Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärit tekevät valvomissaan teurastamoissa päivittäisvalvonnan lisäksi myös systemaattista erikseen raportoitavaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa teurastamoiden eläinsuojelullisen tilanteen varmistamiseksi. Lainsäädännön noudattamisen varmistamisen lisäksi näiden erikseen dokumentoitujen teurastamotarkastusten tavoitteena on kerätä eläinten hyvinvoinnin valvonnasta teurastamoissa yhtenäistä tietoa, jota voidaan hyödyntää valvonnan ohjauksen parantamisessa. Vuonna 2015 laaditun teurastamovalvonnan toimenpidesuunnitelman mukaisesti Ruokaviraston tavoitteena on, että teurastamoissa työskentelevät tarkastuseläinlääkärit tekevät jokaisessa teurastamossa vähintään kerran vuodessa dokumentoidun eläinten hyvinvoinnin tarkastuksen, joka kattaa kaikki eläviin eläimiin teurastamossa kohdistuvat toimet. Tarkastuksessa käydään läpi mm. teurastamon tilat ja välineistö, eläimiä käsittelevän henkilöstön kelpoisuus, eläinten käsittelyä koskeva kirjallinen toimintaohjeisto ja sen noudattaminen, tainnutuksia koskeva kirjanpito sekä tainnutusvälineiden huoltokirjanpito. Teurastamojen hyvinvointivalvonnan tulokset julkaistaan vuosittain Eläinten hyvinvoinnin valvonta -raportissa Ruokaviraston verkkosivulla Eläinsuojelun valvonta.
Teurastamojen eläinsuojelutarkastukset 2015-2016
Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit ja Ruokaviraston edeltäjän Eviran tarkastuseläinlääkärit tarkastivat joulukuun 2015 – maaliskuun 2016 välisenä aikana 16 Suomessa toimivaa isoa teurastamoa. Tarkastetuista teurastamoista viisi oli siipikarjateurastamoa ja 11:ssa teurastettiin sikoja ja/tai nautoja, joissain myös lampaita, vuohia ja hevosia. Kolme isoa teurastamoa oli tarkastettu jo marraskuussa 2015 Ylen MOT-ohjelmassa näytetyn kuvamateriaan johdosta.
Tarkastuksissa käytiin läpi koko eläinten teurastusta koskeva eläinsuojelulainsäädäntö. Tarkastuksella käytiin läpi noin 70 yksittäistä kohtaa, jotka liittyvät teurastamon tiloihin ja välineistöön, teuraseläinten kohteluun ja käsittelyyn, eläinten tainnuttamiseen ja verenlaskuun, henkilökunnan kelpoisuuteen sekä teurastamon omavalvonnan toimivuuteen.
Kuudella teurastamolla toiminnassa ei ollut huomautettavaa. Näistä kahdessa teurastettiin vain siipikarjaa, muissa yhtä tai useampaa niin sanottua punaisen lihan (sika, nauta, lammas, vuohi, hevonen) eläinlajia.
Kymmenessä teurastamossa toiminta ei ollut kaikilta osin lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Näistä kolme oli siipikarjateurastamoa ja seitsemässä teurastettiin nautaa ja/tai sikaa, muutamassa myös lampaita, vuohia ja hevosia. Pääosin havaitut puutteet olivat yksittäisiä, mutta neljässä teurastamossa havaittiin useampia korjaavia toimenpiteitä vaativia epäkohtia.
Teurastamojen laatimat kirjalliset toimintaohjeistot kaipasivat monessa paikassa täydennystä ja tarkennuksia, ja myös muu vaadittu kirjanpito oli osittain puutteellista. Neljässä teurastamossa yli yön teurastusta odottavien eläinten karsinoissa ei ollut kuivikkeita tai parsimattoa, kuten säännökset edellyttävät. Kahdessa teurastamossa osa eläimistä joutui odottamaan teurastusta yli 12 tuntia teurastamoon saapumisesta ilman, että niitä ruokittiin. Yhdessä teurastamossa yli 12 tuntia teurastusta odottaneita lypsylehmiä ei myöskään lypsetty. Neljässä teurastamossa eläinten säilytystilojen karsinoista puuttui merkintä eläinten enimmäiseläinmäärästä ja kolmessa teurastamossa myös eläinten saapumisajasta. Neljässä teurastamossa ei ollut teurastamohenkilökuntaa paikalla vastaanottamassa yöaikaan saapuvia eläinkuljetuksia. Kahdessa siipikarjateurastamossa osalta henkilökuntaa puuttui vielä kelpoisuustodistus tai se ei ollut riittävän kattava. Yhdessä teurastamossa teurastuslinjoja koskevia valvontamenettelyjä ei ollut määritelty eikä pantu täytäntöön - eläinten taintumista seurattiin silmämääräisesti, mutta säännösten edellyttämiä säännöllisiä tainnuttamista koskevia tarkastuksia riittävälle otokselle eläimiä ei tehty.
Kaikissa teurastamoissa on ryhdytty toimenpiteisiin toiminnan saattamiseksi lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Havaitut puutteet olivat pääosin sellaisia, että teurastamot saivat ne laitettua kuntoon heti tarkastuksen jälkeen. Kolmessa teurastamossa virkaeläinlääkäri antoi määräyksen korjata puutteet annetussa määräajassa. Vielä kesken olevien korjaavien toimenpiteiden osalta teurastamot ovat tehneet tarkastuseläinlääkärin hyväksymän suunnitelman ja aikataulun tilanteen kuntoon saattamiseksi. Pidempää järjestelyaikaa vaativat esimerkiksi yön aikana saapuvien eläinkuormien vastaanottoon liittyvät toimet, parsimattojen hankinta yön yli säilytettävien eläinten karsinoihin, sekä yhdessä teurastamossa henkilökunnan kelpoisuustodistuksiin vaadittavan näyttötutkintotilaisuuden järjestelyt. Nämäkin asiat on sovittu korjattavaksi huhtikuun 2016 aikana.
Teurastamojen eläinsuojelullista tilannetta valvotaan jatkossa säännöllisillä tarkastuksilla. Päivittäisen yleisen valvonnan lisäksi vuoden mittaan keskitytään riskiperusteisesti tarkemmin tiettyihin teurastamon toimintoihin, ja perusteellinen kaikki toiminnot kattava tarkastus tehdään jokaisessa isossa teurastamossa jatkossa vuosittain.
Lainsäädännön noudattamisen varmistamisen lisäksi teurastamotarkastusten tavoitteena oli kerätä yhtenäistä tietoa tarkastettujen teurastamoiden eläinsuojelullisesta tilanteesta. Tuloksia hyödynnetään muun muassa valvonnan ohjauksen kohdentamisessa.