Turkiseläimet, kameli- ja hirvieläimet, mehiläiset ja kimalaiset

Eläintenpitäjärekisteriin kerätään tietoa myös siitä, missä turkiseläimiä, kameli- ja hirvieläimiä sekä mehiläisiä ja kimalaisia pidetään Suomessa. Porot eivät silti edelleenkään kuulu rekisteröinnin piiriin. Rekisteröintivelvollisuuden piiriin kuuluvat turkiseläimistä ketut, siniketut, minkit, hillerit ja supikoirat ja kaikki muutkin eläimet, joita pidetään turkistuotantoa varten. Kamelieläimiä ovat kamelien lisäksi laamat ja alpakat ja näiden kaikkien pitäminen on rekisteröitävä. Hirvieläimistä merkittävimmät ovat japaninpeurat, kuusipeurat, metsäpeurat, metsäkauriit, valkohäntäkauriit, saksanhirvet ja hirvet, mutta rekisteröitymisvelvollisuus koskee kaikkia Cervidae ja Moschidae -heimojen lajien pitäjiä.

Paikkatiedon (koordinaatit) ansiosta voidaan vakavaa eläintautia epäiltäessä ryhtyä tehokkaisiin varotoimenpiteisiin myös lähialueiden vastaavissa eläintenpitopaikoissa ja näin estää taudin leviäminen. Rekisterin pito perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (1123/2011).

Eläinten pitopaikkojen ja eläinten pitotoiminnan rekisteröinti tapahtuu näillä eläimillä samoin kuin muillakin, eli joko palvelussa epr.ruokavirasto.fi tai lomakkeilla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisille. Rekisteröidyttäessä ilmoitetaan kyseessä oleva eläinlaji ja kerrotaan, mitä tarkoitusta varten eläimiä pidetään. Lomakkeiden yhteydessä on taulukko mahdollisista käyttötarkoituksista eläinlajeittain.

Eläinten lukumäärällä ei ole merkitystä, vaan yhdenkin yksilön – mehiläisten ja kimalaisten kohdalla puhutaan yhdyskunnasta (pesästä) – omistajan on rekisteröidyttävä. Tämä tarkoittaa siis sekä toiminnan (eläinten pito) että sen sijainnin (pitopaikka) rekisteröimistä. Velvoite koskee kaikkia eläintenpitäjiä, myös niitä, joilla ei ole maatilaa. Rekisteröintimaksua ei ole. Omistajan on pidettävä rekisterin tiedot ajan tasalla.