Eläimille tehtävät toimenpiteet

Eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa on asetettu erilaisia vaatimuksia, jotka liittyvät eläimille tehtäviin kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin, toimenpiteiden tekijöihin, sekä toimenpiteiden tekemisen yhteydessä edellytettävään kivunlievitykseen. Tälle sivulle on koottu kyseisiä vaatimuksia.

Eläinten keinosiemennykseen ja muihin keinollisen lisäämisen toimenpiteisiin liittyvistä vaatimuksista löytyy tietoa Ruokaviraston verkkosivulta Keinollinen lisääminen.

Kipua aiheuttava toimenpide saadaan tehdä eläimelle vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta perusteltua, tai jos toimenpiteen tekeminen on erikseen säädetty sallituksi. Tällaisia erikseen sallituksi säädettyjä toimenpiteitä ovat eläimen tunnistusmerkintä, eläimen kastraatio ja sterilisaatio, eläimen keinolliseen lisäämiseen ja lisääntymisterveyteen liittyvät toimenpiteet, tiettyjen veri- ja kudosnäytteiden ottaminen, tiettyjen eläinlajien sarvien tai sarvenaiheiden poistaminen, sekä tietyt toimenpiteet, jotka ovat tarpeen eläinten käsiteltävyyden parantamiseksi, ihmisten tai muiden eläinten terveyden tai turvallisuuden varmistamiseksi, eläimen jalostusarvon määrittämiseksi tai muun vastaavan eläinten pitoon liittyvän välttämättömän syyn takia.

Kipua aiheuttavan toimenpiteen eläimelle saa tehdä vain eläinlääkäri tai muu sellainen henkilö, jolla on tarvittava pätevyys toimenpiteen tekemiseen. Tarvittava pätevyys on toimenpide- ja eläinlajikohtainen.

Myös toimenpiteiden tekemisessä käytettävistä menetelmistä ja kussakin toimenpiteessä tarvittavasta kivunlievityksestä on säädetty erikseen.

Eläintarhassa ja koe-eläimenä pidettävien eläinten merkintämenetelmiä koskevat tietyt poikkeukset, joista kerrotaan tarkemmin tämän sivun alaosassa.

Nisäkkäät

Eläinten merkintä

Nisäkkäiden merkintään voidaan käyttää alla listattuja menetelmiä. Huomioi, että nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli-, hirvi- ja hevoseläimet sekä koirat tulee merkitä niiden tunnistamista varten eläinlajikohtaisten vaatimusten mukaisesti. Lisätietoa näiden eläinlajien merkinnästä löytyy Ruokaviraston sivulta Eläinten merkintä ja rekisteröinti.

Nisäkkäiden sallitut merkintämenetelmät ja niitä koskevat rajoitukset ovat seuraavat:

  • Mikrosiru: sallittu kaikille nisäkkäille.
  • Korvamerkki: sallittu kaikille sorkkaeläimille.
  • Tatuointi: sallittu ainoastaan sioille ja tuotantoeläimenä pidettäville kaneille. Kanin tatuoinnin yhteydessä on käytettävä asianmukaista kivunlievitystä. Huomioi, että seura- ja harrastuseläimenä pidettävän kanin tatuointi ei ole sallittua.
  • Pötsibolus: sallittu ainoastaan lampaille ja vuohille.
  • Korvien loveaminen: sallittu ainoastaan poronhoitoalueella pidettäville poroille. Huomioi, että esimerkiksi sian, naudan, lampaan, vuohen tai poronhoitoalueen ulkopuolella pidettävän poron korvien loveaminen ei ole sallittua.

Sallittua on myös nisäkkään merkintä kaularenkaalla, kaulapannalla tai sarvimerkillä, turkkiin liimattavien seuranta- ja merkintälaitteiden asettaminen, turkin värimerkintä ja räpylämerkin asettaminen hylje-eläimelle. Edellytyksenä kaikkien näiden toimenpiteiden tekemiselle on, että eläin voidaan merkitä ilman rauhoitusta sen hyvinvointia vaarantamatta. Näitä merkintämenetelmiä käytetään lähtökohtaisesti luonnonvaraisten nisäkkäiden merkinnässä tieteellisen tutkimustoiminnan yhteydessä.

Edellä mainituilla menetelmillä eläimen saa merkitä henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta. Toimenpiteiden tekeminen ei edellytä kivunlievityksen käyttöä, lukuun ottamatta kanin tatuointia.

Sarvien tai sarvenaiheiden poisto

Alle kahdeksan viikon ikäisen naudan sarvenaiheet saa tuhota kuumapoltolla. Sarvenaiheen saa tuhota eläinlääkäri tai muu henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta. Toimenpiteessä on aina käytettävä eläinlääkärin antamaa asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa eläimen rauhoitusta ja sarven alueen paikallispuudutusta sekä tulehduskipulääkkeen antamista eläimelle.

Aikuisen naudan sarvet saa poistaa ainoastaan eläinlääkäri. Toimenpiteessä on käytettävä asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä.

Alle neljän viikon ikäisen vuohen sarvenaiheet saa tuhota ainoastaan eläinlääkäri. Toimenpiteessä on käytettävä asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. Aikuisen vuohen sarvet saa poistaa vain eläinlääkäri asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä käyttäen.

Kastraatio ja sterilisaatio

Poronhoitoalueella pidettävän poron saa kastroida henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta. Kastraatioon on käytettävä porojen kastraatioon sopivia pihtejä. Toimenpiteen yhteydessä porolle on annettava tulehduskipulääkettä. Muualla kuin poronhoitoalueella pidettävä poron saa kastroida ainoastaan eläinlääkäri asianmukaista kivunlievitystä ja anestesiaa käyttäen.

31.12.2026 saakka enintään seitsemän päivän ikäisen porsaan saa kastroida henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta. Toimenpide on tehtävä avoimella leikkausmenetelmällä kudoksia repimättä. Toimenpiteen yhteydessä porsaalle on annettava tulehduskipulääkettä. Jos porsaalle annetaan toimenpiteen yhteydessä paikallispuudutus, paikallispuudutuksen saa antaa sellainen henkilö, joka on suorittanut porsaiden kirurgisen kastraation koulutuksen sisältävän tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen. Paikallispuudutuksen antajalla on oltava koulutuksen järjestäjän antama todistus porsaiden kirurgisen kastraation koulutuksen sisältävän tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen suorittamisesta.

1.1.2027 – 31.12.2034 välisenä aikana enintään seitsemän päivän ikäisen porsaan saa kastroida henkilö, joka on suorittanut porsaiden kirurgisen kastraation koulutuksen sisältävän tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen. Toimenpide on tehtävä avoimella leikkausmenetelmällä kudoksia repimättä. Toimenpiteen yhteydessä porsaalle on käytettävä paikallispuudutusta ja annettava tulehduskipulääkettä. Paikallispuudutuksen antajalla on oltava koulutuksen järjestäjän antama todistus porsaiden kirurgisen kastraation koulutuksen sisältävän tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen suorittamisesta.

1.1.2035 lähtien tuotantoeläimenä pidettävää sikaa ei saa kastroida kirurgisesti.

Muita eläimiä saa kastroida ja steriloida ainoastaan eläinlääkäri. Toimenpiteessä on käytettävä asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. Huomioi, että esimerkiksi lampaita ei saa enää kastroida muu kuin eläinlääkäri.

Muut nisäkkäille suoritettavat toimenpiteet

Seuraavien kipua aiheuttavien, eläintenpitoon liittyvien välttämättömien toimenpiteiden suorittaminen eläimille on sallittua:

  • Ylimääräisten vedinten poistaminen naudalta ja vuohelta. Toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri. Toimenpiteen yhteydessä on käytettävä asianmukaista kivunlievitystä.
  • Nenärenkaan asettaminen naudalle. Toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri. Toimenpiteen yhteydessä on käytettävä asianmukaista kivunlievitystä.
  • Hevoseläimen sudenhampaan poistaminen. Toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri. Toimenpiteen yhteydessä on käytettävä asianmukaista kivunlievitystä.
  • Veri- tai muun kudosnäytteen ottaminen eläimen jalostusarvon tai sukupuolen määrittämiseksi, jos näytteenotto aiheuttaa vain lievää ja hetkellistä kipua. Toimenpiteen saa suorittaa henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta.
  • Veri- tai muun kudosnäytteen ottaminen eläinten terveyden seuraamiseksi tai edistämiseksi, jos näytteenotto aiheuttaa vain lievää tai hetkellistä kipua. Toimenpiteen saa suorittaa henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta.
  • Minkin verinäytteen ottaminen eläinten terveyden seuraamiseksi tai edistämiseksi katkaisemalla kynnen kärki. Toimenpiteen saa suorittaa henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta.

Seuraavien toimenpiteiden tekeminen eläimelle on aina kielletty:

  • Hännän ja korvien typistäminen
  • Porsaiden hampaiden katkaisu ja hionta muusta kuin eläinlääketieteellisestä syystä
  • Kynsien ja varpaiden poistaminen muusta kuin eläinlääketieteellisestä syystä
  • Hevoseläimen turpakarvojen poistaminen

Huomioi, että porsaiden hampaiden ennaltaehkäisevä katkaisu tai hionta emakon nisävaurioiden ehkäisemiseksi tai karjun torahampaiden katkaisu ei ole enää sallittua.

Huomioi, että kiellettyjen toimenpiteiden luettelo ei ole tyhjentävä - myös muut sellaiset toimenpiteet ovat kiellettyjä, jotka eivät ole eläimen hyvinvoinnin kannalta perusteltuja, tai joita ei ole erikseen säädetty sallituiksi.

Siipikarja ja muut linnut

Siipikarjan ja muiden lintujen merkintä

Siipikarjan ja muiden lintujen merkintään voidaan käyttää seuraavia menetelmiä:

  • Mikrosiru: sallittu kaikille linnuille.
  • Siipimerkintä: sallittu ainoastaan tuotantoeläimenä pidettävälle kanalajiin (Gallus gallus) tai kalkkunalajiin (Meleagris gallopavo) kuuluvalle kukolle.
  • Höyhenpukuvärjäys: sallittu kaikille linnuille.
  • Kaularengas ja jalkarengas: sallittu kaikille linnuille. Huomioi, että luonnonvaraisten lintujen rengastustoiminnan edellytyksenä on luonnonsuojelulain ja metsästyslain mukainen poikkeuslupa lintujen pyydystämiseksi.

Sallittua on myös käyttää linnuilla sellaista seurantalaitetta, jonka asentaminen aiheuttaa vain lyhytaikaista tai vähäistä kipua tai kärsimystä. Seurantalaitetta käytetään lähtökohtaisesti luonnonvaraisten lintujen seurannassa tutkimustoiminnan yhteydessä.

Edellä mainituilla menetelmillä eläimen saa merkitä henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta. Toimenpiteiden tekeminen ei edellytä kivunlievityksen käyttöä.

Muut siipikarjalle ja muille linnuille suoritettavat toimenpiteet

Seuraavien toimenpiteiden tekeminen siipikarjalle ja muille linnuille on aina kielletty:

  • Linnun nokan typistäminen
  • Linnun siipisulkien leikkaaminen lentämisen vaikeuttamiseksi

Huomioi, että kiellettyjen toimenpiteiden luettelo ei ole tyhjentävä - myös muut sellaiset toimenpiteet ovat kiellettyjä, jotka eivät ole linnun hyvinvoinnin kannalta perusteltuja, tai joita ei ole erikseen säädetty sallituiksi.

Huomioi, että siitokseen käytettävän kukon taaksepäin tai sisäänpäin osoittavan varpaan katkaiseminen ei ole enää sallittua.

Kalat

Kalojen merkintä

Kalojen merkintään voidaan käyttää seuraavia menetelmiä:

  • Mikrosiru: sallittu kaikille kaloille. Merkintä on suoritettava anestesiassa.
  • Selkäevän tyveen kiinnitettävä ulkoinen merkki: sallittu kaikille kaloille. Merkintä on suoritettava anestesiassa.
  • Rasvaevän leikkaus: sallittu kaikille kaloille. Merkintä on suoritettava anestesiassa.
  • Muun evän kärjen leikkaus: sallittu kaikille kaloille. Merkintä on suoritettava anestesiassa.
  • Väritatuointi: sallittu kaikille kaloille. Merkintä on suoritettava anestesiassa.
  • Koodilankainjektiomerkintä: sallittu kaikille kaloille. Merkintä on suoritettava anestesiassa.
  • Värielastomeeri-injektiomerkintä: sallittu kaikille kaloille. Merkintä on suoritettava anestesiassa.
  • Värikylpymenetelmä: sallittu kaikille kaloille. Merkintä ei edellytä anestesiaa tai kivunlievitystä.

Kalojen merkintämenetelmiä käytetään lähtökohtaisesti kalataloudellisten toimien yhteydessä tai luonnonvaraisten kalojen seurannassa tutkimustoiminnan yhteydessä.

Edellä mainituilla menetelmillä eläimen saa merkitä henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta.

Matelijat ja sammakkoeläimet

Matelijoiden ja sammakkoeläinten merkintä

Matelijoiden ja sammakkoeläinten merkinnässä voidaan käyttää seuraavia menetelmiä:

  • Mikrosiru: sallittu kaikille matelijoille ja sammakkoeläimille.
  • Värielastomeeri-injektiomerkintä: sallittu kaikille matelijoille ja sammakkoeläimille.

Edellä mainituilla menetelmillä eläimen saa merkitä henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta. Toimenpiteiden tekeminen ei edellytä kivunlievityksen käyttöä.

Eläintarhassa pidettävät eläimet

Eläintarhassa pidettävien eläinten merkintä

Eläintarhassa pidettävien eläinten merkintään saa käyttää edellä mainittuja yleisiä eläinlajikohtaisia merkintämenetelmiä. Eläintarhassa pidettävät nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli-, hirvi- ja hevoseläimet tulee merkitä niiden tunnistamista varten eläinlajikohtaisten vaatimusten mukaisesti. Lisätietoa näiden eläinlajien merkinnästä löytyy Ruokaviraston sivulta Eläinten merkintä ja rekisteröinti.

Eläintarhassa pidettävän eläimen saa merkitä myös muulla lyhytaikaista ja vähäistä kipua tai kärsimystä aiheuttavalla menetelmällä, jos toimenpide tehdään eläinlääkärinammatin harjoittajan valvonnassa asianmukaista kivunlievitystä käyttäen.

Koe-eläimet

Koe-eläimenä pidettävien eläinten merkintä

Koe-eläimenä pidettävien eläinten merkintään saa käyttää edellä mainittuja yleisiä eläinlajikohtaisia merkintämenetelmiä. Koe-eläimenä pidettävät nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli-, hirvi- ja hevoseläimet sekä koirat tulee merkitä niiden tunnistamista varten eläinlajikohtaisten vaatimusten mukaisesti. Lisätietoa näiden eläinlajien merkinnästä löytyy Ruokaviraston sivulta Eläinten merkintä ja rekisteröinti.

Koe-eläimenä pidettävien eläinten merkintään on sallittua käyttää myös seuraavia merkintämenetelmiä:

  • Tatuointi: sallittu koe-eläimenä pidettävälle jyrsijälle. Merkinnän yhteydessä on käytettävä asianmukaista kivunlievitystä.
  • Korvien loveaminen tai rei’ittäminen: sallittu koe-eläimenä pidettävälle jyrsijälle. Merkinnän yhteydessä on käytettävä asianmukaista kivunlievitystä.

Koe-eläimenä pidettävän jyrsijän saa tatuoida ja sen korvat loveta tai rei’ittää henkilö, joka täyttää tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain (497/2013) 8 §:ssä säädetyt koulutus- ja pätevyysvaatimukset.

Sallittua on myös eläimen merkintä sallittuja menetelmiä vastaavalla lyhytaikaista ja vähäistä kipua tai kärsimystä aiheuttavalla muulla menetelmällä. Etenkin tutkimuskäytössä käytetään useita sallituiksi säädettyjen menetelmien kanssa lähes identtisiä menetelmiä, joiden hyvinvointivaikutusten voidaan arvioida olevan samankaltaisia sallituiksi säädettyjen menetelmien kanssa. Tällaisena menetelmänä voitaisiin pitää esimerkiksi koe-eläimenä pidettävälle naudalle asennettavaa pötsibolusta.

Muut koe-eläiminä pidettäville eläimille suoritettavat toimenpiteet

Koe-eläimenä pidettävän jyrsijälle saa tehdä vasektomian henkilö, joka täyttää tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain 8 §:ssä säädetyt koulutus- ja pätevyysvaatimukset. Toimenpiteessä on käytettävä asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 22.2.2024