Uutta teknologiaa tukihakuun ja ehtojen seurantaan

Vuoden 2023 alusta lähtien jokaisen EU:n jäsenvaltion pitää ottaa käyttöön tukiehtojen satelliittipohjainen seurantajärjestelmä. Satelliittien tuottaman aineiston avulla kasvuston kehittymistä seurataan koko kasvukauden ajan. Aineisto on kaikille avointa ja ilmaista.

Satelliitit ovat jo nyt osa arkipäiväämme. Esimerkiksi sääennusteet, television katselu, internet ja GPS-navigointi ovat kaikki palveluita, jotka ovat mahdollisia satelliittien ansiosta.

Viljelytoimenpiteitä seurataan pelloilla läpi kasvukauden ja koko vuoden. Jokaisesta kasvulohkosta tehdään kymmeniä havaintoja vuoden aikana. Pelloilla tehtyjä ja vielä tekemättömiä toimenpiteitä seurataan Sentinel-satelliittien tuottaman kaukokartoitusaineiston avulla. Tarvittaessa hallinto pyytää lisätietoja, joita annat toimittamalla älypuhelimella ottamiasi paikkaan sidottuja valokuvia.

Kaukokartoitusaineistoista tarkastellaan tukiehtojen täyttymistä. Satelliittikuvia tulkitaan automaattisesti. Satelliittikuvista arvioidaan perustason ilmiöitä, kuten maankäyttöluokan muutoksia tai tukikelvottomia kohteita.

Uusi teknologia mahdollistaa vuorovaikutuksen viljelijän ja hallinnon välillä. Hallinto voi lähettää sinulle muistutuksen määräaikaan mennessä tehtävästä toimenpiteestä tai huomautuksen, jos näyttää siltä, että tukiehto jää täyttymättä. Epäselvissä tapauksissa saat selvityspyynnön.

Valvonnan luonne muuttuu. Pieneen joukkoon kohdistuneesta otospohjaisesta valvonnasta siirrytään kaikkien kasvulohkojen jatkuvaan seurantaan. Perusehtojen toteutumista voidaan jatkossa seurata kattavasti. Tahattomat virheet poistuvat, sillä voit välttää seuraamukset muuttamalla hakemustasi. Selvityspyyntöihin vastaamalla ja hakemusta muuttamalla voit toimittaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa omilta lohkoiltasi.

Tukiehtojen seurannan uuden järjestelmän käyttöönotto etenee vaiheittain. Vuonna 2023 perustuen, luonnonhaittakorvauksen, nuoren viljelijän tuen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehtojen toteutumista seurataan satelliittikuvista niiltä osin kuin se on mahdollista. Vuonna 2024 otetaan mukaan loput tuet, joissa on vähintään yksi satelliittikuvista tarkasteltava tukiehto. Paikkaan sidotut valokuvat otetaan käyttöön vuodesta 2025 alkaen. Vuonna 2027 mukana on vähintään 70 prosenttia paikkaan sidotuilla valokuvilla tarkistettavissa olevista tukiehdoista.

Kaukokartoitusaineiston lähteenä ovat Copernicus-ohjelman Sentinel-1- ja Sentinel-2-satelliitit. EU on jäsenvaltioidensa kanssa lähettänyt kiertoradalle jo useita Sentinel-satelliittiperheen satelliitteja. Sentinel-satelliittien kuvamateriaali on melko karkeaa. Parhaimmillaan kuvat ovat 10*10 metrin pikseleitä, joten mitään kovin yksityiskohtaista kuvista ei voida nähdä.

Sentinel-satelliitit kuitenkin kiertävät maapalloa tiuhaan. Tästä syystä erilaiset muutokset maanpinnalla on mahdollista nähdä kuvista. Tällä tavalla toimintaa maatalousmaalla voidaan arvioida ilman maastokäyntejä.

Satelliittien tuottama aineisto on kaikille avointa ja ilmaista. Sentinel-1 tuottaa tutkakuvaa, jota saadaan Suomen alueelta 1–3 päivän välein. Tutkakuvan etuna on se, että pilvisyys ei vaikuta saatavan datan laatuun, sillä tutkasignaali kulkee pilvien läpi. Pellolla olevan kasvuston kuivuus tai märkyys sen sijaan vaikuttaa signaalin laatuun. Sentinel-2 tuottaa optisella instrumentilla kuvia, joita saadaan Suomen alueelta 2–4 päivän välein. Optisella instrumentilla otettujen kuvien haasteena on pilvisyys. Pilvisellä säällä otetun kuvan tulkitseminen voi olla mahdotonta. Kaukokartoitusaineistoista seurataan esimerkiksi kasvillisuusindeksin (NDVI) vaihtelua kasvukauden aikana. Indeksi kertoo lehtivihreän kehittymisestä, joten sen avulla voidaan seurata kasvuston kehittymistä pellolla.

Satelliittikuvat analysoidaan automaattisesti algoritmin avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että tietokoneohjelmalle syötetään eri ajankohtien satelliittikuvat, joiden välisiä muutoksia ohjelma arvioi. Analyysin tuloksena saamme esimerkiksi listan kasvulohkoista, joilla on havaittu maataloustoimintaa, kuten maan muokkausta, niittoa, laidunnusta tai sadonkorjuuta.

Tukiehtojen seurannassa otetaan käyttöön niin sanottu liikennevalomalli. Näet seurannan tuloksen Vipu-palvelussa heinäkuun lopussa. Esimerkiksi perustulotuen ja luonnonhaittakorvauksen seurannassa lähtötilanteena ovat vuosittain ilmoittamasi kasvulohkot. Kasvulohkoilta tunnistetaan kaukokartoitusaineistoista maataloustoimintaa. Jos kasvulohkolla havaitaan siellä kasvava kasvi tai toimenpide, kuten niitto, tuloksena on vihreä valo. Niin kauan kuin lohkolta ei kyetä tunnistamaan mitään kasvia tai toimenpidettä, tuloksena on punainen valo. Epäselvissä tapauksissa valo voi olla myös keltainen. Liikennevalojen avulla voit seurata ehtojen täyttymistä Vipu-palvelussa ja tarvittaessa korjata hakemustasi, jos huomaat virheitä.

Punaisista lohkoista lähetään arviolta syyskuussa alussa selvityspyyntö, johon sinulla on aikaa reagoida noin kaksi viikkoa. Järjestelmä luo selvityspyynnöt automaattisesti. Tässä vaiheessa voit edelleen muuttaa hakemustasi tai vastata selvityspyyntöön lähettämällä paikkaan sidottuja valokuvia. Tämän jälkeen selvitykset käsitellään ja lohkot analysoidaan uudestaan. Vastaukset selvityspyyntöihin käsitellään ja kuvat tulkitaan automaattisesti. Jos automatiikka pettää, kuvat tarkistetaan manuaalisesti. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee aina ihminen. Tarpeen vaatiessa tarkastaja voi tehdä nopeita kenttäkäyntejä.

Viljelijän toiminta muuttuu siis olennaisesti vuodesta 2023 alkaen. Asiointi hallinnon kanssa tapahtuu jatkossa täysin sähköisesti. Apunasi paikkaan sidottujen kuvien ottamisessa ja lähettämisessä on mobiilisovellus, Vipu-mobiili. Tekemämme kyselyn mukaan jo tällä hetkellä 90 prosenttia viljelijöistä käyttää älypuhelinta ja on ottanut sillä myös valokuvia. Tukiehtojen seuranta satelliittikuvien ja valokuvien avulla nähdään tasa-arvoisena ja seurannasta saatava tieto koetaan mahdollisesti hyödyllisenä myös viljelyn kannalta. Positiivisena puolena nähdään myös maastovalvonnan väheneminen. Toisaalta osa viljelijöistä näkee laajenevassa seurannassa myös kielteisiä piirteitä.

Sivu on viimeksi päivitetty 10.11.2022