Eläinten terveys ETT ry on vuodesta 2007 alkaen kerännyt tietoa lihasiipikarjatuotannossa käytetyistä antibioottilääkityksistä. Lääkittyjen parvien osuus on tilastoitu vuosittain kaikkien niiden lihantuotantoketjujen osalta, jotka tuottavat yli 99 % Suomen broilereista ja kalkkunoista. Vastaavan tiedon keruu ja tilastointi aloitettiin kananmunantuotannon osalta vuonna 2018. Antibioottilääkityksiä tarvitaan vain harvoin.
Terveet linnut eivät tarvitse antibiootteja – sairaat on lääkittävä
Suomen strategiana on pitkäjänteisesti ollut pitää tuotantomme mahdollisimman vapaana tarttuvista siipikarjataudeista ja antibioottien käyttötarve mahdollisimman vähäisenä. Tämä edellyttää tuottajilta korkeaa ammattitaitoa, jotta olosuhteet pystytään kaikkina vuodenaikoina pitämään tasaisesti optimaalisina, mikä on perusedellytys lintujen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Elintarvikkeeksi kasvatettavia tuotantobroilereita ei Suomessa ole lääkitty antibiootein kertaakaan vuoden 2009 jälkeen; tämän ajankohdan jälkeen meillä on kasvatettu lähes 45000 broileriparvea ilman antibiootteja. Broileriemoilla bakteeriperäinen nivel- ja jännetupentulehdus aiheuttaa osalle parvista lääkitystarvetta (2021: 6,4 % emoparvista). Kalkkunoilla taas kuolioinen suolistotulehdus on käytännössä ainut antibioottihoitoa vaativa tauti, jonka vuoksi esim. vuonna 2021 noin joka kymmenes kalkkunaparvi lääkittiin. Kananmunantuotannon siirtyessä virikehäkeistä yhä enemmän lattiakasvatukseen bakteerien aiheuttamat taudit, kuten sikaruusu ja pasteurelloosi, näyttävät jonkin verran yleistyvän. Munintakanaloissa antibioottilääkitykset koskevat kuitenkin vain yksittäisiä parvia vuosittain.
Antibioottiresistenssiä hallitaan myös lääkevalinnoilla
Siipikarja-ala on itse päättänyt rajata ihmisille kriittisen tärkeät antibiootit pois siipikarjan lääkevalikoimista. Marraskuusta 2019 alkaen ei siipikarjaa ole Suomessa saanut lääkitä fluorokinoloneilla, 3. ja 4. polven kefalosporiineilla, kolistiinilla tai uusilla laajakirjoisilla ja hitaasti elimistöstä poistuvilla makrolideilla.
Lääkevalinnoissa on johdonmukaisesti noudatettu Mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin (Ruokavirasto). ETT ry on julkaissut myös Siipikarjan lääkitysoppaan (2016).
Useimmiten siipikarjan tulehduksia aiheuttavat bakteerit ovat herkkiä penisilliinille, mikä näkyy myös lääkevalinnoissa. Oheisessa kuvassa on kuvattu vuosina 2008–2021 käytettyjen antibioottien vuosittainen jakauma. Vuonna 2021 kapeakirjoinen fenoksimetyylipenisilliini oli ylivoimaisesti eniten käytetty antibiootti niin siipikarjanlihan kuin kananmunienkin tuotannossa.
Lisätietoa: www.ett.fi > Siipikarja > Lääkitys
Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz
Eläinten terveys ETT ry
ETT ry on mukana Pysyvän mikrobilääketyöryhmän työssä