EU haluaa ottaa tiukemman niskalenkin mikrobilääkeresistenssistä ja tehostaa resistenssin hallintaan liittyviä toimia. Suomalaisesta näkökulmasta voisi todeta, että EU seuraa tässä pohjoismaista mallia. EU:n eläinlääkeasetus julkaistiin tammikuussa 2019 ja sen soveltaminen alkaa 28.1.2022. Asetuksessa säädetään myös hallitusta lääkekäytöstä ja se muuttaa myös terminologiaa.
Mikrobilääkkeet kattavat tulevaisuudessa kaikki mikro-organismeihin suoraan vaikuttavat lääkeaineet, joita käytetään infektioiden tai infektiotautien hoitoon tai ehkäisyyn - siis antibiootit, viruslääkkeet, sienilääkkeet ja alkueläinlääkkeet. Antibiootit tehoavat nimenomaan bakteereihin, joten jatkossa käytämme termiä ’antibioottiresistenssi’.
Pidämme tärkeänä, että pysyvän mikrobilääketyöryhmän työmaana pysyvät tulevaisuudessa kaikki mikrobilääkkeet, vaikka painopiste säilyy antibioottiresistenssin torjunnan toimenpiteissä. Eläimille käytetään myös alkueläin-, sieni- ja viruslääkkeitä. Näidenkin hallittu käyttö ja tehon säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin antibioottien tehon suojeleminen.
Antibiootit luokiteltu resistenssikehityksen hillitsemiseksi
Euroopan lääkevirasto (EMA) päivitti tammikuussa ohjeen antibioottien luokittelusta. Tiivistelmä on keväällä käännetty kaikille EU-kielille. Luokittelun tavoitteena on hidastaa resistenssikehitystä ja sen ydinsanoma on tuttu: käytä ensisijaisesti kapeakirjoisia lääkeaineita ja suosi yksilölääkintää. Antibiootit on jaoteltu neljään luokkaan:
- vältä
- rajoita
- harkiten
- huolellisesti
Suomessa luokittelun vaikutuksia tarkastellaan parhaillaan käynnissä olevan mikrobilääkkeiden käyttösuositusten päivityksen yhteydessä. Luokittelu ei kuitenkaan korvaa kansallisia käyttösuosituksia ja lainsäädäntöä, vaan tarkoitus on kiinnittää eläinlääkäreiden huomiota erityisesti siihen, että eri luokkiin kuuluvien antibioottien käyttöön liittyy erilaisia resistenssivaikutuksia. Resistenssikehitys puolestaan voi vaikuttaa kansanterveyteen ja lääkevalintoihin myös ihmisten hoidossa. Vaikka suurin osa ihmisten taudinaiheuttajien resistenssistä aiheutuu ihmisten lääkekäytöstä, on arvioitu, että 1-10 % ihmisten resistenssigeeneistä voisi olla peräisin kotieläimistä ja yhteydessä eläinten antibioottikäyttöön (ICOHAR-konferenssi 2019). Tang ym. 2017 meta-analyysin mukaan tuotantoeläinten antibioottien käyttöä rajoittamalla, antibioottiresistenssin riski näissä eläimissä väheni 10–15% (vaihteluväli 0–39) riippuen antibioottiluokasta, näytteen tyypistä ja arvioitavista bakteereista. Lääke- ja hoitovalinnoilla on siis merkitystä.
Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri, Fimea, pysyvän mikrobilääketyöryhmän jäsen
Liisa Kaartinen, ylitarkastaja, Ruokavirasto, pysyvän mikrobilääketyöryhmän sihteeri
Lue lisää
Eläimillä käytettävien antibioottien luokitus maltillista ja vastuullista käyttöä varten
- suomeksi
- muut kieliversiot löydät EMAn sivuilta
EU:n eläinlääkeasetus 6/2019 eur-lex-sivuilta
Tang ym. Restricting the use of antibiotics in food-producing animals and its associations with antibiotic resistance in food-producing animals and human beings: a systematic review and meta-analysis. The Lancet 2017, 8, vol. 1, pages e316-e327