WSD taudin (White Spot Disease) aiheuttaa whispovirus WSSV. Se on äyriäisten lahkoon Decapoda kuuluvien eläinten tauti. Suomessa merkityksellisimmät taudille herkät lajit ovat jokirapu ja täplärapu.
Oireet
Katkaravuille tyypillinen oire on kuoren valkoiset pilkut, jotka johtuvat kuoren alaisen kudoksen kuolioitumisesta. Kuolleisuus voi olla korkea. Makean veden ravuissa ei ole kuvattu tautia kuin yksittäisiä kertoja, ja näissä tapauksissa näkyvät kuorimuutokset olivat harvinaisia. Rapujen ruokahalu huononee ja kuolleisuus nousee. Väritys voi muuttua punertavaksi.
Taudin määritys ja näytteenotto
Tauti voidaan todeta huonokuntoisesta ravusta kudosnäytteestä, jossa todetaan virusten aiheuttamat muutokset kuorenalaiskudoksessa. Ravuista voidaan tehdä myös DNA-analyysi WSSV-viruksen varalta. Näytteeksi valitaan oireellisia rapuja.
Leviäminen
Tartunta voi siirtyä mätimunien sisällä, rapujen syödessä infektoitunutta kudosta, tai vesiympäristöstä, mukaan lukien muun muassa planktonäyriäiset, jotka saattavat sisältää runsaasti viruksia. Tartunta voi säilyä herkissäkin lajeissa oireettomana pitkiä aikoja.
Vastustaminen ja ennaltaehkäisy
Tartuntaa kantavien katkarapujen pääseminen kosketuksiin rapujen kanssa on mahdollinen riskitekijä taudin leviämiselle Suomeen. Tartunta on todennäköisesti yleinen pakastetuissa katkaravuissa, joita ei pidä keittämättöminä käyttää esimerkiksi kalastuksessa syöttinä. Äyriäisten valkopilkkutauti kuuluu Suomessa eläintautilain perusteella vastustettaviin eläintauteihin, valvottavien tautien ryhmään.
Seuranta
WSD-tautia seurataan Suomessa riskiperusteisesti. Rapuja viljellään nykyisin vähän.
Esiintyminen Suomessa ja muualla
Äyriäisten valkopilkkutautia ei ole todettu Suomessa. Epäiltyjä tapauksia on Etelä-Euroopassa. Tautia esiintyy Aasiassa, Keski-idässä, Välimeren alueella, Yhdysvaltojen eteläosassa, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa.