Raatokeräily

Tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut märehtijät, siat ja siipikarja on sivutuotelain määräämiltä eläintiheiltä keräilyalueilta kerättävä ja käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytyssä käsittelylaitoksessa tai hävitettävä polttamalla raatojen polttoon hyväksytyssä polttolaitoksessa.  Keskeisenä tarkoituksena raatokeräilyssä on eläintautien leviämisen estäminen.

Muutoksia raatokeräilytoimintaan

Suomen hyvän eläintautilanteen varmistamiseksi eläimen omistajat ovat saaneet raatojen keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin valtionavustusta (VN asetus 96/2010 valtionavustuksesta eläimen omistajalle nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen ja siipikarjan raatojen keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin). Toiminta on perustunut Ruokaviraston edeltäjän Eviran ja Honkajoki Oy:n väliseen sopimukseen. Aiempi asetus on kumottu asetuksella VN 998/2017 ja sen myötä keräilyyn ja hävittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämiseen ja käyttämiseen on tullut joitain muutoksia. Uutta asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran haettaessa avustusta vuodelle 2019. 

Asetuksen pääasialliset muutokset ovat; valtion tukea saavia raatokeräilijöitä voi yhtä aikaa olla useita sekä ne eläimen omistajat, joilla on havaittu alla mainittuja lainsäädännön rikkeitä, joutuvat maksamaan raatokeräilyn kokonaan itse. Suurimmalle osalle raatokeräilyä käyttäneistä eläimen omistajista asetusmuutos ei aiheuta havaittavaa muutosta. Eläimen omistajan ei tarvitse jatkossakaan hakea itse avustusta vaan avustus tulee suorana hinnan alennuksena raatokeräilytoimijalta. Alle on koottu asetuksen tuomat muutokset tarkemmin. 

Ruokavirasto on valtionapuviranomainen, joka myöntää avustuksen vuosittain hakemuksesta ja päättää vuosittain eläimen omistajalle hyvitettävän eläinlajikohtaisen avustuksen määrän.

Avustuksen hakija ja saaja on raatokeräilytoimija, jonka tulee käyttää avustus raatojen keräilystä ja hävittämisestä eläimen omistajalle aiheutuvien kustannusten hinnanalennukseen.  Avustuksen saajia voi olla useita.

Avustuksen hakeminen

Avustusta voi hakea toimija, joka sitoutuu keräämään keräilyalueelta kaikki tuen piiriin kuuluvien eläinlajien raadot viipymättä raatojen laadusta riippumatta ja ympäri vuoden.  Käytettävän keräilykaluston tulee olla säädösten mukainen ja käsittely- tai polttolaitoksen sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytty ja ympäristöpuolen vaatimukset täyttävä. Laitoksessa on voitava ottaa yli 48 kuukauden ikäisistä naudoista ja yli 18 kuukauden ikäisten lampaista ja vuohista TSE-näyte. Toimijalla on myös valmius ja riittävä kapasiteetti huolehtia raatojen keräämisestä ja käsittelystä lakisääteisesti vastustettavan tai uuden vakavan eläintaudin levitessä maassa epidemiana.

Mikäli toimija katsoo pystyvänä täyttämään edellä mainitut perusvaatimukset, voi avustusta hakea Ruokavirastolta avustuksen myöntämisvuotta edeltävän syyskuun loppuun mennessä. 

Avustushakemuksessa hakijan tulee esittää

  • hakijan yhteystiedot ja vastuuhenkilö
  • selvitys valtionavustuslain 7§:n 2 momentissa tarkoitetun avustuksen kohderyhmästä
  • toiminnan toteuttamissuunnitelma, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja aikataulu
  • toteutumisen seurantatapa ja siinä käytettävät mittarit
  • hakijan viimeksi päättynyttä tilikautta koskeva toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus koskien raatokeräilytoimintaa, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu

Hakemukseen liitettävän toteuttamissuunnitelman on sisällettävä tiedot miten toimija aikoo käytännössä toteuttaa aiemmin mainitut perusvaatimukset. Vuoden 2019 avustus on haettava viimeistään 30.9.2018. Ruokavirasto myöntää avustuksen raatokeräilytoimijalle, mikäli arvioi näiden tietojen perusteella hakijan täyttävän sille asetetut vaatimukset. Avustus myönnetään vuosittain.

Avustuksen maksaminen

Ruokavirasto päättää vuosittain eläimen omistajalle hyvitettävän eläinlajikohtaisen avustuksen määrän.

Eläimen omistaja maksaa raatokeräilytoimijalle raadon noudosta ja hävittämisestä hinnan, joka on alennettu valtionavustuksen suuruudella. Ruokavirasto maksaa valtionavustuksen osuuden raatokeräilytoimijalle saatuaan toimijalta raportin kerätyistä eläimistä.

Tietyissä tapauksissa asetus estää avustuksen maksamisen.  Tällöin eläimen omistaja ei saa avustuksen suuruista hinnanalennusta ja raatokeräilytoimija laskuttaa omistajalta todellisen kustannuksen. 

Avustusta ei makseta

  • jos eläimet on jouduttu lopettamaan eläinsuojelulain (247/1996) 44 §:ssä tarkoitetun kiireellisen toimenpiteen johdosta
  • jos valvontaviranomainen on joutunut antamaan sivutuotelain 63 §:n mukaisen määräyksen kuolleen eläimen hävityksestä. Toisin sanoen eläimen omistaja on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää kuolleen eläimen nouto ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin vasta määräyksen saatuaan.

Eläinsuojelutapauksissa valvontaviranomainen tilaa raatokeräilyn paikalle. Antamastaan hävitysmääräyksestä hän tiedottaa  raatokeräilytoimijaa, joka   näin saa tiedon täyden hinnan laskutusta varten.

Jos kuollutta märehtijää ei voida tunnistaa eli eläimeltä puuttuu korvamerkit eikä sitä ole ilmoitettu eläinrekisteriin, niin myöskään tällöin avustusta ei voida maksaa ja raatokeräilijä laskuttaa noudosta täyden hinnan. Paitsi eläimenpitäjän myös raatokeräilytoimijan on tehtävä asianmukaiset merkinnät rekisteriin. Jos raatokeräilijä ei  pysty tunnistamaan kuollutta eläintä  ei sitä voida merkitä vastaanotetuksi käsittelylaitokseen.  Merkintä- ja rekisteröintilainsäädännöstä tuleva korvamerkittömän lampaan ja vuohen kuljetuskielto ei koske kuolleita eläimiä.

 Vasikat, karitsat ja kilit, joilla ei lakisääteisesti vielä  tarvitse olla korvamerkkejä

 Alle 6 kk ikäisenä kuolleen lampaan tai vuohen keräys samanaikaisesti  yli 6 kk ikäisen lampaan tai vuohen kanssa  ja alle 7 vuorokauden ikäisenä kuolleen  vasikan keräys samanaikaisesti yli 3 kuukauden ikäisen naudan kanssa tehdään veloituksetta eikä valtion avustusta näin ollen makseta. Näin toimitaan riippumatta siitä, onko eläin ehditty korvamerkitä vai ei.

Jos raatokeräilijälle on maksettu valtionavustus vaikka eläimen omistaja on rikkonut edellä mainittua lainsäädännön kohtia, niin Ruokavirasto perii aiheettomasti maksetun valtionavustuksen takaisin raatokeräilijältä valtionavustuslain mukaisesti. Vastaavasti raatokeräilytoimija voi periä eläimen omistajalta perusteetta saadun hinnanalennuksen takaisin. Jos raatokeräilijä on laskuttanut eläimen omistajalta täyden hinnan ja eläimen omistaja kuitenkin katsoo olevansa oikeutettu avustukseen, niin hän voi hakea asiaan korjausta Ruokavirastosta.  

Avustuksen määrä vuonna 2019

Eduskunta hyväksyy joulukuussa valtion seuraavan vuoden talousarvion. Talousarvioon budjetoidaan vuosittain summa, josta eläimen omistajalle hyvitettävät eläinlajikohtaiset avustukset maksetaan. Vuoden 2019 avustusten määrät ovat  samat kuin vuoden 2018 määrät. Eläinlajikohtaiset avustusten määrät ovat seuraavassa taulukossa.

Avustus nauta
Naudat Avustus €/eläin
Naudat > 6kk 93
Naudat < 6kk 58
Naudat<6kk, lisäeläin 42
Avuste lammas
Lampaat Avustus €/eläin
Lammas, >6 kk 82
Lammas, >6 kk, lisäeläin 44
Vain karitsat (1 noutokerta) 82
Avuste vuohi
Vuohet Avustus €/eläin
Vuohet, >6 kk 82
Vuohet, >6 kk, lisäeläin 44
Vain kilit (1 noutokerta) 82
Avuste sika/siipikarja
Sika/siipikarja -keräily Avustus €/eläin
Perushinta, 150-499 kg 62
Lisäkilot, täysi 100 kg yli 400 kg:n 11

Esitetyt hinnat ovat arvonlisäverottomia. 
Vasikka ilman korvamerkkiä naudan kanssa (yli 3 kuukauden) kanssa veloituksetta. 
Alle 6 kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet yli 6 kuukauden ikäisen lampaan tai vuohen kanssa veloituksetta.