuistiinpanoihin on merkittävä
- kylvetyt kasvit
- viljelykierto
- lannoitus
- kalkitus
- muokkaus
- kastelun käyttö
- ojitus
- havaitut taudit ja tuholaiset
- käytetyt kasvinsuojeluaineet ja -menetelmät
- muut vastaavat lohkolla tehtävät viljelyyn ja muuhun maankäyttöön liittyvät toimenpiteet.

3. Ilmasto- ja ympäristösuunnitelma

Viljelijän on laadittava toisena tai kolmantena sitoumusvuonna tilakohtainen ympäristö- ilmastosuunnitelma.
- Vuonna 2023 sitoutuvan tehtävä suunnitelma 1.5.2024–30.4.2026 välisenä aikana.
Suunnitelmassa kartoitetaan tilan ympäristöhaasteita ja kehittämismahdollisuuksia, jotka liittyvät maatalouden vesiensuojeluun, maaperän kasvukunnon parantamiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmansuojeluun, energiaan ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen.
Ruokaviraston on tarkoitus tehdä viljelijöiden käyttöön mallipohja suunnitelmasta.

B. Tilakohtaiset valinnaiset toimenpiteet

Viljelijän on valittava vuosittain kaksi seuraavista valinnaisista toimenpiteistä:

ilmasto- ympäristökoulutus
monivuotiset monimuotoisuuskaistat
maaperän seuranta
orgaaniset ravinteet
pölyttäjien ravintokasvit
täsmäviljelymenetelmät
kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset

Viljelijä voi vaihtaa valinnaisia toimenpiteitä vuosittain lukuun ottamatta ”monivuotiset

monimuotoisuuskaistat”-toimenpidettä. Monivuotiset monimuotoisuuskaistat -toimenpiteen voi vaihtaa toiseen toimenpiteeseen, jos viljelijällä ei ole enää hallinnassaan toimenpiteen ehtojen mukaisia lohkoja.

1. Ilmasto- ja ympäristökoulutus

Maatilan toimintaan osallistuvan henkilön on käytävä sitoumuskauden aikana vuosittain yksi seuraavista koulutuksista:

hiilensidonta peltomaahan ja maaperän kasvukunto
kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen maatilalla
maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen
maatilan vesiensuojelu
integroidun torjunnan menetelmät.

2. Monivuotiset monimuotoisuuskaistat

Viljelijän on perustettava (tai säilytettävä) monimuotoisuuskaista kahdelle vähintään 0,5 hehtaarin kokoiselle peruslohkolle.
- Vipussa näytetään lohkot, joille voi ilmoittaa monimuotoisuuskaistan.
Monimuotoisuuskaista on
- keskimäärin kolme metriä leveä nurmikasvusto.
- perustettava kylvämällä monivuotisilla nurmi-tai niittykasvien siemenseoksilla yksivuotisen tuotantokasvin viljelyssä olevan peruslohkon kaikille reunoille.
- pidettävä avoimena
Monimuotoisuuskaistaa
- ei saa lannoittaa eikä sillä saa käyttää kasvinsuojeluaineita.
- ei voi toteuttaa lohkolla, jota koskee suojakaistavaatimus tai johon on ilmoitettu ekojärjestelmän monimuotoisuuskasveja.
Säilytettävä samalla lohkolla niin kauan kun kyseisellä lohkolla viljellään yksivuotista kasvia
- jos edellinen ei toteudu seuraavana vuonna → monimuotoisuuskaista toteutettava toisella toimenpiteeseen kelpaavalla lohkolla.
- jos ei ole enää kahta toimenpiteeseen kelpaavaa lohkoa, voi valita toisen valinnaisen toimenpiteen.

3. Maaperän seuranta

Viljelijän on teetettävä sitoumuskauden aikana kahdella vähintään 0,5 hehtaarin peruslohkolla joko:

Laaja maa-analyysi, joka sisältää
- - kokonaishiilen määrän
  - orgaanisen aineksen määrän analyysit
  - jonkin maan kasvukuntoa tai ravinnetilaa kuvaavan tutkimuksen. (Tutkimus voi koskea maan mikrobiologista aktiivisuutta, kationinvaihtokapasiteettia, vedenpidätyskykyä, varastoravinteita, varantoravinteita tai hivenaineita.)
- Näytteenotto on toteutettava kuten viljavuustutkimuksessa.
Analyysi peltomaan laatutekijöistä maaperän skannauslaitteistolla, joka mittaa
- - reaaliajassa antureita käyttäen ja paikkatietoon yhdistäen kasvien kasvuun vaikuttavia maaperän ominaisuuksia.
  - tuottaa visuaalista tietoa lohkon sisäisestä vaihtelusta.
- Skannausanalyysin tulokset kalibroidaan tutkittavalle lohkolle maanäytteiden avulla.

Näytteitä voi ottaa kerralla enemmän kuin kaksi (esimerkiksi 10 näytettä riittää viideksi vuodeksi). Analyysi on teetettävä sitoumusvuonna 30.11. mennessä. Analyysin voi ottaa vasta sitoumuskauden alkamisen jälkeen.

4. Orgaaniset ravinteet

Viljelijä voi valita toimenpiteen, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy

Tilalla on käytössä on lannan separaattori, jonka avulla voidaan erotella lannan jakeet (vähintään 25 m³)
Tilalla on käytössä lietteen laskeutusmenetelmä, jossa hyödynnetään painovoimaa kuiva- aineen erottamiseksi nestejakeesta. (vähintään 25 m³)
- nestemäisempää lietettä on siirrettävä laskeuttamisen tehostamiseksi seuraavaan säiliöön ja tarvittaessa edelleen varastoaltaisiin.
Tila käsittelee maataloustoiminnassa syntyvää lantaa biokaasulaitoksessa (vähintään 25 m³).
Tila luovuttaa maataloustoiminnassa syntynyttä lantaa vähintään 25 m³ tiloille, jotka itse tuottavat lantaa enintään 25 m³.
Tila toimittaa vähintään 25 m³ nurmikasvustoa biokaasulaitokseen.
- toimenpiteen toteuttamiseksi katsotaan myös, jos viljelijällä on biokaasulaitos, johon nurmi käy syötteeksi tai hän on osakkaana edellä mainitussa laitoksessa.

5. Pölyttäjien ravintokasvit

Tilalla on oltava kasvukaudella vähintään kahdella eri peruslohkolla viljelyssä sadontuotantotarkoituksessa pölyttäjille ravintoa tarjoavia yksi- tai monivuotisia tuotantokasveja.
Viljelijän on toteutettava toimenpidettä koko peruslohkolla.
Lohkon alan on oltava vähintään 0,5 hehtaaria.
Toimenpiteeseen hyväksyttyjä tuotantokasveja ovat: öljykasvit,tattari, kumina, korianteri, sinappi, kurpitsat, avomaankurkku, parsa, pavut, härkäpapu, herne, öljyhamppu, morsinko, mansikka, vadelma, hedelmäpuut tai marjapensaat.

6. Täsmäviljelymenetelmät

Viljelijä voi valita toimenpiteen, jos viljelijällä tai urakoitsijalla on käytössään joku seuraavista

menetelmistä:

Tuotantopanosten paikkakohtaisen sijoittamisen ja levittämisen mahdollistava automatiikka, joka perustuu paikkakohtaiseen kuvantamiseen (tuloste).
- Paikkakohtainen kuvantaminen voidaan toteuttaa satelliitilla, ilmakuvalla, reaaliaikaisella sensorilla, kameralla tai pellon vyöhykekartoituksella.
Kasvinsuojeluruiskun tai lannoitteenlevittimen lohkoautomatiikka, jonka avulla voidaan estää kasvinsuojeluaineen tai lannoitteen päällekkäinen ruiskutus tai levitys kasvustoon (osoitettava tarvittaessa urakoitsijan käyttö).
Optiikkaa hyödyntävä hara rikkakasvien mekaanisessa torjunnassa (osoitettava tarvittaessa urakoitsijan käyttö).
Paikkatietoon perustuva leikkuupuimurin tai ajosilppurin satotasomittaus (tuloste).
Käytössä traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa (urakoitsija ei käy tähän).

7. Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset

Viljelijä voi valita toimenpiteen, jos hänellä on käytössään vuorovaikutteinen tietokoneella tai mobiililaitteella toimiva sovellus rikkakasvien, kasvitautien tai kasvintuhoojien tunnistamiseksi ja kasvukaudenaikaisen kasvitauti - ja tuhoojatilanteen seuraamiseksi.
Sovellus voi olla laaja-alainen tai yksittäisten tuotantokasvien kasvinsuojelun päätöksentekoa tukeva sovellus.
Viljelijän on voitava todistaa, että hän on käyttänyt sovellusta.

C. Lohkokohtaiset toimenpiteet

Ympäristösitoumuksen antanut viljelijä voi halutessaan valita korvauskelpoiselle alalle seuraavia lohkokohtaisia toimenpiteitä:

maanparannus- ja saneerauskasvit
kerääjäkasvit
kiertotalouden edistäminen
suojavyöhykkeet
turvepeltojen nurmet
valumavesien hallinta
- säätösalaojitus
- altakastelu tai kuivatusvesien kierrätys
puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät
lintupellot

Viljelijä voi vaihtaa lohkolle ilmoittamaansa toimenpidettä vuosittain.

Poikkeus: Viljelijä ei voi vaihtaa monivuotisia toimenpiteitä lohkolla (suojavyöhyke, turvepeltojen nurmet, valumavesien hallinta).
- Ala voi poistua maatalouskäytöstä tai viljelijän hallinnasta ilman seuraamuksia.
- Jos ala jää viljelijän hallintaan ja mutta viljelijä ei ilmoita alalle ei enää monivuotisia
- toimenpiteitä, maksetut korvaukset peritään takaisin .
- Viljelijä voi luopua toimenpiteistä viisivuotisen sitoumuskauden jälkeen.

1. Maanparannus- ja saneerauskasvit

Viljelijän on kasvatettava maanparannuskasveja tai saneerauskasveja lohkoilla, jotka ovat olleet edellisenä vuonna yksivuotisten tuotantokasvien viljelyssä (voi toteuttaa yksittäisellä lohkolla)
- Maanparannuskasveja ovat öljy- ja muokkausretikka, mailaset, ruisvirna, rehuvirna, valkosinappi eli keltasinappi, mesikät, sikuri, hunajakukka, auringonkukka, kuminan ensimmäisen vuoden kasvusto tai näiden seokset.
- Saneerauskasveja ovat öljy- ja muokkausretikka, valkosinappi eli keltasinappi, samettikukka tai näiden seokset. Muokkausretikaksi katsotaan myös muokkausretiisi.
Maanparannuskasveja ei voi viljellä satokasvin aluskasveina.
Kasveja saa lannoittaa.
Kasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä.
Kasvusto voidaan niittää tai murskata kasvukauden aikana ja sen saa käyttää hyödyksi.
Vipu näyttää maksuun oikeuttavan alan.
Toimenpiteestä voidaan maksaa enintään 20 % korvauskelpoisesta alasta.

2. Kerääjäkasvi

Viljelijän on viljeltävä kerääjäkasveja yksivuotisen tuotantokasvin aluskasvina tai sen sadonkorjuun jälkeen (voi toteuttaa yksittäisellä lohkolla).
Kerääjäkasvi voi olla
- italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila tai muu nurmipalkokasvi.
- usean kasvilajin seos, joka voi sisältää vähäisessä määrin myös muita kukkivia yksivuotisia kasveja.
- yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla myös hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretikka.
Kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista.
Kylvö:
- Viljelijä voi kylvää kerääjäkasvin
  - viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa.
  - ennen tai jälkeen viljelykasvin korjuun.
  - viimeistään 15.8.
- Viljelijä voi kylvää viljaa kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
- Viljelijä ei saa lannoittaa viljelykasvin korjuun jälkeen kylvettävää kerääjäkasvia. Aluskasvin lannoitus on tehtävä viljelykasvin mukaisesti.
Päättäminen:
- Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
- Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
- Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
- Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa.
Toimenpiteestä voidaan maksaa enintään 30 % korvauskelpoisesta alasta.
Viljelykiertovaatimus
- Jos viljelijä valitsee toimenpiteen, hänen on noudatettava ehdollisuuden viljelykiertovaatimusta jo
  
  vuonna 2023.
- 33 prosentilla lohkoista, joille on vuonna 2022 ilmoitettu yksivuotista viljelykasvia, on viljeltävä vuonna 2023 eri kasvia.
- Kaikki vuonna 2022 yksivuotisten kasvien viljelyssä ollut peltoala otetaan huomioon. Lohkon hallinnan siirtyminen ei vaikuta laskentaan.
- Vipu kertoo toteutuuko viljelykiertovaatimus.

3. Kiertotalouden edistäminen

Viljelijän on joko

levitettävä peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla
- lietelantaa
- virtsaa
- lietelannasta erotettua nestejaetta
- nestemäistä orgaanista lannoitetta
tai lisättävä peltolohkolle orgaanista materiaalia, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia.

Sijoittamalla levitettävä lietelanta ja vastaavat aineet voivat olla peräisin aktiiviviljelijän omalta tilalta tai muualta.

Orgaanisena aineena levitettävästä kuivalannasta ei myönnetä ympäristökorvausta, jos se on peräisin korvausta hakevan aktiiviviljelijän hallinnassa olevalta maatilalta.
Minimimäärät
- Sijoitettavilla tai multaavilla laitteilla levitettävien aineiden levitysmäärän oltava vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille.
- Orgaanisen materiaalin, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia, levitysmäärän on oltava vähintään 10 kuutiometriä hehtaarille.
- Korkean ravinnepitoisuuden sisältävien aineiden, joiden fosforipitoisuus on vähintään 3 kilogrammaa kuutiometriä kohden, levitysmäärän on oltava vähintään 5 kuutiometriä hehtaarille.
Toimenpiteestä voidaan maksaa enintään 80 % korvauskelpoisesta alasta.
Jos viljelijä valitsee kiertotalouden edistäminen -toimenpiteen, hänen on tehtävä syysilmoitus.

4. Suojavyöhykkeet

Viljelijän on ilmoitettava suojavyöhyke korvaukseen oikeuttavalle alalle ja kylvettävä sille monivuotinen nurmikasvusto.
Suojavyöhyke on perustettava ensimmäisenä tai toisena sitoumusvuonna tai se voi olla perustettu jo aiemmin.
Korvauksen oikeuttavat alat näkyvät Vipussa omana karttatasona.
Suojavyöhykkeen on sijaittava
- pohjavesialueella
- Natura-alueella
Jos edellä mainittuja aloja on peruslohkolla, koko peruslohko voi olla suojavyöhykettä.
Suojavyöhyke voi sijaita myös vesistön varrella tai kosteikon reuna-alueella
- Jos peruslohkon osa on enintään 10 m päässä vesistöstä tai kosteikon reuna- alueesta.
- Vesistöä tai kosteikon reuna-aluetta 50 m:n etäisyydellä oleva osa peruslohkosta voi olla suojavyöhykettä (saada suojavyöhykkeen korvauksen)
Lohkoa on hoidettava koko sitoumuskauden ajan.
Kasvusto on
- uusittava tietyissä tapauksissa ja voi tarvittaessa muokata
- korjattava viimeistään 31.8.

5. Turvepeltojen nurmet

Viljelijän on perustettava ja ylläpidettävä turvemaata olevalla peruslohkolla monivuotisen nurmikasvuston peittämää tuotantonurmea.
Turvemaaksi katsotaan lohko, joka on viljavuustutkimuksen perusteella turvetta
Kasvusto on perustettava ensimmäisenä tai toisena sitoumusvuonna tai se voi olla perustettu jo aiemmin.
Kasvusto on säilytettävä lohkolla perustamisvuodesta sitoumuskauden loppuun asti.
Nurmen saa uusia sitoumuskauden aikana vain ilman muokkausta.
Kasvustoa saa lannoittaa.
Lohkolla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita.
Turvepeltojen nurmella voidaan tehdä maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide, mutta nurmi on kylvettävä heti uudestaan.
Kasvusto on korjattava 31.8. mennessä

6. Valumavesien hallinta

Viljelijä voi valita toimenpiteen, jos lohkolla on
- Säätösalaojitus
- Altakastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä.
Lohkon on sijaittava happamalla sulfaattimaalla tai sen oltava maalajiltaan turvetta.
Turvemaat on todettava viljavuustutkimuksen perusteella.
Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella.
Viljelijä voi valita toimenpiteen myös lohkolle, jolla on toteutettu nykyisellä kaudella valumavesien hallinta -toimenpidettä.
Kevään haun lisäksi tulee tehdä syysilmoitus.

7. Puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät

Viljelijä voi valita yhden seuraavista torjuntamenetelmistä kasvulohkolle:

mekaanisesti levitettävien mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvitautien tai tuholaisten torjunnassa
kasvukauden aikainen orgaaninen tai biohajoava kate yksivuotisilla kasveilla
hyönteisverkot
pölyttäjähyönteisten levittämien mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvitautien torjunnassa
makroeliövalmisteiden käyttö kasvintuhoojien torjunnassa
kasvukauden aikainen orgaaninen tai biohajoava kate tai leikattava nurmikate monivuotisilla kasveilla (voi valita luomulohkolle)

Toimenpiteen toteutuspinta-ala saa vaihdella vuosittain viljelytilanteen mukaan.

Viljelijän on laadittava kasvukauden alussa 31.5.mennessä, vaihtoehtoisen kasvinsuojelun ennakkosuunnitelma lohko- ja kasvikohtaisesti. (ei tarvitse toimittaa kuntaan)
Mikrobiologisiin valmisteisiin tai makroeliöiden käyttöön perustuvia puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava jokaisena sitoumusvuonna menetelmän mukaiset valmisteet tai torjuntaeliöt.

8. Lintupellot

Viljelijä voi valita toimenpiteen lohkoille, jotka on tunnistettu paikkatietoaineiston perusteella luonnonvaraisten kurkien, hanhien tai joutsenten merkittäviksi muutonaikaisiksi levähdys- ja ruokailupaikoiksi.
Korvaukseen oikeuttavat alat tulevat näkyviin Vipuun helmikuussa.
Viljelijän on viljeltävä lintujen suosimia tuotantokasveja tavanomaisen viljelykäytännön mukaan tavoitteena normaalisatoa tuottava kasvusto.
Viljelijän on ilmoitettava ne viljelyssä olevat lohkot, joilla kurjet, hanhet tai joutsenet saavat ruokailla häiriöttömästi
Viljelijä voi saada korvauksen lintupelloista enintään 50 prosenttia korvauskelpoisesta alasta.
Alue voi koostua yhdestä tai useammasta lähekkäin sijaitsevasta saman korvauksensaajan perus- tai kasvulohkosta.
Ilmoitettavan alan tulee olla vähintään 10 hehtaaria, korvauksen saava ala voi olla pienempi.
Lohkon viljelytoimenpiteet on ajoitettava ja toteutettava lintuja häiritsemättä.
Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ennalta ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua.
Lohkolla olevan markkinakelpoisen sadon korjuu on sallittua.
Viljelijän on dokumentoiva lohkon kasvuston käyttö laajamittaiseen lintuparvien levähdykseen ja

lintujen laajamittaiseen ravinnonhankintaan.
Lohkolla tai sen osalla on oltava havaittavissa tuotantokasvin selvää laadullista tai määrällistä

vaurioitumista.
Kevään haun lisäksi tulee tehdä syysilmoitus.

Korvauksen määrä

Taulukko 1. Tilakohtaiset toimenpiteet

Tilakohtaiset toimenpiteet, Yleiset vaatimukset ja valinnaiset toimenpiteet	Korvaus euroa/ hehtaari
Peltokasvit	45
Puutarhakasvit ja kumina	113

Ympäristökorvausta tilakohtaisesta toimenpiteestä ei makseta

kasvimaasta
kesannosta
puuvartisten energiakasvien alasta
muun hampun kuin perustulotukeen oikeuttavan hampun alasta
suojavyöhykkeestä
ekojärjestelmän viherlannoitusnurmesta, luonnonhoitonurmesta tai monimuotoisuuspellosta.

Taulukko 2. Lohkokohtaiset toimenpiteet

Lohkokohtaiset toimenpiteet	Korvaus euroa/ hehtaari
Maanparannus-ja saneerauskasvit	190
Kerääjäkasvit	97
Kiertotalouden edistäminen	37
Suojavyöhykkeet	350
Turvepeltojen nurmet	100
Valumavesien hallinta: säätösalaojitus	77
Valumavesien hallinta: Altakastelu ja kuivatusvesien kierrätys	214
Puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät	500
Lintupellot	600

Ympäristösitoumuksen siirtäminen

Sitoumus voidaan siirtää
- Siirronsaaja voi jatkaa sitoumusta tai sen osaa, mutta ei ole pakko
- Jos sitoumusta tai sitoumuksenosaa ei jatketa → sitoumus tai sitoumuksen osa raukeaa. → Takaisinperintää ei tule edelliselle sitoutujalle.

Ympäristösitoumuksesta luopuminen/sitoumuksen raukeaminen

Jos korvauskelpoinen ala vähenee alla minimialan → ei takaisinperintää.
Jos sattuu ylivoimainen este → > ei takaisinperintää.
Jos sitoumusaika jatkuu 5 vuoden jälkeen, eikä viljelijä jatka sitoumusta → ei takaisinperintää.
Jos luopuu sitoumuksen toteuttamisesta, mutta mikään yllä olevista ei ole perusteena → takaisinperintä.