Uutta teknologiaa tukihakuun ja ehtojen seurantaan

Vuoden 2023 alusta lähtien jokaisen EU:n jäsenvaltion pitää ottaa käyttöön tukiehtojen satelliittipohjainen seurantajärjestelmä. Satelliittien tuottaman aineiston avulla kasvuston kehittymistä seurataan koko kasvukauden ajan. Aineisto on kaikille avointa ja ilmaista.

Satelliitit ovat jo nyt osa arkipäiväämme. Esimerkiksi sääennusteet, television katselu, internet ja GPS-navigointi ovat kaikki palveluita, jotka ovat mahdollisia satelliittien ansiosta.

Satelliittikuva-aineistoista tarkastellaan jatkossa myös tukiehtojen täyttymistä. Viljelytoimenpiteitä seurataan pelloilla läpi kasvukauden ja koko vuoden. Pelloilla tehtyjä ja vielä tekemättömiä toimenpiteitä seurataan Sentinel-satelliittien tuottaman aineiston avulla. Aineistosta tulkitaan automaattisesti perustason ilmiöitä, kuten maankäyttöluokan muutoksia tai tukikelvottomia kohteita. Tarvittaessa hallinto pyytää lisätietoja, joita annat toimittamalla älypuhelimella ottamiasi valokuvia, jotka sisältävät paikkatiedon.

Uusi teknologia mahdollistaa vuorovaikutuksen viljelijän ja hallinnon välillä. Hallinto voi lähettää sinulle muistutuksen määräaikaan mennessä tehtävästä toimenpiteestä tai huomautuksen, jos näyttää siltä, että tukiehto jää täyttymättä. Epäselvissä tapauksissa saat selvityspyynnön.

Maatiloilla tehtävät tilakäynnit vähenevät. Pieneen joukkoon kohdistuneesta otospohjaisesta valvonnasta siirrytään kaikkien kasvulohkojen jatkuvaan seurantaan. Perusehtojen toteutumista voidaan jatkossa seurata kattavasti. Tahattomat virheet poistuvat, sillä voit välttää seuraamukset korjaamalla hakemustasi vastaamaan tilannetta pellolla. Selvityspyyntöihin vastaamalla ja hakemusta muuttamalla voit toimittaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa omilta lohkoiltasi.

Tukiehtojen seurannan uuden järjestelmän käyttöönotto etenee vaiheittain. Vuonna 2023 perustulotuen, luonnonhaittakorvauksen, nuoren viljelijän tuen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehtojen toteutumista seurataan satelliittikuvista niiltä osin kuin se on mahdollista. Vuonna 2024 otetaan mukaan loput tuet, joissa on vähintään yksi satelliittikuvista tarkasteltava tukiehto. Paikkatiedon sisältävät valokuvat otetaan laajemmin käyttöön seurannan välineenä vuodesta 2025 alkaen.

Tukiehtojen seurannassa otetaan käyttöön lohkokohtaiset maataloustoiminnan tarkisteet. Esimerkiksi perustulotuen ja luonnonhaittakorvauksen seurannassa lähtötilanteena ovat vuosittain ilmoittamasi kasvulohkot. Kasvulohkoilta tunnistetaan satelliittikuva-aineistosta maataloustoimintaa. Jos kasvulohkolla havaitaan siellä kasvava kasvi tai toimenpide, kuten niitto, tuloksena on automaattinen hyväksyntä. Jos kasvulohkolta ei kyetä  tunnistamaan mitään kasvia tai toimenpidettä, saat Vipu-mobiiliin selvityspyynnön.

Selvityspyyntöjä lähetetään arviolta elokuun puolivälin jälkeen. Selvityspyynnön saamisen jälkeen sinulla on 30.8. asti aikaa tehdä tarvittava toimenpide, kuten niitto. Järjestelmä luo selvityspyynnöt automaattisesti. Tässä vaiheessa voit edelleen muuttaa hakemustasi tai vastata selvityspyyntöön lähettämällä paikkaan sidottuja valokuvia. Tämän jälkeen selvitykset käsitellään ja lohkot analysoidaan uudestaan. Vastaukset selvityspyyntöihin käsitellään ja kuvat tulkitaan automaattisesti.  Näet Vipu-mobiilin selvityspyynnöstä tuloksen, kun kuvasi on käsitelty.

Viljelijän toiminta muuttuu siis olennaisesti vuodesta 2023 alkaen. Asiointi hallinnon kanssa tapahtuu jatkossa pääosin sähköisesti. Apunasi paikkaan sidottujen kuvien ottamisessa ja lähettämisessä on mobiilisovellus, Vipu-mobiili. Tekemämme kyselyn mukaan jo tällä hetkellä 90 prosenttia viljelijöistä käyttää älypuhelinta ja on ottanut sillä myös valokuvia. Tukiehtojen seuranta satelliittikuvien ja valokuvien avulla nähdään tasa-arvoisena ja seurannasta saatava tieto koetaan mahdollisesti hyödyllisenä myös viljelyn kannalta. Positiivisena puolena nähdään myös maastovalvonnan väheneminen. Toisaalta osa viljelijöistä näkee laajenevassa seurannassa myös kielteisiä piirteitä.

Mitataanko lohkojen pinta-alat jatkossa satelliittien avulla?

Ei mitata. Lohkojen pinta-alat varmistetaan jatkossakin Peltolohkorekisterin ylläpidon yhteydessä uusien ilmakuvien pohjalta.

Mitä hyötyä satelliittiseurannasta on viljelijöille?

Maatiloilla tehtävät valvontakäynnit vähitellen vähenevät. Samalla valvonnan pikkutarkkuus vähenee siten, että aiemmasta aarien mittauksesta siirrytään kohti isompien kokonaisuuksien seurantaa. Seurantaa tehdään jatkossa kaikille kasvulohkoille entisen viiden prosentin sijaan, mutta aiempaa karkeammalla tasolla. Tulevina vuosina voit saada käyttöösi analyysitiedot esimerkiksi lannoituksen tarkentamista varten.

Miten uusi kuvaaminen eroaa aiemmista ilmakuvista?

Satelliittikuvat ovat ilmakuvia huomattavasti karkeampia. Ilmakuvien 0.5 metrin pikselikokoon verrattuna satelliittikuvien pikselikoko on 10–20 metriä. Satelliittikuvia otetaan kuitenkin muutaman päivän välein, jolloin muodostuu aikasarja, josta on mahdollista tulkita maanpinnan muutosta, kuten muokkausta, niittoa ja sadonkorjuuta.

Keksitäänkö vain Suomessa lisäbyrokratiaa, vai tekevätkö muutkin maat tällaista satelliittiseurantaa?

Satelliittiseuranta on seurantaväline, jota jokaisen EU:n jäsenvaltion pitää käyttää ja raportoida tuloksista EU:n komissiolle.

Lisääkö satelliittiseuranta viljelijän työmäärää? Eivätkö nämä ole valvojan tehtäviä?

Satelliittiseuranta muuttaa sekä viljelijän että hallinnon työtä.

Tarkoittaako satelliittiseuranta lisää valvontaa edellisten päälle?

Tavoitteena on se, että valvontakäyntejä tehdään jatkossa vähemmän.

Mitä tapahtuu viljelijän yksityisyydelle, jos isoveli valvoo viljelijän kotipihaa koko ajan?

Satelliittiseuranta käyttää jo nyt olemassa olevia satelliitteja ja niiden tuottamia aineistoja. Mitään uutta ei tämän takia siis tehdä. EU:n Copernicus-ohjelman satelliitit kuvaavat maapalloa jatkuvasti, mutta niiden tuottama aineisto on tarkkuudeltaan sellaista, että yksittäistä ihmistä tai edes ajoneuvoa ei voida tunnistaa.

Kerrotaanko minulle etukäteen, milloin kuvia otetaan?

Satelliittikuvia otetaan tietyn syklin mukaan ja eri satelliittien kiertoradat eroavat toisistaan. Kuvanottoajankohdat vaihtelevat myös hieman eri vuodenaikoina. Kuvan ottamisesta ei tiedoteta erikseen etukäteen.

Saavutetaanko satelliittikuvilla oikeasti riittävää tarkkuutta?

Satelliitit ovat erilaisia ja eri tarkoitukseen käytetään eri tarkkuudella olevia aineistoja. Maataloustoiminnan arvioimiseen riittää karkeampikin aineisto, kunhan muutoksen seurantaa varten on riittävän tiheä aikasarja. Sentinel-satelliittien tuottama aineisto on parhaimmillaan laajojen alueiden automaattiseen muutosten seurantaan, sillä niiden ajallinen kattavuus on hyvä.

Miten tarkkoja kuvat ovat? Pitääkö alkaa kulkea kotipihalla aina siisteimmissä verkkareissa?

Ei. Kotipihalla voi edelleen kulkea vapaasti miettimättä satelliittikuvauksia.

Sivu on viimeksi päivitetty 21.3.2023