Ohje/versio: 6092/04.02.00.01/2021/3, voimaantulopäivä: 1.4.2022
1 Johdanto
Eräiden markkinoilla olevien kypsennettyjen lihavalmisteiden nimitykset ovat omiaan hämmentämään kuluttajaa. Nimityksiä kinkku, kinkkuvalmiste, kokolihatuote, kokolihavalmiste, leike, leikkele, leikkelemakkara, filee ja paisti käytetään sekaisin tuotteiden kauppaniminä ja elintarvikkeen niminä. Tässä nimiviidakossa kuluttajan on vaikea verrata eri tuotteita ja tehdä valintoja, koska kuluttaja tekee usein valintansa pelkästään tuotteen nimen perusteella.
Elintarvikkeen nimi on pakollinen tieto. Elintarvikkeen nimenä on käytettävä sille käytettäväksi säädettyä nimeä tai käyttöön vakiintunutta nimeä taikka nimeä, joka kuvaa elintarviketta siten, että nimi täsmällisesti yksilöi elintarvikkeen ja erottaa sen elintarvikkeista, joihin se muuten voitaisiin sekoittaa. Elintarvikkeen nimi ei saa johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen ominaisuuksien, koostumuksen tai muiden seikkojen suhteen.
Myöskään tuotteen kauppanimi eli markkinointinimi ei saa olla harhaanjohtava. Kauppanimi johtaa harhaan erityisesti silloin, jos se muistuttaa elintarvikkeen nimeä, mutta elintarvike on muu kuin mitä kauppanimi antaa olettaa. Esimerkiksi nimiyhdistelmän ”Amerikan kinkku. Kinkkuvalmiste” asemesta tulee käyttää nimeä ”Amerikan kinkkuvalmiste”. Lainsäädäntö ei vaadi korostamaan eläimen ruhon osaa elintarvikkeen nimessä tai ainesosaluettelossa, vaan riittää, että ilmoittaa lihan ja eläinlajin, josta liha on peräisin.
Pakkausmerkintälainsäädännössä säädetään elintarvikkeen nimeä täydentävistä erityistiedoista, jotka tulee ilmoittaa pakatun elintarvikkeen nimen yhteydessä. Esimerkiksi elintarvikkeen nimeen tai sen välittömään yhteyteen tulee sisällyttää maininta lisätystä vedestä, jos sen määrä valmiissa tuotteessa ylittää 5 painoprosenttia ja on kyseessä leikkeen, paistin, viipaleen, annoksen tai ruhon muodossa olevasta lihavalmisteesta tai raakalihavalmisteesta. Elintarvikealan toimijoiden on tapauskohtaisesti määritettävä, täyttääkö lihavalmiste nämä vaatimukset. Tässä yhteydessä on otettava huomioon elintarvikkeen ulkoasu. Suuntaa antavaa on, että esimerkiksi makkaroiden ja lihapyöryköiden kaltaisissa elintarvikkeissa ei edellytetä tällaista lisämerkintää, sillä kuluttaja jo olettaa, että näiden tuotteiden valmistuksessa käytetään vettä. Lihavalmisteisiin, joista saattaa saada käsityksen, että ne on valmistettu kokonaisesta lihanpalasta, mutta jotka tosiasiassa koostuvat muilla ainesosilla, kuten elintarvikelisäaineilla ja elintarvike-entsyymeillä tai muilla keinoin toisiinsa yhdistetyistä erilaisista paloista, on liitettävä seuraava merkintä: ”paloista yhdistetty liha”.
Kuluttajan valintojen helpottamiseksi ja harhaanjohtamisen estämiseksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (nyk. Ruokavirasto), Päivittäistavarakauppayhdistys ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry valmistelivat suosituksen vuonna 2008 eräiden kypsennettyjen lihavalmisteiden nimistä. Ruokavirasto on nähnyt tarpeellisena säilyttää ja samalla täydentää vuonna 2008 annettua suositusta ohjeistamalla makkaroiden ja siipikarjanlihasta valmistettujen lihavalmisteiden nimeämistä. Suosituksessa huomioidaan myös lihavalmisteiden tapaan käytettävät kasvi- ja/tai kasviproteiinipohjaiset kypsennetyt tuotteet.
2 Täysliha-/ kokolihatuotteet
Täysliha-/kokolihatuotteisiin käytetään ainoastaan lihaa, suolaa, vettä, mausteita ja glukoosia/tärkkelyssiirappia maun pyöristäjänä sekä sallittuja lisäaineita. Kokoliha-/ täyslihatuotteista käytettäviä erityisnimityksiä ovat kinkku, paisti ja filee sekä lapa. Jos elintarvikkeen nimessä korostetaan tiettyä eläimen ruhon osaa, tulee se silloin myös sitä olla.
Täysliha-/kokolihavalmisteiden lihapitoisuus on yleensä vähintään pyöristettynä 90 %.
2.1 Kinkku
Ruokavirasto näki tarpeellisena säilyttää kinkun nimellä myytävän tuotteen koostumuksen ennallaan. Tähän osaltaan vaikutti EU:n jäsenmaihin vuoden 2020 lopulla tehty kysely kinkun nimestä ja koostumuksesta. Monissa EU-maissa on joko omaa kansallista lainsäädäntöä kinkun nimestä ja koostumuksesta tai kinkku on muuten vakiintunut nimi tietyn koostumuksen omaavalle lihavalmisteelle.
Kinkku elintarvikkeen nimenä on joko yksinomaan tiettyä sian ruhon osaa tai Suomessa käyttöön vakiintunut elintarvikkeen nimi kyseistä lihaosaa sisältävälle ”täysliha-/ kokolihatuotteelle”. Kinkku on sian reisi-, lonkka- ja kinnernivelen välinen lihaosa eli ”pakaraa ja reittä”.
Nimeä ”kinkku” voidaan käyttää osana nimeä vain sellaisista tuotteista, joihin käytetty liha on yksinomaan kinkkua. Kinkun nimellä myytävän lihavalmisteen lihapitoisuus on yleensä vähintään pyöristettynä 90 %, koska on kyse täysliha-/kokolihatuotteesta.
Elintarvikkeen nimen ”kinkku” yhteydessä maininta ”täysliha-/kokolihatuote” on tarpeeton, koska nimi ”kinkku” on ko. tuotteelle riittävä, tuotteen yksilöivä nimi. Haluttaessa voidaan käyttää tuoteryhmää kuvaavaa nimitystä ”täysliha-/kokolihatuote”. Tästä tuoteryhmästä ei ole suositeltavaa käyttää nimitystä ”valmiste”, koska se suosituksessa on sekaannuksen välttämiseksi varattu kuvaamaan valmisteita kohdassa 3.
”Kinkku”-sanaan voidaan liittää valmistusta kuvaavia käsitteitä, kuten palvi-, korppu- ja keitto-. Kinkun ainesosaluettelossa tai sen jälkeen on syytä näkyä, että tuotteeseen käytetty liha on kinkkua.
Jos kinkkua myydään nimisuojatun kinkun nimellä, tulee kinkun silloin täyttää kyseisen nimisuojatun kinkun nimisuojalainsäädännön vaatimukset tuotteen nimen, koostumuksen ja merkintöjen osalta.
ESIMERKKI: Kinkku, viipaloitu
- Ainesosat: suomalainen sianliha* (kinkku), vesi, jodioitu suola, glukoosi, stabilointiaineet E450, E451, hapettumisenestoaine E316, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 98 %. Voimakassuolainen.
*Kun liha ilmoitetaan ainesosana, tulee näkyä eläinlaji, josta liha on peräisin.
Kun elintarviketta myydään kinkkuna, on suositeltavaa, että merkinnöissä näkyy ruhon osa kinkku.
ESIMERKKI: Joulukinkku
- Ainesosat: sianliha kinkkua (Suomi), vesi, merisuola, hapettumisenestoaine E301, säilöntäaine E250. Voimakassuolainen. 100 g tuotetta käytetty 110 g lihaa.
ESIMERKKI: Keittokinkku. Lisätty vettä.
- Ainesosat: sianliha (kinkku, Suomi), vesi, mineraalisuola (natriumkloridi, magnesiumsulfaatti, lysiinihydrokloridi ja kaliumkloridi), hapettumisenestoaine E316, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 90 %.
2.2 Paisti ja filee
Edellä kohdassa 2.1 esitettyjä periaatteita noudatetaan myös nimien ”paisti” ja ”filee” käytössä.
”Suolaliha” on vakiintunut nimi ”kinkkua” vastaavalle naudan paistista tehdylle tuotteelle.
Naudan paistilihaksi luokitellaan seuraavat naudan ruhonosat: sisä-, ulko-, kulma- tai paahtopaisti. Sian paistilihan nimellä voidaan myydä lihaa, joka on valmistettu vastaavista sian ruhonosista kuin naudan paisti.
ESIMERKKI: Suolaliha, Kokolihatuote
- Ainesosat: Naudanpaistiliha (Brasilia), vesi, jodioitu suola, happamuudensäätöaine E300, E326, E331, glukoosi, stabilointiaineet E450, E451, hapettumisenestoaine E316, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 90 %.
Siipikarjaan katsotaan kuuluvaksi kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat. Broileri on kananpoika, jonka rintalastan kärki on taipuisa (luutumaton). Siipikarjan ruhon osat, kuten rintafilee, on määritelty komission asetuksessa EY N:o 543/2008. Siipikarjan rintafilee on luuton eli ilman rintalastaa ja kylkiluita oleva rintalihaksisto, joko molemmat puolet yhdessä tai erikseen. Kalkkunan rintafilee saa käsittää ainoastaan syvän pektoraalilihaksen. Siipikarjan sisäfilee on päällimmäisen ison rintafileen alla oleva pienempi rintafilee (m. pectoralis profundus).
ESIMERKKI: Mausteinen kypsä kalkkunan rintafilee. Täyslihatuote.
- Ainesosat: Kalkkunan rintafilee (Suomi), vesi, jodioitu suola, happamuudensäätöaineet E325, E326, E331, glukoosi, mausteet, stabilointiaineet E450, E451, hapettumisenestoaine E301, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 94 %.
ESIMERKKI: Paahdettu, suolattu kalkkunan sisäfilee
- Ainesosat: Kalkkunan sisäfilee (Suomi), rypsiöljy, vesi, merisuola, viherpippuri. Lihapitoisuus 97 %.
3 Muut leikkeleenä käytettävät lihavalmisteet, jotka sijoittuvat koko-/ täyslihavalmisteiden ja leikkelemakkaroiden välille
Leikkeleet ovat kylmänä nautittavia, valmiiksi viipaloituja lihavalmisteita, joita käytetään yleensä voileivän päällysteenä, alkuruokana tms.
Leike on ohut, usein leivitetty kokolihaviipale, joka kypsennetään rasvassa, kuten vasikanleike tai porsaanleike.
3.1 Kinkkuleikkele ja kinkkuvalmisteet, naudan paistileikkele -nimet
Nimeä ”kinkkuleikkele” tai ”kinkkuvalmiste” käytetään lihavalmisteesta, joka sisältää liharaaka-aineena käytetyn sianlihan (kinkun) lisäksi esimerkiksi lihaproteiinia tai muita proteiinivalmisteita taikka muita sidonta-aineita (kuituvalmisteet, kuten sitruskuitu ja tärkkelys, kuten perunatärkkelys), ja jotka eroavat leikkelemakkarasta hienonnusasteen ja valmistusmenetelmän suhteen. Kinkkuleikkeleen tai kinkkuvalmisteen nimellä myytävissä tuotteissa voidaan käyttää sianlihan lisäksi vähäisessä määrin myös muuta sianlihaa kuin kinkkua. Tällöin kinkun määrä tulee näkyä lihapitoisuuden ohella.
Kinkkuleikkeleiden ja kinkkuvalmisteiden lihapitoisuus on yleensä alhaisempi kuin täysliha-/kokolihatuotteiden lihapitoisuus.
ESIMERKKI: Kinkkuleikkele
- Ainesosat: Sianliha (kinkkua; Suomi), vesi, jodioitu suola, happamuuden-säätöaineet E325, E326, glukoosi, lihaproteiini, stabilointiaineet E450, E451, E407, hapettumisenestoaine E301, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 82 %.
ESIMERKKI: Kinkkuvalmistesuikale
- Ainekset: Sianliha (Tanska), vesi, jodioitu suola, soijaproteiinivalmiste, stabilointiaineet E407, E450, E451, maltodekstriini, mausteet (mm. selleri), tärkkelyssiirappi, glukoosi, hapettumisenestoaine E316, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 60 %, josta kinkkua 50 %.
ESIMERKKI: Keittokinkkuleikkele
- Ainekset: Sianliha (kinkku, Suomi), vesi, lihaproteiini, suola, stabilointiaineet E1442, E450, E451, E407, E415, maltodekstriini, mausteseos, arominvahvenne E621, hydrolysoitu kasviproteiini. Lihapitoisuus 80 %.
ESIMERKKI: Voileipäkinkkuleikkele
- Ainekset: Sianliha (kinkku, Suomi), vesi, jodioitu suola, happamuuden-säätöaineet E325, E326, glukoosi, stabilointiaineet E450, E451, perunakuitu, hapettumisenestoaine E301, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 78 %.
ESIMERKKI: Kypsä naudan mausteinen leivitetty kylmäsavupaistileike
- Ainekset: Naudanpaistiliha (Suomi), vesi, merisuola, mausteet, hydrolysoitu maissitärkkelys, riisijauho, stabilointiaineet E450, E451, glukoosi, hapettumisenestoaine E300, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 83 %. Voimakassuolainen.
3.2 Siipikarjanlihasta tehdyt valmisteet ja leikkeleet
Siipikarjanlihasta voidaan valmistaa erilaisia lihavalmisteita, leikkeitä ja leikkeleitä.
ESIMERKKI: Grillattu mausteinen broilerin rintafileekuutio
- Ainesosat: Kuutioitu broilerin rintafilee (Suomi), vesi, suola, mausteet, rosmariini, timjami, rypsiöljy, maissitärkkelys, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 86 %.
ESIMERKKI: Naposteltavat currymausteiset suolaiset tikut broilerin rintafileestä
- Ainesosat: broilerin rintafilee (Suomi), jodioitu suola, vesi, glukoosi, currymausteseos (korianteri, kurkuma, sarviapila, juustokumina, chili, sinapinsiemen, fenkoli, mustapippuri). Lihapitoisuus 96 %. Voimakassuolainen.
ESIMERKKI: Grillattu mausteinen broilerinleike
- Ainesosat: Broilerin reisiliha (Suomi), vesi, rypsiöljy, maissijauho, sipuli, mustapippuri, suola, hunaja. Lihapitoisuus 79 %.
Elintarvikkeen nimi tuotteelle voisi myös olla myös ”Grillattu broilerin reisilihaleike”, jos halutaan korostaa, mistä ruhon osasta tuote on valmistettu. Lainsäädännön vaatimia nimikkeitä voidaan täydentää muilla ilmaisuilla, jos ne eivät johda kuluttajaa harhaan.
Siipikarjan osalta ei tunneta sellaista ruhon osaa kuin paisti. Suomessa on paistisana ollut käytössä yleensä ruoanvalmistusterminä. Siipikarjan lihan osalta se on vakiintunut tarkoittamaan siipikarjan reisilihasta, joka on rasvaisempaa verrattuna esim. rintapalaan. ”Grillattu broilerin paistileike” nimeä voi käyttää tuotteen markkinanimenä.
ESIMERKKI: Broileri-kalkkunaleikkele
- Ainesosat: Suomalainen broilerin- ja kalkkunanliha (50 /50), vesi, jodioitu suola, mausteet, valkosipuli, sipuli, perunatärkkelys, maltodekstriini, hapettumisenestoaine E301, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 82 %.
Jos broilerinlihan lisäksi käytetään leikkeleen valmistuksessa osin toisen eläinlajin, esimerkiksi kalkkunanlihaa, niin niin se tulee näkyä elintarvikkeen nimessä. Tällöin olennainen ainesosa on osin korvattu toisen eläinlajin lihalla.
4 Leikkelemakkara ja muut makkarat
Makkaroiden koostumus ja luokitus määriteltiin aiemmin kansallisessa lainsäädännössä, mutta ei enää, sillä kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (139/1996) makkaran koostumuksesta ja pakkausmerkinnöistä on kumottu.
Makkara on käyttöön vakiintunut nimi. Makkaralla tarkoitetaan suoleen tai muuhun päällykseen tai muottiin tehtyä elintarviketta, jonka olennainen raaka-aine on perinteisesti ollut liha. Makkarassa käytetyn lihan määrä ”lihapitoisuus” tulee ilmoittaa painoprosentteina valmiista elintarvikkeesta. Jos makkaran olennainen ainesosa, liha, korvataan muulla ainesosalla, on siitä ilmoitettava tuotteen nimen yhteydessä, kuten verimakkara, ryynimakkara ja kasvismakkara jne. Käsite "muu lihaan verrattava valmistusaine", johon katsottiin aiemmin kuuluvaksi elimet, silava ja muu rasvakudos, kamara ja siipikarjan nahka, on poistunut pakkausmerkinnöistä. Samoin on merkinnöistä poistunut ”A-luokan makkara”. Poistuneita ilmaisuja ei enää tule käyttää makkaran pakkausmerkinnöissä. Makkaran ainesosat ilmoitetaan niiden yksilöllisillä nimillään ainesosaluettelossa. Lihan ja mekaanisesti erotetun lihan osalta on ilmoitettava eläinlaji. Jos elimiä käytetään makkaran valmistuksessa, niiden osalta Ruokavirasto suosittaa ilmoitettavan myös eläinlajin, esim. naudan sydän.
Eri makkaralaatujen nimet ovat käyttöön vakiintuneista nimiä.
Leikkelemakkarat ovat perinteisesti hauduttamalla, keittämällä tai muulla tavalla kypsennettyjä makkaroita, jotka on tarkoitettu lähinnä leikkeleinä käytettäviksi. Leikkelemakkaran rakenne on tyypillisesti emulsionomainen, johon on voitu lisätä valmistuksessa kutterissa hienontaen myös perusmassasta kokonaisena erottuvia lihapaloja.
ESIMERKKI HARHAANJOHTAVASTA NIMESTÄ - Kinkkuleike. Kinkkuvalmiste.
- Ainesosat: sianliha (Suomi), vesi, perunatärkkelys, kamara, suola, glukoosi, stabilointiaineet E450, E451, E407, E415, arominvahvenne E621, hapettumisenestoaine E301, lihaproteiini, mausteet, säilöntäaine E250. Lihapitoisuus 50 %.
Oikea nimi tuotteelle on ”Leikkelemakkara”.
Ruokamakkarat ovat joko kypsentämättömiä tai hauduttamalla, keittämällä tai muulla tavalla kypsennettyjä makkaroita, jotka on tarkoitettu lähinnä ruoanvalmistukseen käytettäviksi. Ruokamakkaroita ovat esimerkiksi grillimakkarat, verimakkarat ja nakkimakkarat. Ruokamakkaroiden lihapitoisuus vaihtelee suuresti.
Kestomakkarat (kuten metvursti ja salami) valmistetaan yleensä enintään +30 celsiusasteen lämpötilassa. Kestomakkaran nimi johtuu sen paremmasta säilyvyydestä muihin makkaroihin verrattuna. Kestomakkara on karkeajakoisesta, yleensä sian- ja naudanlihaa ja silavaa sisältävästä, massasta tekokuoreen tehty suolainen (4–6 % suolaa) makkara. Kestomakkara on saatu hyvin säilyväksi ilmassa kuivaamalla, kylmäsavustamalla, jossa kypsyminen perustuu mikrobien toimintaan ja kuivumiseen tai suolaliuoksessa pitämällä. Kypsennyksen aikana tuotteesta haihtuu vettä. Kestomakkaraan käytetyn lihan määrä on korkea ylittäen 100 %, joten tällöin ilmoitetaan käytetyn lihan painomäärä grammoina valmiin elintarvikkeen 100 g kohti, esimerkiksi seuraavasti: Salamimakkara. Käytetty 120 g lihaa / 100 g kohti valmista tuotetta."
5 Lihavalmisteiden tapaan käytettävien kasvipohjaisten tuotteiden nimeäminen
Ilmaisut, kuten kasvis, kasviproteiini tai vegaaninen (vege), voidaan liittää lihavalmisteita vastaavissa käyttöyhteyksissä tai muutoin käytettävien valmisteiden nimiin, joissa nimi kuvaa elintarvikkeen muotoa, kuten esimerkiksi kasvismakkara tai kasvispyörykkä tai kasvispihvit. Suomen kielessä sanaa pihvi pidetään yleensä laajana käsitteenä kuvaamaan lähinnä elintarvikkeen muotoa ja valmistustapaa. Esimerkiksi maksapihvit, kasvispihvit ja kalapihvit ovat Suomessa käyttöön vakiintuneita elintarvikkeiden nimiä. Jos osa tai kokonaan valmisteen lihasta korvataan kasviksilla, tulee kasvikset ja/tai kasviproteiinin lähde näkyä elintarvikkeen nimessä tai sen lähellä. Yksinomaan makkaran nimellä myytävää tuotetta pidetään lihavalmisteena.
Elintarvikelainsäädännön vastaisia ilmaisuja ovat sitä vastoin viittaukset eläimeen tai ruhonosaan, esimerkiksi ”kasvisfilee”, ”kasviskinkku” tai ”vegaaniset fileepihvit”, ”naudan sisäfileepihvi - vege” ja ”kasvispaisti”. Kasvissalami ei myöskään ole hyväksyttävä elintarvikkeen nimi, koska salami on nimi kestomakkaralle, jolla on omanlaisensa valmistusprosessi, jota ei ole pystytty toistamaan kasvispohjaisille tuotteille. Myös ilmaisu kasvispekoni tai kasviskebab on harhaanjohtava. Pekoni on sian kylkeä. Kebab tarkoittaa paahdettua lihaa, jota kypsennetään vartaissa.
ESIMERKKI: Vegaaninen pihvi versus kasvispihvi
Nimeä vegaaninen pihvi voidaan käyttää tuotteesta, joka ei sisällä mitään eläinperäistä muuten kuin mahdollisesti jäämänä. Kasvispihvi saattaa sisältää jotain eläinperäistä, esimerkiksi maitoa.
ESIMERKKI: Nakki versus kasvisnakki
Yksinomaan nakki-nimellä myytävää tuotetta pidetään eläinperäisenä tuotteena, lihavalmisteena. Nakki kuuluu samaan luokkaan kuin makkara. Jos nakin valmistaja korvaa nakeissa perinteisesti käytetyn lihan kokonaan tai osittain jollakin muulla ainesosalla, esimerkiksi kasviksilla, on tuotteen nimessä tai sen lähellä oltava selkeä maininta ko. ainesosasta, esimerkiksi soijanakki tai porkkananakki tai kasvisnakki.
ESIMERKKI: Savustettu soija- ja vehnäproteiinileikkele
Tuotteen nimessä on mainittu käytetyt kasvipohjaiset raaka-aineet eli soijaproteiini ja vehnäproteiini, joka on yleensä gluteenia.
ESIMERKKI: Soijapyörykkä
Tuotteen nimessä on mainittu käytetty kasvipohjainen raaka-aine.
ESIMERKKI: Kaura-, herne- ja härkäpapuproteiinivalmiste
Tuotteen nimessä on selkeästi mainittu käytetty kasvipohjainen raaka-aine.
6 Lainsäädäntö
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EPNAs) EU N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, art. 9 ja 17, liite VI
- Komission asetus (EY) N:o 543/2008 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimusten osalta art. 1, 4 ja 5
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta, art. 78, liite VII, V osa
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus 264/2012 eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista, 3 ja 10 §
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus 218/2017 eräiden elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta.
Päivitykset versioon 3
- Ohje muutettu Eviran ohjeesta Ruokaviraston ohjeeksi saavutettavaan muotoon.
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1084/2004) on päivitetty.
- Ohjetta täydennetty siipikarjanlihan nimeämisellä.
- Täydennetty makkaran nimeämistä.
- Esimerkkejä on lisätty.
- Kinkkufileen termi ja määritelmä on poistettu.
- Lihavalmisteiden tapaan käytettävien kasvipohjaisten tuotteiden nimeäminen (kappale 5) on lisätty.
- Lainsäädäntöä on täydennetty.
- Ohje nro 6092/04.02.00.01/2021/3 korvaa ohjeen nro 17011/2.