Miksi koiran tai kissan purema voi olla vaarallinen?
Kun koira tai kissa puree ihmistä, puremahaavaan voi levitä Capnocytophaga canimorsus -bakteeri, joka voi aiheuttaa vakavan tulehduksen ja verenmyrkytyksen ihmiselle. Tartunta on myös mahdollinen, mikäli lemmikki pääsee nuolemaan ihmisen haavaa. C. canimorsus -bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita on raportoitu ympäri maailman ja kuolleisuus niissä on ollut lähes 30 %. Koirien ja kissojen määrän ja puremien yleisyyden huomioon ottaen tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Suomessa todetaan vuosittain 6–37 tapausta, joissa veriviljelystä löydetään kyseinen bakteeri. Suurin osa vakavista sairastumisista ja kuolemantapauksista on liittynyt potilaan heikentyneeseen vastustuskykyyn. Osa potilaista on kuitenkin ollut perusterveitä.
Tautitapaukset on osattu yhdistää koiran tai kissan puremaan, mutta aiheuttajabakteerin löytäminen potilasta purreesta eläimestä ei läheskään aina onnistu perinteisin bakteriologisin menetelmin. Uudet tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin osoittaneet, että bakteeri on hyvin yleinen koiran suun limakalvoilla. Japanilaisessa tutkimuksessa vuodelta 2010 C. canimorsum todettiin 74 %:lla tutkituista 325 koirasta ja 57 %:lla 115 kissasta. Lähisukuinen bakteeri, C. cynodegmi, todettiin lähes kaikilla koirilla ja kissoilla. C. cynodermi voi aiheuttaa paikallisen tulehduksen puremahaavassa, mutta sen ei ole todettu leviävän yleisinfektioksi.
Se, miksi yleinen normaaliflooran bakteeri voi aiheuttaa vakavan infektion, on edelleen epäselvää. Tiedetään, että puremahaavaan joutuessaan C. canimorsus häiritsee potilaan elimistön omia puolustusmekanismeja erityisesti tartunnan alkuvaiheessa. Bakteeri on laboratorio-olosuhteissa hidaskasvuinen, mutta kontaktissa nisäkkäiden soluihin se pystyy lisääntymään rajusti. Bakteerin pinnalla on sialidaasientsyymiä, jonka avulla bakteeri voi tunkeutua isäntäsoluun. Tämä ei kuitenkaan yksin selitä rajua taudinkuvaa, koska nämä ominaisuudet on todettu lähes kaikilla tutkituilla C. canimorsus -kannoilla. On arveltu, että joillakin kannoilla olisi toistaiseksi tuntemattomia virulenssitekijöitä ja ne olisivat siksi ärhäkämpiä taudinaiheuttajia.
C. canimorsus ei aiheuta koirassa tautia eikä sen osoittaminen koiran suun limakalvolta ole aiheellista ihmisen tartuntavaaran kannalta. Puremahaavoihin on aina suhtauduttava vakavasti, lemmikkejä ei saisi päästää nuolemaan haavoja, ja haavojen tulehtuessa on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Puremahaavan tulehtuminen voi johtua myös muista koiran suun bakteereista, kuten pasteurelloista ja betahemolyyttisistä streptokokeista. Tärkeitä ja vakavia puremaan liittyviä infektioita ovat myös jäykkäkouristus ja rabies.
Voiko koiran pussaaminen tartuttaa ihmiseen vakavan hampaiden tukirakenteiden tulehduksen, parodontiitin?
Koirilla, kissoilla ja ihmisillä on suussaan bakteereja, jotka voivat aiheuttaa parodontiittia ja sitä kautta hampaiden irtoamista ja jopa leukaluun tulehtumista. Tutkimuksissa on todettu, että eläinlajien välillä on joitain eroja suun bakteerikannoissa. Samalla on kuitenkin havaittu, että bakteerit saattavat levitä koiran tai kissan pussaamisen kautta ihmisen suuhun. Esimerkiksi japanilaiset tutkijat analysoivat vuonna 2012 yhdentoista bakteerilajin esiintymistä koirien ja niiden omistajien hampaiden plakissa. He havaitsivat, että tiettyjä yleisesti koirilla esiintyviä lajeja löytyi myös ihmisten hampaista, mikä viittasi mahdolliseen bakteerien leviämiseen koirasta ihmiseen. Lue lisää kyseisestä tutkimuksesta täältä.
Kyseisessä tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, oliko koirilla tai niiden omistajilla parodontiittia. Asiantuntijat, kuten tohtori Paul Maza Cornellin yliopistosta, ovat kommentoineet tutkimusta: "Koska suurin osa koiran suussa olevista bakteereista ja viruksista ovat samoja kuin ihmisen suussa, on turvallista pussailla koiraa, niin kuin ihmistäkin. Saatat altistua suuremmalle määrälle bakteereja pussaamalla ihmistä kuin koiraa tai kissaa." Lue lisää kommenteista täältä.
Tämän ja muiden tutkimusten perusteella ei olekaan voitu osoittaa syy-yhteyttä lemmikkien pussailun ja parodontiitin esiintymisen välillä. Ihmisillä on suussaan tulehdusta aiheuttavia bakteereita omastakin takaa, ja ne siirtyvät ihmisten välisissä kontakteissa. Tarvitaan vielä lisätutkimusta osoittamaan, aiheutuuko koirien tai kissojen suun bakteereista lisäriskiä tai onko näillä bakteereilla ylipäätänsä merkitystä ihmisten hammasterveydelle.
Vuonna 2024 julkaistuun yhteenvetoartikkeliin, joka kertoo lemmikinomistamisen vaikutuksesta ihmisen bakteerikantoihin, voit tutustua täältä.