Suotuisasta kehityksestä huolimatta zoonoosibakteerien antibioottiresistenssiä on pidettävä merkittävänä kansanterveysuhkana, jonka takia tarvitaan toimia. Euroopassa elintarviketuotantoeläimistä eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssin vähentymisessä tapahtui suotuisaa edistymistä usean vuoden ajan. Eläinten E. coli -indikaattoribakteerien viimeisimmät seurantatulokset kuitenkin osoittavat, ettei vähenemistä enää samaan tapaan tapahdu. Tiedot perustuvat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Euroopan Tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) analyysiin ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteereiden antibioottiresistenssistä. Elintarviketuotannon seurannan tiedot käsittävät vuonna 2023 kohteena EU:ssa olleita lihasikoja, sianlihaa, alle vuoden ikäisiä vasikoita ja naudanlihaa, ja vuonna 2024 kohteena olleita siipikarjaa ja siipikarjanlihaa.
Ihmisten salmonellojen moniresistenssi yleistä Euroopassa: Suomessa tuotantoeläinten kannat edelleen pääosin herkkiä
Vuonna 2024 Euroopassa ihmisistä eristetyistä salmonelloista 58 % oli kaikille antibioottiryhmille herkkiä. Ihmisillä yleisen Salmonella Enteritidis -bakteerin sekä harvinaisemman S. Derby -bakteerin kannoista herkkiä oli yli 60 %, kun taas monofaasisista S. Typhimurium- ja S. Kentucky -kannoista vain 12–18 % oli täysin herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille. Ihmisten salmonellakannoista noin viidesosa oli vastustuskykyisiä kolmelle tai useammalle antibioottiryhmälle. Eläimistä eniten täysin herkkiä kantoja eristettiin munintakanoista, joista yli 70 % oli täysin herkkiä. Moniresistentit salmonellat olivat eläimillä yleisimpiä sioilla, broilereilla, vasikoilla ja kalkkunoilla.
Salmonellan aiheuttamia infektiota ei pääosin hoideta antibiooteilla. Ihmisistä eristettyjen salmonellakantojen vastustuskyky ampisilliinille, tetrasykliinille ja sulfonamideille oli Euroopassa vuonna 2024 aiempien vuosien tapaan yleistä. Resistenssi oli erityisen tavallista ihmisistä eristetyillä S. Typhimurium -kannoilla. Tuotantoeläimistä eristettyjen salmonellakantojen vastustuskyky ampisilliinille, sulfonamideille ja tetrasykliinille oli myös yleistä kaikilla tuotantoeläimillä, lukuun ottamatta munintakanoja. Kaikista sioilta eristetyistä salmonellakannoista lähes puolet oli vastustuskykyisiä tetrasykliinille, sulfonamidille ja ampisilliinille. Broilereiden osalta alle 40 % salmonellakannoista oli vastustuskykyisiä sulfonamideille ja tetrasykliinille.
Ihmisten salmonellakannoista reilun 20 %:n todettiin olevan resistenttejä fluorokinoloneihin kuuluvalle siprofloksasiinille, jota voidaan käyttää tarvittaessa ihmisten salmonelloosin hoidossa. Eri salmonellatyypeistä erityisesti siprofloksasiinille vastustuskykyisten S. Enteritidis -kantojen osuus on lisääntynyt merkittävästi vuosien 2014 ja 2024 välillä. Vastustuskyky oli hyvin yleistä myös S. Kentucky- ja S. Infantis -kannoissa, joista 70 % ja 37 % oli resistenttejä siprofloksasiinille. Tuotantoeläimillä siprofloksasiiniresistenssiä esiintyi joka viidennellä salmonellakannalla. Siprofloksasiiniresistenssi oli erityisen yleistä broilereista vuonna 2024 eristetyissä salmonellakannoissa (50 %) ja toiseksi yleisintä se oli kalkkunoista ja munintakanoista eristetyissä salmonellakannoissa. Vähiten siprofloksasiiiniresistenssiä esiintyi vasikoiden ja sikojen salmonellakannoissa.
Vastustuskyky niin ikään salmonelloosin hoidossa kriittisen tärkeäksi luokitellulle kolmannen polven kefalosporiinille oli Euroopassa ihmisten salmonelloissa hyvin vähäistä, ja sitä löytyi vain harvoin eläimistä eristetyillä salmonelloilla. Kolmannen polven kefalosporiiniresistenssi oli huomattavan korkeaa tuontisiipikarjanlihan osalta.
Samanaikaista resistenssiä siprofloksasiinille ja kolmannen polven kefalosporiineille esiintyi ihmisten salmonelloissa harvoin, lukuun ottamatta S. Kentucky -kantoja, joista joka viidennellä kannalla havaittiin samanaikaista resistenssiä. Laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL ja AmpC) tuottavien salmonellabakteerien osuus oli pieni (1 %). Tuotantoeläimistä samanaikaista resistenssiä siprofloksasiinille ja 3. polven kefalosporiineille esiintyi eniten vasikoilla eristetyillä salmonelloilla, mutta esiintyvyys oli vähäistä (1,3 %). Ihmisistä eristettyjä karbapeneemeille vastustuskykyisiä salmonellakantoja (n=5) todettiin kolmessa eri maassa vuonna 2024. Suomessa ihmisillä ei todettu laajakirjoisia beetalaktamaaseja tai karbapenemaaseja tuottavia salmonelloja.
Suomessa tutkittiin vuosina 2023 ja 2024 yhteensä 85 tuotantoeläimistä eristettyä salmonellakantaa, joista suurin osa oli peräisin naudoista. Resistenssi tuotantoeläinten salmonelloilla oli erittäin vähäistä: tutkituista salmonellakannoista vain neljällä todettiin resistenssiä vuonna 2023, mutta ne olivat samanaikaisesti resistenttejä useammalle antibioottiryhmälle. Vuonna 2024 kaikki tutkitut kannat olivat herkkiä tutkituille antibiooteille. Resistenssiä kolmannen polven kefalosporiineille ei ole eläimistä eristetyillä salmonelloilla Suomessa todettu yli kymmeneen vuoteen, ainut löydös on vuodelta 2012. Karbapenemaaseja tuottavia kantoja ei eläimistä eristetyillä salmonelloilla ole Suomessa todettu.
Siprofloksasiiniresistenssi edelleen yleistä kampylobakteereilla - C. coli vastustuskykyisempi kuin C. jejuni
Valtaosa kampylobakteriooseista paranee ilman antibioottihoitoa, mutta infektioita hoidetaan tarvittaessa makrolidi- ja fluorokinoloniryhmien antibiooteilla. Fluorokinoloniryhmään kuuluvan siprofloksasiinin merkitys ihmisten kampylobakterioosin hoidossa on vähentynyt resistenssitilanteen vuoksi. Euroopassa vuosina 2023–2024 ihmisistä eristetyistä Campylobacter jejuni- ja Campylobacter coli -kannoista valtaosa (72–76.5 %) oli siprofloksasiinille vastustuskykyisiä. Resistenssi oli tavallista myös tuotantoeläimistä eristetyillä kampylobakteereilla. Siprofloksasiiniresistenssi oli yleisintä (noin 70–85 %) siipikarjasta ja vasikoista eristetyillä C. coli -kannoilla sekä siipikarjasta eristetyillä C. jejuni -kannoilla.
Samanaikainen vastustuskyky siprofloksasiinille ja makrolidiryhmään kuuluvalle erytromysiinille oli Euroopassa erittäin vähäistä ihmisistä eristetyissä C. jejuni -kannoissa, kun taas C. coli -kannoissa samanaikainen vastustuskyky oli yleisempää, vaikka edelleen vähäistä. Tuotantoeläimistä eristetyissä C. jejuni -kannoissa samanaikainen vastustuskyky oli samaan tapaan vähäistä, mutta C. coli -kannoilla selkeästi yleisempää, erityisesti vasikoista vuonna 2023 eristetyillä kannoilla (30.3 %). Kalkkunoista eristetyistä kannoista 13 %:lla esiintyi samanaikaista vastustuskykyä siprofloksasiinille ja erytromysiinille. Lihasioilla (11 %) ja broilereilla (8 %) samanaikainen resistenssi oli hieman harvinaisempaa.
Euroopassa vuonna 2024 ihmisistä ja broilereista eristettyjen resistenttien C. jejuni- ja C. coli -kantojen osuudet olivat hyvin samankaltaiset erytromysiinin, siprofloksasiinin, gentamisiinin, tetrasykliinin ja samanaikaisen erytromysiini-siprofloksasiini-resistenssin osalta. Kalkkunoista eristetyillä C. jejuni -kannoilla esiintyi hieman enemmän resistenssiä siprofloksasiinille ja tetrasykliinille kun taas C. coli -kannoilla siprofloksasiinille, erytromysiinille, tetrasykliinille sekä erytromysiinille/siproloksasiinille, verrattuna broilereista eristettyihin kantoihin. Lihasikojen kampylobakteereilla siprofloksasiini- ja tetrasykliiniresistenssi oli selvästi vähäisempää. Vasikoiden C. coli -kannoilla resistenssi oli selkeästi yleisintä.
Suomessa broilereilta vuonna 2024 eristetyistä C. jejuni -kannoista 88 % oli herkkiä kaikille testatuille antibioottiryhmille, 10 % oli vastustuskykyisiä siprofloksasiinille ja vajaa 2 % tetrasykliinille.
Broilereista eristetyissä C. jejuni -kannoissa siprofloksasiiniresistenssi on ollut vuodesta 2020 noususuhteista, ylettymättä kuitenkaan huippuvuosien 2014 ja 2018 tasolle. Sioista vuonna 2023 eristetyistä C. coli -kannoista 72 % oli täysin herkkiä tutkituille antibioottiryhmille.
Escherichia coli -indikaattoribakteerien resistenssi kriittisen tärkeille antibiooteille edelleen vähäistä
Eläimiltä indikaattoribakteereina tutkittavien Escherichia coli -bakteereiden ajatellaan kuvastavan eläinten antibioottihoitojen vaikutusta bakteerien resistenssiin. Vuosina 2023–2024 täysin herkkiä E. coli kantoja todettiin eniten sioissa (41 %) ja vasikoissa (63 %), kun taas siipikarjassa moniresistenssi oli selvästi yleisempää (41 %). Tavallisimmin moniresistentit kannat olivat vastustuskykyisiä samanaikaisesti tetrasykliinille, ampisilliinille, sulfametoksatsolille, trimetopriimille, ja siipikarjan kohdalla usein myös fluorokinoloneille. Eläinten E. coli -bakteerit olivat kuitenkin vain vähäisessä määrin vastustuskykyisiä ihmisten hoidon kannalta kriittisen tärkeille antibiooteille kolmannen polven kefalosporiineille (alle 1 % tutkituista kannoista). Kolmannen polven kefalosporiineille havaittiin kohtalaista resistenssiä Kyproksella ja Romaniassa broilereilla, Kyproksella sioilla ja Italiassa vasikoilla.
Samanaikainen resistenssi fluorokinoloneille ja kolmannen polven kefalosporiineille oli eläinten E. coli -indikaattoribakteereilla harvinaista Euroopassa, lukuun ottamatta yksittäisiä maita: samanaikaista resistenssiä havaittiin kohtalaisesti mm. Kyproksella sioissa, Italiassa vasikoilla sekä Romaniassa ja Kyproksella broilereissa. Sen sijaan resistenssi siprofloksasiinille oli yleisempää. Yleisintä siprofloksasiiniresistenssi oli broilereilla, joilla esiintyvyys vaihteli maan mukaan 0 %:n ja n. 90 %:n välillä. Vasikoiden E. coli -bakteereilla siprofloksasiiniresistenssi oli vähäistä.
Euroopan tasolla antibiooteille täysin herkkien E. coli -indikaattoribakteerien osuudessa on ollut myönteinen suuntaus useita vuosia. Viime aikoina hyvänä jatkunut kehitys on kuitenkin tasaantunut eikä samanlaista vähenemistä resistenssissä ole enää havaittu. Maiden välillä on kuitenkin eroja ja isommat muutokset yhdessä tai useammassa maassa voi vaikuttaa Euroopan maiden keskiarvoon.
Suomessa antibioottiresistenssitilanne tuotantoeläimistä eristetyissä E. coli -indikaattoribakteereissa on Euroopan tasolla hyvä ja resistenssiä todetaan selvästi Euroopan keskitasoa vähemmän. Vuonna 2024 Suomessa tutkituista broilereiden E. coli -kannoista 82 % oli herkkiä kaikille tutkituille antibioottiryhmille ja 1,2 % oli moniresistenttejä. Yleisintä resistenssi oli tetrasykliinille (10 % ja sulfametoksatsolille (4,7 %). Vastustuskykyä siprofloksasiinille todettiin hieman reilulla 2 %:lla kannoista. Vuoteen 2022 verrattuna broilereiden E. coli -bakteereiden herkkyys on lisääntynyt hieman, kun samaan aikaan moniresistenttien kantojen määrä on pienentynyt.
ESBL- ja/tai AmpC tuottavien E. coli bakteerien esiintyvyydessä suurta maakohtaista vaihtelua
Euroopassa vuosina 2023 ja 2024 laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL/AmpC) tuottavien E. coli -bakteerien keskimääräinen osuus tuotantoeläimillä vaihteli 27 %:n (kalkkunat) ja 41 %:n (vasikat) välillä, mutta maantieteellisesti esiintyvyydessä oli erittäin suurta vaihtelua. Vuonna 2023 Euroopassa lihasioista otetuissa näytteissä ESBL- ja/tai AmpC-bakteereja esiintyi vähiten Islannissa (1 %) ja Ruotsissa (3 %). Suomessa, Sveitsissä ja Ranskassa esiintyvyys oli 6–7 %. Eniten näitä bakteereja todettiin Italiassa, Portugalissa, Romaniassa ja Espanjassa (71–82 %). Suurimmassa osassa maita ESBL oli sioilla vallitseva entsyymityyppi. Suomessa sioilta eristettiin ainoastaan AmpC-tyypin bakteereita.
Vuonna 2024 Euroopassa broilereista otetuissa näytteissä ESBL- ja/tai AmpC-bakteereja esiintyi vähiten Pohjoismaiden ja Pohjois-Irlannin näytteissä (0–4 %). Suomessa niiden osuus oli 1 %. Korkeimmat esiintyvyydet havaittiin Liettuassa ja Maltalla (80 ja 85 %). Broilereilla esiintyi lähes kaikissa maissa enemmän ESBL- kuin AmpC-bakteereita.
Broilerinlihassa ESBL- ja AmpC-bakteereita esiintyi Euroopassa keskimäärin 29 %: vähiten Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa (0–7 %) ja eniten Liettuassa (68 %). Kalkkunanlihassa näiden bakteerien esiintyvyys oli Euroopassa keskimäärin 24 % vaihdellen 0 %:n (Suomi ja Ruotsi) ja 53 %:n (Espanja) välillä. Sianlihassa ESBL- ja AmpC-bakteereita todettiin vähemmän kuin siipikarjan lihassa (5 %). Kyproksella, Suomessa ja Ruotsissa näitä bakteereita ei löytynyt sianlihasta lainkaan ja 16 maassa esiintyvyys jäi alle 5 %:n. Esiintyvyys sianlihassa oli korkeinta Slovakiassa (22 %). Naudanlihassa ESBL- ja AmpC-bakteerien esiintyvyys vastasi sianlihaa. Eniten näitä bakteereita todettiin naudanlihassa Unkarissa (25 %) ja vähiten Kyproksella, Ruotsissa ja Norjassa (0 %). Suomessa esiintyvyys oli 0,3 %, ainoa löydös tehtiin ulkomaista alkuperää olevasta naudanlihasta.
Euroopan tasolla ESBL- ja AmpC tuottavien E. coli bakteerien esiintyvyydessä nähtiin selvästi laskevia trendejä erityisesti broilereissa, broilerinlihassa ja kalkkunoissa. Sioissa kokonaisesiintyvyys on pysynyt vakaana, mutta sianlihassa esiintyvyys on vähentynyt selvästi vuosien 2015–2023 välillä. Vasikoissa lasku oli maltillista. Kokonaisuudessaan trendit viittaavat siihen, että ESBL- ja AmpC tuottajien määrä on monissa eläinlajeissa vähentynyt, vaikka yksittäisissä maissa kehitys on ollut päinvastaista.
Karbapeneemeille resistenttejä E. coli -bakteereja vain satunaisesti broilereissa Euroopassa
Ihmisten hoidon kannalta kriittisen tärkeille karbapeneemeille vastustuskykyisten bakteerien esiintyvyys eläimillä ja lihassa oli Euroopassa vuosina 2023 ja 2024 edelleen vähäistä: tutkituista 48 525 näytteestä 62:ssa (0,1 %) todettiin karbapenemaaseja tuottava E. coli -bakteeri. Vuonna 2024 karbapenemaasia tuottavien E. coli -kantojen osalta tehtiin vain kaksi löydöstä: yksi broilerista eristetty kanta Itävallasta ja toinen Islannista. Tähän mennessä kymmenen Euroopan maata on raportoinut karbapenemaaseja tuottavia E. coli -bakteereja tuotantoeläimillä ja vuonna 2023 näitä kantoja todettiin erityisesti sioilla. Karbapeneemien käyttö on kiellettyä eläimillä, sillä ne on varattu ainoastaan moniresistenttien bakteerien aiheuttamien vakavien infektioiden hoitoon ihmisillä. Suomessa karbapenemaaseja tuottavia bakteereja ei ole todettu tuotantoeläimistä tai niiden lihasta.
Lue EU:n yhteenvetoraportti vuosilta 2023–2024 kokonaisuudessaan täältä. Tuloksia voi myös tarkastella visuaalisesti EFSA:n julkaisemalla interkatiivisella alustalla.
Lisätietoa zoonoosi- ja indikaattoribakteerien esiintyvyydestä ja seurannasta suomessa löytyy Zoonoosikeskuksen sivuilta.
Lisätietoa potilaslöydöksistä löytyy Finres-julkaisuista.
Lisätietoa eläimistä eristetyistä bakteereista löytyy FINRES-Vet-raporteista.
Lisätietoa antibioottiresistenssistä EFSA:n sivuilta.
Lisätietoja
Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssi:
johtava tutkija Suvi Nykäsenoja, Ruokavirasto, p. 040 489 3447
Antibioottiresistenssistä ihmisillä:
johtava asiantuntija Saara Salmenlinna, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7944