Suomalainen WastPan-tutkimushanke kehittää jätevesiseurantaan perustuvia menetelmiä taudinaiheuttajien ja mikrobilääkeresistenssin osoittamiseksi jätevedestä. Taustalla on ajatus, että ihmisten erittämät taudinaiheuttajat kertyvät jätevesien mukana jätevedenpuhdistamolle, josta ne voidaan osoittaa. Saatua tietoa voidaan hyödyntää väestönterveyden arvioinnissa ja tulevaisuuden pandemioihin varautumisessa.
Suomessa noin 85 % väestöstä on viemäröinnin ja keskitetyn jätevedenkäsittelyn piirissä. Jäteveden puhdistamolle saapuva jätevesi sisältää paljon erilaista orgaanista ainesta, mikrobeja, lääkeaineita ja muita kemikaaleja. Puhdistamolle saapuvaa, puhdistamatonta jätevettä tutkimalla voidaan määrittää jätevedestä kyseisiä aineita ja mikrobeja.
Keväästä 2020 saakka on Suomessa seurattu jätevedestä SARS-CoV-2-koronavirusta ja seurannalla on voitu tarkentaa pandemian tilannekuvaa. Jäteveden seurannan perinteet ulottuvat Suomessa paljon pandemiaa pidemmälle, yli 60 vuoden taakse, jolloin maassamme aloitettiin kansallinen polioviruksen seuraaminen jätevedestä. Myös huumausaineiden määriä on seurattu Suomessa jo ennen pandemiaa.
Jätevesiseurannan kehittäminen on saanut pandemian myötä uutta vauhtia. Meneillään oleva WastPan-hanke on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtama, yhdessä Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa toteuttama hanke vuosina 2020–2023. Hanke saa pääasiallisen rahoituksensa Suomen Akatemian ”Pandemiat ja muut kriisit sekä niihin varautuminen (RESILIENCE)”- ohjelmasta. Lisäksi hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.
Kuvassa Helsingissä sijaitseva Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, joka on yksi WastPan-hankkeen tutkimuskohteena olevista jätevedenpuhdistamoista. Puhdistamolle virtaava jätevesi edustaa 800 000 ihmisen jätevesiä Helsingin ja useiden naapurikuntien alueilta. (Kuvaaja Annamari Heikinheimo)
Resistenssiseurantaa jätevesistä
Hankkeen tarkoituksena on tutkia eri taudinaiheuttajien ja mikrobilääkeresistenssin esiintymistä suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla ja kehittää portaali terveydenhuollon ja viranomaisten tilannekuvan muodostamisen ja päätöksenteon tueksi. Hankkeesta valmistuu useita väitöskirjoja ja kansainvälisiä, vertaisarvioituja tiedeartikkeleita.
WastPan-hankkeen kaksi ensimmäistä vuotta on keskittynyt näytteiden keruuseen 10 suomalaiselta jätevedenpuhdistamolta ja taudinaiheuttajien osoittamiseen niistä. Hankkeen viimeisen vuoden tärkeänä tavoitteena on portaalikehitys, jota varten hankkeen mikrobiologiset tulokset kootaan yhteen koneluettavaan muotoon. Tämä mahdollistaa jätevesitulosten vertaamisen tartuntatautien ja mikrobilääkeresistenssin rekisteriaineistoihin seurannassa mukana olevilta paikkakunnilta.
WastPan-hanke järjestää sidosryhmille ja muille kiinnostuneille vuoden 2023 aikana hankkeen tuloksia esitteleviä tapahtumia, joista saa lisätietoa hankkeen sivuilta ja hankkeen tutkijoilta. Tervetuloa mukaan!
Annamari Heikinheimo (WastPan-hankkeen mikrobilääkeresistenssi-työpaketin vetäjä)
Pysyvän mikrobilääketyöryhmän jäsen
Tutkimusprofessori, Ruokavirasto, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Apulaisprofessori (tenure track, ensimmäinen kausi), Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Helsinki One Health-tutkimusverkosto (HOH)
Lisätietoa:
WastPan-tutkimushankkeen verkkosivut
Lehto Kirsi-Maarit, Oikarinen Sami, Heikinheimo Annamari, Hokajärvi Anna-Maria, Lipponen Anssi ja Pitkänen Tarja. 2021. Wastewater-based surveillance tool for SARS-CoV-2, Influenza and MDR bacteria -WastPan. WastPan -projektia esittelevä ePosteri EU Town Hallin jatkuvassa virtuaalinäyttelyssä. Haettu 27.12.2022.
Pitkänen Tarja, Oikarinen Sami, Heikinheimo Annamari, Hokajärvi Anna-Maria, Blomqvist Soile ja Savolainen-Kopra Carita. 2022. Jätevesien mikrobianalytiikka avaa uusia mahdollisuuksia tartuntatautien seurantaan väestötasolla. Duodecim 2022;138(17): 1487–95. Haettu 20.12.2022.