Blogi: Villisikoja metsästetään metsästyslain mukaisesti

Ruokaviraston järjestämä villisikojen metsästys afrikkalaisen sikaruton torjunnassa herättää kiinnostusta ja keskustelua. Tartuntavyöhykkeellä villisikojen metsästys on Ruokaviraston hallinnoimaa, ja se aloitettiin elokuun lopulla afrikkalaisen sikaruton ydinalueella ensin tarkoituksella pienimuotoisesti yksittäisten eläinten poistoilla. Sen jälkeen poistometsästystä on laajennettu muuallekin tartuntavyöhykkeelle ja siinä hyödynnetään myös loukkuja. 

 

Alkuun ammuttiin yksittäisiä villisikoja sillä perusteella, että kyseisten yksilöiden epäiltiin olevan sairaita, koska ne käyttäytyivät poikkeavasti. Näihin tilanteisiin sovittiin aina erikseen yksittäiset metsästäjät, joilla oli metsästysoikeus kyseisellä alueella ja tarvittava tietotaito sekä välineet. Välinevaatimuksena oli pimeätähtäin tai lämpötähtäin hämärään aikaan toteutuneissa jahdeissa.

 

Sittemmin suurin osa Ruokaviraston ohjaamasta poistometsästyksestä on kohdistunut ydinalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Viime viikkoina poistometsästystä on toteutettu myös muualla tartuntavyöhykkeellä. Poistometsästykseen ovat osallistuneet alueella muutoinkin villisikoja metsästäneet henkilöt, joilla on tarvittavat välineet, luvat ja metsästysoikeus kyseisellä alueella kunnossa. 

 

 

Villisian metsästys on aina tehtävä metsästyslain ja metsästysoikeuden mukaisesti. Metsästäjä on itse vastuussa siitä, että metsästää vain siellä, missä hänellä on metsästysoikeus ja että noudattaa lainsäädäntöä.

 

Koska tartuntavyöhykkeellä villisian metsästys on kielletty, metsästäjä tarvitsee poistometsästykseen luvan Ruokavirastosta. Poistometsästys on mahdollista, kun on käynyt Ruokaviraston järjestämän bioturvakoulutuksen, tehnyt palkkiosopimuksen Ruokaviraston kanssa ja muut edellytykset ovat kunnossa. 

 

Tartuntavyöhykkeen poistometsästystä hallinnoivat ja koordinoivat riistanhoitoyhdistykset ja Ruokavirasto. Lupa osallistua Ruokaviraston poistometsästykseen  hankitaan riistanhoitoyhdistysten kautta. 

Ruokavirasto ilmoittaa metsästyskieltoa valvoville viranomaisille sekä riistanhoitoyhdistyksille niiden henkilöiden nimet ja metsästäjänumerot, joilla on lupa villisikojen poistometsästykseen tartuntavyöhykkeellä. Metsästystä valvovat poliisi ja Rajavartiolaitos. 

 

Villisian poistometsästykseen halukkaiden metsästäjien on ilmoittauduttava riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle. Ilmoittautuminen tehdään siihen riistahoitoyhdistykseen, jonka alueella metsästäjällä on metsästysoikeus. Metsästäjiltä toivotaan myös paikallisesti tiedotusaktiivisuutta omalle metsästysseuralle ja esimerkiksi naapureille villisianmetsästyksestä ja siihen osallistumisesta.

 

 

Ydinalueen ulkopuolella poistometsästys on tällä hetkellä ensisijaisesti tiedonhankintaa alueen villisikojen sikaruttotilanteesta. Kaikista tartuntavyöhykkeellä kaadetuista villisioista otetaan ja tutkitaan näytteet afrikkalaisen sikaruton varalta. Ammuttuja villisikoja ei saa käyttää ravinnoksi edes omassa taloudessa. 

 

Toistaiseksi Ruokaviraston eläinlääkärit ottavat tarvittavat näytteet ja ruhot hävitetään asianmukaisesti ja Ruokavirasto tekee kaatoilmoitukset keskitetysti. Metsästäjät ilmoittavat erikseen sovitulla tavalla kaatojen tiedot Ruokavirastoon. 

 

Lisärajoitusvyöhykkeellä ei ole voimassa metsästysrajoituksia. Toivottavaa on, että lisärajoitusvyöhykkeellä villisikoja metsästetään innokkaasti.

 

 

Kun tartuntavyöhykkeeltä saadaan riittävästi tietoa afrikkalaisen sikaruton tautitilanteesta, villisikojen metsästyksen rajoituksia voidaan vähentää. Tietoa tautitilanteesta kootaan muun muassa kuolleiden villisikojen etsintöjen, ruokintapaikkojen havaintojen ja poistometsästyksessä saatujen näytteiden tulosten pohjalta. Tavoitteena on saada villisikojen metsästystä vapautettua marraskuun aikana. Ruokavirasto tulee ohjeistamaan erikseen metsästettyjen villisikojen näytteenotoista ja muista käytännöistä.

 

 

Anna-Maria Moisander-Jylhä
jaostopäällikkö
Ruokavirasto